Onko älykäs kekseliäs?

Niin no, yrityksen perustaminen ei sinäänsä vielä tarkoita kekseliäisyyttä.

Uusia yrityksiä on monenlaisia. On niitä yrityksiä, joilla on jokin uusi keksintö, teknologia, palvelu tai tuote. Ja sitten on niitä yrityksiä, joilla on jo olemassa oleva selvä toimintamalli, kuten autokorjaamo, kampaamo, nakkikioski, rakennusliike, majoituspalvelu. Selvästi suurin osa uusista yrityksistä lienee näitä, joilla on vanha jo olemassa oleva toimintamalli ja vähemmistö on sitten startup yrityksiä.

Kekseliäisyys ja luovuushan ei sinäänsä ole ollenkaan koulunkäynnistä kiinni. Mutta, jos katsotaan historiaa, niin yleensä kaikista tuottelijimmat keksijät ovat kyllä käyneet myös kouluja heitä kiinnostavalta alaltaan.

Katsotaan vaikka niitä ihmisiä ketkä keksivät polttomoottorin, sähkömoottorin, yleensä sähkön hyötysovellukset, jne. Selvästi suurin osa näihin liityvistä keksijöistä oli insinöörejä ja toki heillä sitten sen lisäksi oli se oma kiinnostus aiheeseen.

Tietoa maailmasta voi hankkia monella tavalla. Voit opiskella itse, kantapäänkautta, tai lukemalla, kokeilemalla ja laskemalla. Tai voit käydä kouluja, jossa saat selville jotain siitä, mitä muut ihmiset ovat jo aiheesta saaneet selville.

Jos haluaa tulla huipuksi alallaan, kyllä silloin täytyy olla omaakin kiinnostusta ja itseopiskelua. Mutta se ei mitenkään poissulje koulunkäyntiä.

Koulujen hyvä puoli on se, että se antaa sinulle selkeän kaavan siitä, mitä asioita ko. alalta kannattaa ainakin opiskella. Se on siis hyvä pohja, johon lähteä sitten rakentamaan sitä omaa asiantuntemusta.

Sitten tuosta kekseliäisyydestä eli luovuudesta. Varmaan siihen vaikuttaa älykkyyskin. Tosin siihen vaikuttaa moni muukin asia. Hyvin paljon siihen vaikuttaa ilmapiiri, ympäristö ja motivaatiotekijät.

Aika hyvä TED puhe aiheesta:
https://youtu.be/rrkrvAUbU9Y

Koulussa oppii kirjaimet ja kertotaulun. Niillä fiksu pärjää jo itsekin eteenpäin.

Esim. matubisnes osoittaa korkealle kehittynyttä kekseliäisyytä. Tuodaan alle 70 ÄO porukkaa maahan täysihoitoon ja rahastetaan sillä veronmaksajia ihmisoikeuksia, suvaitsevaisuutta yms. perusteena käyttäen.

"Kekseliäisyyden rajoite ei Suomessa ole niinkään älykkyys, vaan kasvatus ja ilmapiiri."

Ei välttämättä pidä paikkaansa. Älykkyys riippuu enemmän perintötekijöistä. Veikkaan , että sinun oma ÄO on luokkaa 115-120. Tuon älykkyyden henkilöt ovat usein suuriluuloisia omasta älykkyydestään, koska ovat luokan viiden tai kuuden parhaan joukossa. On kuitenkin niin, että luokan kolme älykkäintä ovat valovuoden älyssä edellä niitä, jotka ovat neljänsiä ja viidensiä. Ja se on perintötekijöistä kiinni eikä ympäristöstä.

ÄO 105 on optimistinen ja toiveikas luonne.
ÄO 115 on suuriluuloinen omasta älystään, vaikka ei kuulu luokan kolmen kärkeen.
ÄO 130 on kuivan asiallinen sekä järjen jättiläinen.
ÄO 150 on teknisesti suuntautunut ja huumorintajuinen usein.

Itselläni on myös ÄO luokkaa 115 ja kuvittelin ennen pärjäämättömyyteni johtuvan ympäristöstä, mutta nykyisin tiedän, että ÄO:ni ei vain riitä. 130 olisi riittävä pärjäämiseen jotenkin.

Kävin pari viikkoa elektroniikka-asentaja koulua ja siellä opin yhdessä päivässä enemmän kuin lukiossa kolmessa vuodessa. Ammattikoulujen taso on korkea verrattuna lukioihin.

