Pistetäänpä sitten kaikkeus pakettiin. Kaikkeus, jossa on vain kuumaa, kylmää, tiheää, vähemmän tiheää ja liikettä eri nopeuksilla.
Jos kaikkeuden vähiten tiheä osa onkin kuuman ja kylmän välisessä kaikkeudessa, niin silloin hiukkaset itsessään ovat kuumia ja tiheitä.
Hiukkasten pinnalta poispäin mentäessä olisi tiheintä kuumaa kaikkeutta/tyhjöä ja heti kohta vähän viileämpi ja vähiten tiheä kaikkeus/tyhjö ja sen jälkeen kaikkeus alkaisi pikkuhiljaa muuttua tiheämmäksi ja kylmemmäksi.
Eikö vesikin ole tiheimmillään noin 4 asteisena ja lämpötilan muuttuessa vesi muuttuu vähemmän tiheäksi. Voisiko kaikkeus olla samanoloinen toisin päin?
Tämän ajatuksen mukaan meille kevyimmät hiukkaset olisivatkin kuumimpia ja tiheimpiä, jolloin niiden pinnalta olisi pisin matka vähiten tiheään tyhjöön, jolloin näiden hiukkasten lähelle ei tule kuin vähän muita hiukkasia.
Kun taas meille raskaimpien aineiden hiukkaset olisivat vähemmän kuumia ja ei niin tiheitä, jolloin vähiten tiheä kaikkeus olisikin lähellä näiden hiukkasten pintaa ja näin niistä muodostuisi atomeja, joissa on paljon hiukkasia eli meidän tiheintä ainetta.
:) ;) :)
Jos kaikkeuden vähiten tiheä osa onkin kuuman ja kylmän välisessä kaikkeudessa, niin silloin hiukkaset itsessään ovat kuumia ja tiheitä.
Hiukkasten pinnalta poispäin mentäessä olisi tiheintä kuumaa kaikkeutta/tyhjöä ja heti kohta vähän viileämpi ja vähiten tiheä kaikkeus/tyhjö ja sen jälkeen kaikkeus alkaisi pikkuhiljaa muuttua tiheämmäksi ja kylmemmäksi.
Eikö vesikin ole tiheimmillään noin 4 asteisena ja lämpötilan muuttuessa vesi muuttuu vähemmän tiheäksi. Voisiko kaikkeus olla samanoloinen toisin päin?
Tämän ajatuksen mukaan meille kevyimmät hiukkaset olisivatkin kuumimpia ja tiheimpiä, jolloin niiden pinnalta olisi pisin matka vähiten tiheään tyhjöön, jolloin näiden hiukkasten lähelle ei tule kuin vähän muita hiukkasia.
Kun taas meille raskaimpien aineiden hiukkaset olisivat vähemmän kuumia ja ei niin tiheitä, jolloin vähiten tiheä kaikkeus olisikin lähellä näiden hiukkasten pintaa ja näin niistä muodostuisi atomeja, joissa on paljon hiukkasia eli meidän tiheintä ainetta.
:) ;) :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niinpä kaikkeuden lämpötilan muutokset vaikuttavat sen tiheyteen ja tiheyden muutos vaikuttaa siihen laajeneeko vai supistuuko maailmankaikkeus.
:) ;) :)
Kun galaksin reunalla oleva tähti räjähtää supernovana, siitä syntyy musta eli energiakeskittymä, jonka liike galaksin ympäri on hidastunut luhistumisen yhteydessä.
Sen liike alkaa kohti lämpimämpää ja vähemmän tiheää aluetta eli kohti galaksin keskustaa.
Se laajenee vähemmän tiheällä alueella ja lopulta se ohittaa viimeiset tähdet. Kuumin ja vähioten tihein osa on sen ulkokehäällä ja sen keskellä on tyyni, kylmä ja tiheä alue.
Se humahtaa galaksin keskustaan kylmien ja tiheiden alueelle, jolloin kuuman ja vähän tiheän alueelle humahtaa kylmiä tiheitä.
Kuumasta syntyy paljon pieniä, jotka puristuvat tiheiksi paketeiksi.
Kylmää ja tiheää on enemmän ja kuumat ja tiheät lämmittävät ympärillään olevia kylmiä ja tiheitä, jolloin ne lämpölaajenevat ja näin kuumien tiheiden ympärille syntyy lämpölaajentunut kolmiulotteinen monttu.
Aine syntyy ja tähdet, joista energiakeskittymiä, joista uusia astetta pienemmän aineen kokoluokan galakseja niiden humahtaessa oman galaksinsa keskustaan.
:) ;) :)
Väite 1: "Kun galaksin reunalla oleva tähti räjähtää supernovana, siitä syntyy musta eli energiakeskittymä, jonka liike galaksin ympäri on hidastunut luhistumisen yhteydessä."
Tarkoittanet mustaa aukkoa. Kuinka niin hidastunut? Miten tähden tiheys vaikuttaa sen kiertonopeuteen?
Väite 2: "Sen liike alkaa kohti lämpimämpää ja vähemmän tiheää aluetta eli kohti galaksin keskustaa. "
Perustelut? Jos tähden aiempaa liikevektoria kuvataan v1:llä, ja sitä vastaan kohtisuorassa olevaa uutta vektoria arvolla v2, on tähden, tai mustan aukon kokonaisliikevektori sqrt(v1^2 v2^2), joka on suurempi kuin v1, mikä kumoaa väitteen v1.
