En löydä googlellakaan julku-sanan merkitystä. Sitä on käyttänyt esimerkiksi Lauri Viita eräässä runossaan. Tietääkö joku täällä?
Julku-sanan merkitys?
en löydä
227014
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Julku-sanan merkitys ei ole ollut tiedossani. Nyt kun otit asian esille, olin saavinani selville tällaista: ”julku, julun = rullapuu, jonka päällä jotakin kuljetetaan / rullstock varpå något rullas"
http://www.genealogia.fi/finnsam/skogfinn/finsksprak/finsksprak2_j.htm
Sukunimeä Julku näkee taivutettavan kahdella tavalla.
Esimerkiksi täällä: Julku - Julun
http://www.kotala.fi/kotalankosket/luvanmyynti.html
Ja täällä: Julku - Julkun
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/t-pisto/arkisto2001/18-01/julku.htm
Genetiivivuoto ”Julkun” tuo mieleen myös teekkareiden vappujulkaisun nimeltä Julkku.
Eräs tuntemani Alku-niminen henkilö taivuttaa nimensä tietääkseni Alku - Alkun, mutta olenpa kuullut eräiden henkilöiden puhuvan ”Alusta” eikä ”Alkusta”.
Genetiivivuoto > Genetiivimuoto
Näin vain ison listan noita sukunimiä. Jonkinlainen puuhan se on, kun sillä kerran rakennuksella kannatetaan jotakin ja sitten heitetään "riukuna" menemään (vrt Viita).
En vain ole nähnyt sitä missään yleisessä käytössä eikä sitä ole ainakaan tavallisissa sanakirjoissa.
Kysyisin ihan ohi aloituksen, kun en viitsi aloittaa uutta ketjua, noista sukunimien taivutuksista. Voisi laajentaa myös muihinkin erisnimiin.
Nimittäin, kun puhutaan esimerkiksi Jussi Lampi -nimisestä näyttelijästä, niin miten taipuu genetiivissä?
Olen kuullut puhuttuna ja kirjoitettuna: Jussi Lampin, Jussi Lammen ja harvemmin myös Lammin.
Samoin kunta Toholampi on eri tavoin taivutettu, esim. Toholammin, Toholampin, Toholammen.
Edellä kuvatun kunnan asukkaat puhuvat itse lampilaisista ja matkustavansa Toholampille tai vain Lampille.
Onko kielioppi jotenkin muuttunut, kun minulle opetettiin koulussa, että Lampi sukunimenä taipuu yksikön genetiivissä Lampin ja ilmaistaessa metsälampea: lammen.
Monia muitakin paikannimiä saa mm. rautateillä matkatessa kuulutettavan: Riihimäkeen! Ennen matkustettiin Riihimäelle ja Pieksämäelle. Samoin irvokkaampaa on tietysti kaupunkikielessä ilmaistu: "Mennään Töölööseen tai Korsooseen."
olen evakkojen perillillinen.kaikki julku-nimiset miehet suvussa ovat olleet pitkiä,solakoita-nimi JULKU tarkoittaa sellaista miestä.olen joskus sukunimikirjastakin tämän lukenut.
esi. ukkini, antti julku oli pitkä,suoraselkäinen ja pikkutyttönä maailman komein mies!!!paksut hiukset ja nenä kuin intiaanipäälliköllä! veljensä melko samannäköisiä, ruskeasilmisiä ja tummia.
hän oli kotoisin menetetyn Karjalan Lumivaarasta.
Jos joku tuntee/tunnistaa samanlaisia Julkuja niin kirjoitelkaa
terveisin Julkun perillinen
Entä pikku julku eli julkunen.
Jos näkee Julkun juoksevan kulkusillaan, voisi kai vappulehti Julkun hengessä laulaa:
”Julkuset, julkuset, kilvan helkkäilee...”