Älykkyyttä on monelaista pitää paikkansa. Kaverini on vedonnut, että hänellä on TUNNEÄLYÄ mikä pitääkin paikkansa. Sen sijaan ÄO hänellä saattaa olla heikko, mutta vaikuttaa ulospäin paljon itseäni älykkäämmältä. Itse asiassa hänessä yhdistyy jotenkin kaikki eri älykkyydeen tuntomerkit: Huumori, vakavuus, mielikuvitus, optimismi jne.

Ja kuten edellä kerroin ÄO 150 on hyvin HUUMORINTAJUINEN. Sen sijaan 130 on vakavampi, asiallisempi ja tuolla tasolla älykkyys jonkin verran heittelehtii eli välillä ovat erittäin skarppeja, mutta välillä taas matalammalla tasolla.

Omalla tasollani 115 on vahvuutena MIELIKUVITUS. Eli unelmoin paljon ja käytän mielikuvitusta, vaikka usein siten menee mönkään totuus ja tieto. Tulee tonttutarinoita.

105 on toiveikkaan optimistinen ja eteen päin pyrkivä.

Älykkyys on kuitenkin esim. kirjoituksista helppo poimia. Näen miltei välittömästi, että 130 on älykkäämpi ja niin edelleen. Älykkyydessä olevat erot ovat joka tapauksessa MYÖS TODELLISIA, VAIKKA KAIKILLA ON OMAT VAHVAT ALUEENSA.

En välttämättä usko, että suomalaisten ÄO olisi radikaalisti tipahtanut, vaan sen joka on suuren osan kansoista ryöstänyt ja asettanut naurettavaan asemaan on täytynyt olla suuren älykkyyden lisäksi voimakas ja voimakkaan valtakunnan omaava.

Suomi oli erityisen helppo kohde, koska olemme kielen omaava, joka ei sovellu juuri mihinkään paitsi keskinkertaiseen runouteen. Olemme lisäksi aika eristyksissä ja puristuksissa. Ei tarvitse olla kovin suuri ÄO, jos on voimakas valtakunta, kun Suomen saa nurin.

Jopa Kreikka, joka ennen oli viisauden kehto kuuluu menneen ansaan, paulaan ja verkkoon. Ei suomen kielellä voi pärjätä ÄO:n saamiseksi huippuunsa. Suomen kielessä on liikaa sanoja, jotka eivät merkitse mitään, ja joiden olematonta merkitystä jää pyörittelemään päänsä sisällä vuosikausiksi.

Korkeakoulussa jatkuu sama meininki kuin aikaisemmilla kouluasteilla, ja samat tyypit siellä myös menestyvät. Auktoriteettihahmo julistaa kateederilta, mitä juttuja viisaat miehet ulkomailla ovat keksineet, ja sitten kokeessa testataan, miten hyvin opiskelija muistaa ulkoa ne horinat. Se, joka muistaa kaikista parhaiten, palkitaan ehkä joskus tulevaisuudessa tohtorin ja professorin titteleillä.

Tuollainen touhu ei varsinaisesti kannusta ketään miettimään, miten voisi jotenkin omalla toiminnallaan itse elättää itsensä, sen sijaan että vain passiivisena ottaa vastaan proffien bullshitit ja veronmaksajien tarjoaman elannon.

Ainakin Mensan jäsenet ovat tehneet pakohuoneissa ennätyksiä eri puolilla Suomea. Se vaatii ainakin kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Innovatiivisen yrityksen perustaminen on kyllä toinen juttu. Jos lasketaan yrityksiä lukumäärältään, siivousliikkeitä on paljon enemmän kun biotekniikan yrityksiä. Yritys ei siis vaadi kekseliäisyyttä, vaan kovaa työtä. Ja siivoaminenkin on hyvin tärkeää.

Jos yrityksen perustaminen olisi riskitöntä ja saisin vähintään saman kuin työttömänä, niin perustaisin yrityksen. Mutta kun ottaa huomioon, että tekoäly kehittyy vauhdilla ja kun maailmassa on seittemän miljardia muuta ihmistä, niin uuden idean kehittäminen on vaikeaa, samoin kuin vanhojen tuotteiden tekeminen halvemmalla kuin nyt. Pitäisi keksiä joku uusi tuote ja patentoida se ennen kuin yrittäminen kannattaisi.