Eiköhän siellä galaksin keskustassa ole tiheämpää kuin sen reunamilla :)
Väite 3: "Se laajenee vähemmän tiheällä alueella ja lopulta se ohittaa viimeiset tähdet. Kuumin ja vähioten tihein osa on sen ulkokehäällä ja sen keskellä on tyyni, kylmä ja tiheä alue. "
Tässä ole enää mitään järkeä. Mitkä viimeiset tähdet? Sen keskellä? Puhutko nyt mustasta aukosta vai galaksista? Taidat sekoittaa galaksin ja pyörremyrskyn.
Väite 4: Nyt humahdettiin jo niin syvälle hulluuteen, että en viitsi kommentoida enempää.
Niin, mitäpä lie tapahtuu tuollaisissa historiansa alussa olevissa galakseissa, jossa räjähtää tuhansia miljardeja tähtiä supernovina, joista muistoina meille voimakkaat valoilmiöt eli kvasaarit.
Sanoit keskustassa päin olevan tiheämpää ja niinhän siellä on, jos tarkastellaan tähtiä. Vaan ajatukseni mukaan siellä nimenomaan on sen takia vähemmän tiheää kaikkeutta, koska ne tähdet lämmittävät enemmän sitä tyhjöä, jolloin se on enemmän lämpölaajentunut ja näin kaikkeus on siellä vähemmän tiheää.
Entä mitä tapahtuu tähden aineelle ja sen liikkeelle, jos se ensin räjähtäessään humahtaa ulospäin ja osa lähelle entisen tähden keskustaa jääneestä luhistuu kohti yhtä pistettä?
Tai miten vaikuttaa tuhansien miljardien tähtien kuumat supernovaräjähdykset tuon tyhjän tilan kylmään ja tiheään? Se lämpölaajenee ja voimakkaimmin lähellä keskustaa, jolloin siitä tulee todella vähän tiheää eli eipä ihme, että energiakeskittymät ssavat niinkin huiman vauhdin.
Entä miksi keskustassa ei sitten arvella olevan tuhansien miljardien tähtien painoisia mustia aukkoja?
Ensinnäkin painovoima oli selittämätön asia ennen minua ja toisekseen se galaksiemme historian alkuaikojen keskustan kylmä ja tiheä on muuttunut lämpimämmäksi ja vähemmän tiheäksi kun sinne galaksien keskustaan syöksyi tuhansia miljardeja kuumia energiakeskittymiä, joista syntyi astetta pienemmän aineen kokoluokan galakseja, joiden aika on niin nopea, että ne kenties elivät oman historiansa jo ajat sitten.
:) ;) :)
"Jos kaikkeuden vähiten tiheä osa onkin kuuman ja kylmän välisessä kaikkeudessa, niin silloin hiukkaset itsessään ovat kuumia ja tiheitä."
Eli vähiten tiheä = kuuma ja tiheä ??????
"Hiukkasten pinnalta poispäin mentäessä olisi tiheintä kuumaa kaikkeutta/tyhjöä ja heti kohta vähän viileämpi ja vähiten tiheä kaikkeus/tyhjö ja sen jälkeen kaikkeus alkaisi pikkuhiljaa muuttua tiheämmäksi ja kylmemmäks"
Eli tihein kuuma kaikkeus = tyhjö, ja samalla viileämpi ja vähiten tiheä kaikkeus = tyhjö ??????
"Tämän ajatuksen mukaan meille kevyimmät hiukkaset olisivatkin kuumimpia ja tiheimpiä, jolloin niiden pinnalta olisi pisin matka vähiten tiheään tyhjöön, jolloin näiden hiukkasten lähelle ei tule kuin vähän muita hiukkasia."
Miten hiukkasen lämpö on yhteydessä sen etäisyydestä tyhjiöön? Entä hiukkasen massaan?
Jos hiukkanen on kaukana tyhjiöstä, eli harvasta kaikkeudesta, niin eikö sen lähellä ole juuri paljon hiukkasia?
"Kun taas meille raskaimpien aineiden hiukkaset olisivat vähemmän kuumia ja ei niin tiheitä, jolloin vähiten tiheä kaikkeus olisikin lähellä näiden hiukkasten pintaa ja näin niistä muodostuisi atomeja, joissa on paljon hiukkasia eli meidän tiheintä ainetta. "
Liität taas 3 eri käsitettä toisiinsa sen kummemmin mitään selittelemättä.
Ei logiikan häivää näissä sun jutuissa.
Ajatellaanpa ensin meidän kevyitä aineita, joissa tämän ajatuksen mukaan on kuumimmat hiukkaset niiden atomien keskellä. Mitä kuumempi, sitä tiheämpi. Kun tyhjö sen ympärillä on sitten lämpölaajentumisen takia kauempana vähiten tiheänä kuin raskaiden aineiden atomeissa, niin silloin sen ympärille kieppumaan jäävä hiukkanen kiertää sitä kauempana ja näin sen hiukkaset liikkuvat vähän tiheässä.
Ja meille raskaissa aineissa taas tämän ajatuksen mukaan on vähemmän kuumia atomin ytimen hiukkasia ja näin ne eivät pysty lämpölaajentamaan ympärillään olevaa tyhjöä niin voimakkaasti.
Sen takia tuon tyhjön vähiten tiheä alue ei ole niin vähän tiheää kuin kevyen aineen atomin ytimen hiukkasilla on. Ja sen takia raskaiden atomien ytimien hiukkaset ja niiden tyhjö sallii toisien hiukkasten kiertää ydintä lähempänä ja niitä voi olla enemmän.
Ja silloinhan niitä hiukkasia on tiheässä ja eikös se tarkoita meille raskasta ainetta.
:) ;) :)