Oletetaan varovasti, että yhdessä galaksissa on 100 mrd tähteä ja että galakseja on vain 100 mrd.
Laske todennäköisyys sille, että muuallakin kuin maassa on elämää.
http://www.talouselama.fi/uutiset/mit-n-fyysikko-on-todennakoisempaa-etta-maan-ulkopuolella-on-elamaa-kuin-etta-sita-ei-olisi-6617905
Laske todennäköisyys sille, että muuallakin kuin maassa on elämää.
http://www.talouselama.fi/uutiset/mit-n-fyysikko-on-todennakoisempaa-etta-maan-ulkopuolella-on-elamaa-kuin-etta-sita-ei-olisi-6617905
Vastaukset 18
Vanhimmat
1 - e
Korjaan
1 - e^-1
100%
http://keskustelu.suomi24.fi/t/10274196/draken-kaava
Tuossa aiempi keskustelu aiheesta Draken kaavaan perustuen
Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyys on sikäli mahdotonta laskea, että emme tunne elämän edellytyksiä. Maapalloltakin on löytynyt elämää sieltä, missä sitä jokunen vuosikymmen sitten pidettiin mahdottomana; kuumista lähteistä, kilometrien syvyydestä meren pohjalta, kiinteän maankuoren sisältä. Maapallolla on elämänmuotoja, jotka eivät perustu fotosynteesiin ja sen tuottamaan ravintoketjuun. On mahdollista, että jonkinlaista elämää syntyy muuallakin kuin maan kaltaisilla planeetoilla, me emme vain tiedä sitä vielä. Sellainen elämä voi olla niin erilaista, että sitä ei oitis tunnisteta elämäksi. Yhteyttämiseen perustuvan elämän todennäköisyyttä voidaan arvioida arvatuin parametrein tutkimalla eksoplaneettojen esiintymistiheyttä.
Tiedosta, että yhdessä paikassa esiintyy ilmiötä x, ei ole laskettavissa todennäköisyyttä, että sitä esiintyy muissakin paikoissa.
Niin. Draken kaavassakin on lähes pelkkiä muuttujia niin kauan, kunnes saamme Maapallon lisäksi toisenkin referenssin. Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyden ihmettely on näillä tiedoilla tyhjää puuhastelua.
Vielä muutama vuosikymmen sitten ei ollut mitään mahdollisuutta havaita, oliko tähdillä planeettoja ympärillään. Silti pidettiin hyvin todennäköisenä että niitä on. Nyt on varmistunut että hyvin monella tähdellä on tuollaisia eksoplaneettoja.
Esimerkki vaan siitä että yhdessä paikassa esiintyvän ilmiön todennäköisyyttä esiintyä muualla voidaan arvioida menestyksellisesti. Ja samalla on tarkennettu Draken kaavan yhtä parametriarvoa.
Mutta on myönnettävä että elämän syntymiseen liittyvät biokemialliset prosessit ovat vielä epäselviä: miten genetiikka ja aineenvaihdunta kehittyivät ja mitkä olivat ohjaavat tekijät, joiden ansiosta elävien organismien synty tuli riittävän todennäköiseksi. Myös ympäristö ja olosuhteet, joissa elämä syntyi, ovat yhä avoimia kysymyksiä. Poissuljettu ei ole elämän avaruudellinen alkuperä. Ja oppi elämän synnyttäneestä yliluonnollisesta voimasta elää älyllisen suunnittelun nimikkeellä.
Todennäköisyyslaskulla lasketaan etukäteen, mikä on jonkin asian odotusarvo. Jälkikäteen havaittu tapahtuma ei vaikuta siihen, mikä oli todennäköisyys eli odotusarvo.
Esimerkki: Miljoonan arvan arpajaisissa on laskettavissa, että todennäköisyys päävoiton osua arvalle numero 398 756, on yksi miljoonasta. Kun on arvottu ja todettu, että päävoitto onkin osunut arvalle numero 758 776, ei se millään tavalla vaikuta laskun oikeellisuuteen.
Jos kaava, kuten Draken kaava, on virheellinen, sen yhden parametrin tarkentuminen, on edelleen virheellisellä kaavalla laskemista.
Muuten, on erotettava hypoteesi, jonka joku esittää, tiedeyhteisön hyväksymästä konsensuksesta eli teoriasta. Draken kaava on ajatusleikkiä, jota ei pidä pitää edes hypoteesina, koska sitä ei voi mitenkään testata.
