Ovatko askenaasijutikat älykkäitä?

Eistenin oli oman aikansa lapsi, jona aikana kaikki olivat melko älykkäitä ja lahjakkaita, jotka vain opiskelivat pätevässä koulussa ja jo luonnostaan he olivat älykkäitä.

Darwinin Lajien synnyssä siteerataan useita aikalaisten oppeja, joiden tekijät ovat jääneet unholaan, mutta jotka opit ovat ilmeisen nerokkaita. Paljon nerokkaampia kuin Darwinin omat ajatukset.

Esim. Darwinin sekku Sir Francis Galton:
Hän oli Charles Darwinin serkkupuoli ja aikansa ihmelapsi, joka oppi jo kaksivuotiaana lukemaan sekä osasi viisivuotiaana kreikkaa ja jakolaskuja

Einteinin aikalaisten joukossa oli paljon älykkäitä, joiden maine on jäänyt osittain varjoon. Mielestäni esim. lordi Kelvin esitti melko hienoja ajatuksia.

Tässä hänen yksi meriittinsä: William kävi yliopistoluennoilla kymmenvuotiaasta asti.

Einsteinista tuli kuuluisin julkkis omana aikanaan. Lieneekö hän silti ollut älykkäin kaikista? Hänellä oli mielikuvitus, loistelias kyky jättää pois ja olla ottamatta huomioon ilmeisiä tieteen harhapolkuja sekä monia aikalaisia apunaan. Itse näkisin hänen suuruutensa siinä, että hän sulki pois kaikki harha-askeleet ja metafyysiset viritelmät ja keskittyi itse tieteen ytimeen.

Ainakin ashkenaasijuutalaisilla on aika liuta noopeleita.

Eiköhän kaikki etniset juutalaiset ole keskimääräistä älykkäämpiä. Uskonnolla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.

Juttu on niin, että on tietty järjestys asioilla, jotka täytyy lisätä toinen toisiinsa saavuttaakseen tulosta tiedoissa sekä NOBEL palkintoja:

II PETER 1 (KJV)
5. And beside this, giving all diligence, add to your faith virtue; and to virtue knowledge;
6. And to knowledge temperance; and to temperance patience; and to patience godliness;
7. And to godliness brotherly kindness; and to brotherly kindness charity.
8. For if these things be in you, and abound, they make you that ye shall neither be barren nor unfruitful in the knowledge of our Lord Jesus Christ.
9. But he that lacketh these things is blind, and cannot see afar off, and hath forgotten that he was purged from his old sins.

Kaiken perusta on ahkeruus eli diligence jokaisessa asiassa.

1. Pitää olla uskoa 2. Pitää lisätä uskoon tietoa 3. PITÄÄ LISÄTÄ TIETOON HARKINTAA 4. Pitää lisätä harkintaan kärsivällisyyttä 5. Kärsivällisyyteen jumalisuutta 6 Jumalisuuteen veljellistä rakkautta 7. Veljelliseen rakkauteen armeliaisuutta tai hyväntekeväisyyttä

NÄIN TÄTÄ "PETTERIN" RESEPTIÄ NOUDATTAEN SAADAAN AIKAAN NOBEL-PALKINTOJA, MUTTA SE EI KERRO KAIKKEA ÄLYKKYYDESTÄ. OTETAAN ESIMERKIKSI EINSTEIN, JOLLA TEKSTIEN PERUSTEELLA OLI KUIVA JA KUIVAN RATIONAALINEN HUUMORINTAJU. SE VIITTAA ÄO: hon 135-150 korkeintaan. Tosin EINSTEIN oli NERO eli sellainen, jossa yhdyistyivät ominaisuudet kaikista älykyysosamääristä eli koko ÄO kirjo 60-200 . Hänen huumorintajunsa ÄO piste oli sangen matala, mutta hänen jonkin muun ominaisuutensa ÄO piste hyvin korkea.

Usko antaa ÄO 100, Tieto ÄO 120, Harkinta ÄO 130, Kärsivällisyys ÄO 150?, Jumalisuus ÄO 170, Veljellinen rakkaus ÄO 190?, Armeliaisuus ÄO 210???

Mutta AHKERUUS on se, joka on perusta.