Kun 60-luvulla miehitettyä kuulentoa ryhdyttiin suunnittelemaan hinta oli tähtitieteellinen kun iso osa tekniikasta jouduttiin kehittämään lähes tyhjästä.
Aivan noin mielenkiinnosta, mikä mahtaisi olla hintalappu nykyään?
Tekniikka on jo valmiiksi olemassa, lisäksi(valistunut arvaus) riski epäonnistua olisi muutamaa kertaluokkaa pienempi.
Toki tiedän ettei noin tieteeliseltä kannalta siinä mitään järkeä olisi vaan kaipa noita kustannuslaskelmia löytyy?
HOX! Kuusalkkarit älkää vaivautuko!
Aivan noin mielenkiinnosta, mikä mahtaisi olla hintalappu nykyään?
Tekniikka on jo valmiiksi olemassa, lisäksi(valistunut arvaus) riski epäonnistua olisi muutamaa kertaluokkaa pienempi.
Toki tiedän ettei noin tieteeliseltä kannalta siinä mitään järkeä olisi vaan kaipa noita kustannuslaskelmia löytyy?
HOX! Kuusalkkarit älkää vaivautuko!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Lisäys edelliseen, tiedän ettei tällä hetkellä ole riittävän tehokasta kantorakettia vaan vaan eipä nuo kantoraketit käsittääkseni muutenkaan ole vempeleitä joita voi tilata Bilteman nettikaupasta.
Apollo-ohjelman kustannukset kokonaisuudessaan olivat n. 25.4 miljardia dollaria. Vuoden 2015 rahassa arviolta n. 150 miljardia dollaria.
Pitäisikö tuo ero sitten nähdä saavutettuna säästönä siksi, ettei sitä tarvitse tehdä uudestaan ja/tai koko summa 70-luvulla tehtynä panostuksena tieteen ja tekniikan kehitykseen, joka on siitä alkaen tuottanut jotain, sitä en tiedä. Kustannus on helppo selvitettävä. Tuotot jäävät vaikeammin osoitettavina usein spekulaatioiden asteelle.
Vaan kysyinkin mikä mahtasi olla hinta nykyään. Sis ilman tuotto-odotuksia.
Eikö jenkit ostaneet / vuokranneet neukuilta kantoraketteja vuosikausia koska eivät itse kyenneet niitä valmistamaan. Esteenä kustannukset / tietotaito?
Kyllä ja ei. Jenkit ostaa ja venäläiset myyvät. Kumpikin osapuoli näkee kaupan win-win - tyypin finanssina, josta hyödytään. Raketti venäjällä on halvempi kuin vastaava USA:ssa.
Alihankintana saa huomattavasti halvemmalla useammasta syystä, joita voisi luetella melkoisen listan. Mieleen tulee äkkiseltään mm. vastuun ja mahdollisten ongelmien siirtäminen alihankkijalle, tiettyjen turvallisuusnäkökohtien ja riskien huomioiminen ja tietenkin politiikka.
Kertokappas missä olette nähneet yli viiden metrin paksuisella lyijysuojuksella varustettua kuurakettia?
Taisi olla jossain 70-luvun underground-sarjakuvassa. Olisko ollut peräti Pahkasika-sarjiksessa, en ole varma. Otit sitten nekin jutut todesta?
Et sitten lukenut aloitusta?
Pakko myöntää, että minun kohdallani tuollaista kuurakettia koskevat näköhavainnot ovat jääneet yhtä vähälle kuin sen viiden metrin lyijysuojuksen tarpeellisuuden osoittavia laskelmia koskevat havainnot.
Jos kuulennon hintalappu nykyrahassa oli 150 miljardia... Ihan noin hatusta vedettynä, oisko tänä päivänä kolmannes?
En löytänyt tarkalleen tähän päivämäärään laskettua arviota yhdelle lennolle, mutta sain sellaisen käsityksen, että suuruusluokka olisi tuo kertomasi. Vuodelle 2011 laskettiin 38 miljardia/Kuulento, joten toteutustavasta ja yksityiskohdista riippuen yli 40, mutta alle 50 mrd. voisi olla realistista yhdelle Apollo-tyylin kuulennolle.
Sinänsä turha keskustelu, että kuussa on käyty, se on tutkittu, siellä ei ole enää mitään kiinnostavaa, case is closed - forever. Turha siis spekuloida.
Eipä tässä senkummemmin spekuloinnista kyse ollut vaan kustannustasosta. Pikkasen sama juttu kun lentolipun hinta Stadi-Rovaniemi. Sinnekki on tullu lennettyä aikanaan, eikä siälkää mitää kiinnostavaa ollu ees sillo saati nyt.
Helsinki on kieltämättä aika tylsä paikka.
:-D
Onks fyffee? Hyvä kysymys. Itselläni ei ole koskaan ollut tarpeeksi.
Kiinalaisilla ilmeisesti on fyfffeä. Länsimaissa kustannuksia nostanee nykyään NASA:n järjettömäksi kasvanut byrokratia ja kiristyneet vaatimukset riskien minimoimisesta.
Kiinan hallinnon ei tarvitse miettiä hyväksyvätkö äänestäjät koska ei ole vaaleja. Nasa ostaa yhä enemmän lentoja yksityisiltä yrityksiltä, kuten Elon Muskin SpaceX -yrityksen raketteja.
Kiinan avaruusohjelman innovaatio on se että ne kopioi toisten tekniikkaa ja päivittää sen...Kiinan kapseli ohjelma = sojuz. Heidän avaruusasemasa on kopio salkut asemista....se säästää rahaa...lisäksi Kiinalla ei ole kiire...lentoja on harvakseltaan kokonais kustannukset jäävät pienemmiksi...länsimaita vaivaa poliittisten kausien lyhyys kun kerta kiire ei ole....jo sijoitetut rahat menevät monesti hukkaan kun poliittinen tuuliviiri kääntää suuntaa
Trumppi haluaa avaruusaseman kuuta kirtävälle radalle koska se kuulostaa siistiltä, ei siksi että se toisi paljon tieteellistä arvoa.
Nasan suunnitteluvaiheessa olevan kuuraketin eli SLS:n tekniikka on suoraan 80-luvulta ja yhden laukaisun hinta on noin $1 000 000 000. Nasa tosin tutkii mahdollisuutta käyttää SpaceX:n Falcon 9 Heavya, ainakin rahdin osalta. Falcon heavyn laukaisu maksaa huomattavasti vähemmän, mutta kyseistä rakettia ei ole varsinaisesti suunniteltu kuulentoihin. SpaceX:n kuuraketti eli BFR on vasta suunnittelupöydällä.
Pitää nyt huomata, että rahat jää maan pinnalle pyörimään ja hyödyttämään eri tahoja, eivätkä katoa kuuraketin myötä avaruuteen. Joten, jos joutavaa rahaa on, niin miksei sitten kuurakettiin tai muuhun tutkimukseen ja tieteeseen.
Paljonko maksaa tonni lyijyä? Laskelmien mukaan kuuraketissa oltava yli kuuden metrin lyjysuojus jotta avaruuden hirvittävä säteily ei tappa heti.
Parin sentin polyetyleenikerros tai vähän ohuempi (mutta raskaampi) alumiini riittänee oikean maailman laskujen mukaan.
https://cosmosmagazine.com/space/how-much-radiation-damage-do-astronauts-really-suffer-in-space
https://www.nasa.gov/vision/space/travelinginspace/radiation_shielding.html
Venäjälle ei mikään riitä, mutta kuuta ne eivät ole onnistuneet miehittämään eivätkä taida siihen kyetäkään.