Näillä seikoilla ei ole mitään tekemistä todennäköisyyslaskun kanssa, eikä niiden perusteella voi laskea elämän todenäköisyyttä.
Et taida rennosti.m ymmärtää lukemaasi. Kerroin tuolla, että etukäteen pidettiin eksoplaneettojen löytymistä varsin todennäköisenä, koska oletettiin tähtien muodostumisprosessin olevan luonnonlakien perusteella samanlainen kaikkialla. Sitten myöhemmin on noita eksoplaneettoja löytynyt suuri määrä lähitähdistä, jolloin arvio todennäköisyydestä varmistunut. Lottovertauksesi on täysin pielessä, koska siinä on kyse hyvin pienestä todennäköisyydestä, jota ei tietenkään voi verifioida muutamalla havainnolla.
Draken kaavassa on parametrisoitu kaikki tekijät, joiden arvioidaan olevan relevantteja älyllisen elämän löytymiselle. Jos väität sitä virheelliseksi, sinun pitäisi kertoa, mikä parametri puuttuu tai on virhellinen. Eri asia on noiden parametrien arvot. Uusien tähtien muodostuminen voidaan arvioida kohtuullisella tarkkudella. Ja nyt on todettu, että on aika todennäköistä, että niille muodostuu planeettoja. Mutta muut prametriarvot ovat aikamoista arvailua.
Tuolla on aiempi ketju Draken kaavaan liittyen. Kannattaa lukea se läpi ennen kuin alkaa kirjoitella sekavia.
Et tainnut taaskaan ymmärtää lukemaasi tekstiä, vai onko sinulla jokin tarve tehdä virheellisiä tulkintoja toisten kirjoittajien tarkoitusperistä. Siinä vain käsiteltiin elämän syntymiseen liittyviä epävarmuuksia. Todennäköisyyksistä ei puhuttu yhtään mitään.
Ehkä on syytä toistaa, mitä Kollimaattori sanoi:
<<Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyden ihmettely on näillä tiedoilla tyhjää puuhastelua.<<
Kijoitat:
<<Siinä vain käsiteltiin elämän syntymiseen liittyviä epävarmuuksia. Todennäköisyyksistä ei puhuttu yhtään mitään.<<
Todennäköisyyksistä puhuttiin käyttäen vain toista sanaa. Ei se miksikään muutu, jos käytetään synonyymisia sanoja.
Kuinkahan todennäköistä on, että planeetalla on ilmakehä, kuu ja aurinkokin sopivalla etäisyydellä ja vesihöyryjen synnyttämät meret.
Ainakin maan synty on ollut aikoinaan miljoonien yhteensattumien summa ja hirvittävän kaaoksen, sekasotkun ja vyöryjen tulos, joten jos tuolla jossain elämää on, sitä ei voi olla kovinkaan monella planeetalla....tosin toivon sydämestäni että siellä jossain on.
On löydetty eksoplaneettoja, jotka ovat ns elokelpoisella vyöhykkeellä päätähteensä nähden, eli niillä on edellytykset olla ja kehittyä samankaltaiset olosuhteet kuin maassa.
Aika höpöhöpöä olettaa ettei universumissa olisi elämää muualla kuin maapallolla. Se, millaista elämä lienee, onkin sitten kokonaan toinen stoori...
Tämä keskustelu on väärällä palstalla, pitäisi olla tähtitieteen palstalla. Matemaatikot ovat tottuneet käsittelemään eksakteja tai lähes eksakteja todennäköisyyksiä ja heidän on vaikea ymmärtää todennäköisyyksiä, joita voidaan parhaimmillaankin haarukoida vain kertaluokan tarkkuudella. Ja Draken kaavakin on tarkoitettu lähinnä systematisoimaan keskustelua: erittelemällä asiaan vaikuttavat tekijät varmistetaan että puhutaan suunnilleen samasta asiasta. Itse kukin voi tietysti arvailla eri parametrien arvoja ja saada sitä kautta todennäköisyyden älyllisen elämän olemassaololle ulkoavaruudessa. Mutta parhaatkin asiantuntijat päätyvät arvioissaan toisitaan useita kertaluokkia eroaviin lukuarvoihin.