Jos tarkastellaan hetkittäisiä globaaleja lämpötiloja, niin maaliskuun alusta tähän päivään (tai niille main) globaali ilmaston lämpötila on laskenut n. 0,7 K, siis tänä vuonna. Tuo lasku on mielestäni niin iso, että on pakko kysyä mm. sitä, mihin lämpö katoaa?
Linkki
http://models.weatherbell.com/climate/cdas_v2_hemisphere_2016.png
En nyt siis puhu mistään pitkäaikaisista keskiarvoista, vaan olisiko nuo nyt jotain kuuden tunnin arvoja. Silti energian häviämättömyys on uskoakseni edelleen voimassa.
Toinen kysymys sitten on se, että onko luontainen vaihtelu enemmän kuin ± 0,7 K? Jos on, niin kuinka paljon enemmän? Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä jos menee sanomaan, että luontainen ilmaston lämpötilan vaihtelu on vaikkapa ±1,4 K, niin silloinhan ilmastonlämpenemishavainto alkaa jo hukkua luontaiseen vaihteluun, eikö?
Tästä tulee kyllä nyt vähän kysymyspatteri, mutta olkoon. Vielä voisi kysyä sitä, että jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi nyt jo niin korkealla, että lämpötila palautteiden kautta kohoaisi vaikkapa 4 K, niin miksi se lämpötila ollenkaan laskee? Vesihöyry oli varmaan tuossa El Niñon huipussa (maaliskuussa) ehtinyt varsin hyvin haihtua alempaan ilmakehään lämpötilaa vastaavasti jne.
Linkki
http://models.weatherbell.com/climate/cdas_v2_hemisphere_2016.png
En nyt siis puhu mistään pitkäaikaisista keskiarvoista, vaan olisiko nuo nyt jotain kuuden tunnin arvoja. Silti energian häviämättömyys on uskoakseni edelleen voimassa.
Toinen kysymys sitten on se, että onko luontainen vaihtelu enemmän kuin ± 0,7 K? Jos on, niin kuinka paljon enemmän? Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä jos menee sanomaan, että luontainen ilmaston lämpötilan vaihtelu on vaikkapa ±1,4 K, niin silloinhan ilmastonlämpenemishavainto alkaa jo hukkua luontaiseen vaihteluun, eikö?
Tästä tulee kyllä nyt vähän kysymyspatteri, mutta olkoon. Vielä voisi kysyä sitä, että jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi nyt jo niin korkealla, että lämpötila palautteiden kautta kohoaisi vaikkapa 4 K, niin miksi se lämpötila ollenkaan laskee? Vesihöyry oli varmaan tuossa El Niñon huipussa (maaliskuussa) ehtinyt varsin hyvin haihtua alempaan ilmakehään lämpötilaa vastaavasti jne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jospa sitä energiaa ei vaan tule samaan tahtiin maapallolle auringon hiivuttua.
Hiilidioksidilla tuon asian kanssa ei ole mitään tekemistä.
http://www.solen.info/solar/
Meriinhän se. ENSO pystyy pumppaamaan lämpöä sisään ja ulos parin vuoden jaksoissa yhtä paljon kuin globaali ilmaston lämpiäminen on pystynyt Maapallon ilmastoa kolmessakymmenessä vuodessa lämmittämään.
Juu, lämmönvaihto ilmakehään verrattuna riittävän suuren varaajan kanssa sopisi selitykseksi, mutta ainakin juuri siellä El Niño -alueella se meriveden pintalämpötila on laskenut, samalla kun tuo ilmakehän lämpötilakin. Jossain pitäisi olla se kohonneen meren pintalämpötilan alue, eikö? Emme kait kuvittele lämmön karanneen meren pohjaan ihan telemaagisesti?
Niin että missä se lämpenevän meren pinnan alue nyt on?
Lämmin merivesi on sekä sekoittunut tasaisemmin että vajonnut virtausten myötä syvemmälle. Lämpötilojen tasoittuminen siis tarkoittaa sitä, että lämmin merivesi tietysti itsekin jäähtyy lämmittäessään kylmempiä vesiä.
Valtamerten vesimassojen vertikaalista konvektiosta on tiedemiehillä vielä valitettavan vähän tietoa. Onneksi Trump on lopettamassa tieteen rahoituksen, niin ei ainakaan Yhdysvalloista ole enää luvassa denialisteille kiusallisia tieteellisiä läpimurtoja.
Epäilen, että ilmakehän pilvisyydellä ja ilmanpaineella on myös omat vaikutuksensa tähän asiaan (lämmön haihtuminen ja säteilymäärä).
Nämä asiat ovat varmasti suhteellisen vakioita ainakin ilmakehän paine jos sen levittäisi tasaiseksi ympäri pallon, mutta se kuinka ne korkeapaineet ja matalapaineet osuu aurinkoiselle tai yöpuolelle vaikuttaa vaihtelevasti.
Pilvisyyden uskon vaikuttavan vielä hieman enemmän estäen maan pintaa jäähtymästä ja toisaalta estäen säteilyn tulon maan pinnalle.
Mielipiteitä?
Ainakin jos tuota käyrää tarkastelee parin viimeisen viikon ajalta, niin siinä on pudotusta puolisen astetta. Tähän nopeaan pudotukseen voisi paremman selityksen antaa säteilyn karkaaminen avaruuteen kuin sentään paljon hitaampi lämmönvaihto mereen.
Eräänä hitaahkona prosessina, jossa ilmakehän lämpöä voisi "hävitä", on merijään sulaminen.