Törmäsin kirjoitukseenne kun samosin internetin laaajoilla saloilla :o) Olen Lea Kuivilan, omaa sukua Julku, poika. Äitini Lea muutti rannoille rannattomille1999, pitkän päivätyön ( kätilö, myöhemmin terveydenhoitaja ) ja pitkällisen sairauden taivuttamana. Itse asun Norjan Skibottenissa ja olen täällä jatkamassa sukua ja jopa laajentamassa suvun reviiriä (sikäli kun tiedän, ei muita Julkujen jälkeläisiä ole tiedossa..) Olimme veljeni Joukon kanss Jyväskylässä 2009. Ei löytynyt kai sitä oikeaa oksaa ainakaan oman tuntemuksen mukaan, mutta kuitenkin sain tietää että kaikki Julkut ovat samaa sukua. Hyvä niin. On harmi että ei tullut kysyttyä, aikanaan, niitä kysymyksiä jotka nyt pyörivät mielessä edesmenneeltä äidiltäni. No se siitä, jotain opin kuitenkin: Julku, Julkun, Julkulle. Julkusta jne. Nimi on nimi, ei merkitys.
Kuinkas Kuivila kasvattaa turskaa? Eikös turskakin kalana tarvitse vähän vettä ympärilleen?
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2010/04/1107098
Leikki leikkinä, kalankasvatus on varmasti upea ja antoisa ammatti. Meikäläinen hyödyntää mieluusti sen tuloksia. Ei ole kauankaan siitä, kun turskafilettä lähti viimeksi völjyyni kaupan kalatiskistä.
Suvun jatkamiselle nostan myös hattua ja toivotan mitä parhainta menestystä tälläkin saralla!
Oman sukunimeni sammumisesta ei liene pelkoa ihan äkkiä. Nimi on toinen Suomen kahdesta yleisimmästä sukunimestä (joiden nokkimisjärjestys taitaa vielä vaihdella).
Oululainen professori vainaa Kyösti Julku on tehnyt kirjan Julku suvusta. Itse en ole nähnyt sitä, mutta tietoja siihen antanut
Joensuussa on Julkuja ja Helsigissä samaa sukua.
Julku in tyltty,tötsä,Holvimuotin tukemiseen valutöissä.Holvi on valvi eli kerrostalon kerrosten välinen laatta,jonka päällä lattia on.
Kohta varmaankin joku Suomen harvoista nen-päätteisen sukunimen omaavista vaatii sukunimensä genetiivimuodoksi -nenin, Esim Viltanenin, Partanenin.
Muistakaa kuunnella Hassinenin koneen levyjä!
Isoisäni oli kotoisin Lumivaarasta,Vilho Julku.
Mistä päin Lumivaaraa isoisäsi Vilho oli?
Julku on tukipuu, jota kaytetaan esim. rakentamisessa apuna.
Julku on kaiketi pirkanmaalainen sana. Luulen että jossain muualla tötsäpuu tarkoittaa samaa kuin julku. Niin tai näin, kun valetaan betonista esimerkiksi toisen kerroksen lattiaa eli ensimmäisen kerroksen kattoa, tehdään laudoitus, jonka päälle betoni levitetään. Jotta se laudoitus kestäisi märän betonin painon, se on tuettava. Laudoitusta kannattelevat pystypuut ovat julkuja. Niitä pitää olla aika tiheässä, jotta ne kestävät taakan painon.
Tuo voi olla, että on pirkanmaalta. Täällä Ylöjärvellä on julkujärvi jossa on joku seurakunnan maja ja frisbeegolfrata.
Julku merkitsee tukipuuta, joita ennen käytettiin rakennettaessa talojen yläkerroksia. Myös merkitsee pitkää ihmistä. Oma tyttönimeni oli julku ja taivutus Julun.
Jos julku merkitsee pitkää ihmistä, niin diminutiivimuoto Julkunen lienee vähän lyhyempi.
Muuan Julkunen muutti naapuriini vuosi sitten. Keskimittainen, oikein mukavanoloinen ihminen.
Julkunen on siis pitkähkö?
Holvituki
Joensuussa taivutettiin Julku Julun. Tötsäähän julku merkitsee. Isoisä oli Etelä-Karjalasta Kannakselle Uudenkirkon Leistilän kylään 1800 luvun lopulla muuttanut Taavetti Julku. Pituus 202 cm. Toimi pituudensa vuoksi juhlissa järjestymiehenä.