Geenien taulukointi

Näkisi, millaisia ihmisistä tulee, kun suvaitsevaiset sekoittaa kaikki geenit keskenään.

haluisin.tietää kirjoitti:

Näkisi, millaisia ihmisistä tulee, kun suvaitsevaiset sekoittaa kaikki geenit keskenään.

Ei tarvitse mennä geenitasolle ratkaistakseen kysymyksen.

Ihmisten alapopulaatioissa, ihmisryhmissä, esiintyy erilaista käyttäytymisen suuntausta, koska alapopulaatioiden kesken ei vallitse täydellinen sekoittuminen. Ts. niiden välillä on pitkään ollut vähäinen geenivirta. Ne ovat sopeutuneet kukin paikallisiin olosuhteisiin. Erilaisuus on nähtävissä ihan geenien vaikutuksen eli käyttäytymisen tasolla.

Jos alapopulaatiot sekoitetaan keskenään täydellisesti, mikä on vain teoriassa mahdollista, erot siirtyvät suurpopulaatioon. Syntyneessä homogeenisessä suurpopulaatiossa käyttäytyminen jakaantuu tasaisesti osapopulaatioiden koon ja käyttäytymistyylin mukaisesti. Jakautuminen noudattaa normaalijakaumaa eli Gaussin käyrää.

Kysymys on ratkaistavissa siis niin, että osapopulaatioiden käyttäytyminen kartoitetaan, sitten muodosetaan suurpopulaation käyttäytymisestä malli huomaten, että osapopulaatiot saavat suuruutensa mukaisen painotuksen lopputuloksessa. Mitään yllättävää ei siis tapahdu. Osapopulaation käyttäytymispiirteet vain jakautuvat tasan suurpopulaatioon. Mitään uutta ei synny, eikä poistu.

Tämä oli vain hypoteettinen pohdinta. Erittäin työlästä tutkimusta ei kannata tehdä, sillä sen tulos on ennalta selvä. Toisekseen osapopulaatiot eivät koskaan edes sekoitu tasaisesti.

Geenitasolle emme voi mennä, sillä vain pieni osa geenien vaikutuksesta toistaiseksi tunnetaan. Siksi niitä ei voida myöskään taulukoida, ja tuskin taulukoimisesta olisi mitään hyötyäkään, koska geenivariaaton muoto ei paljasta, miten se vaikuttaa organismiin. Jos tulevaisuudessa kaikki geenit kartoitetaan, se tulee vain muodostamaan luettelon, mitä kukin geenivariaatio aiheuttaa, ei systemaattista taulukkoa.

Sen sijaan alkuaineiden jaksollisella järjestelmällä on jopa ennusteen ominaisuuksia. Aikana, jolloin jotakin ainetta ei ollut tavattu, voitiin taulukon avulla jo osin päätellä, millainen se on ja mitä yhdisteitä se muodostaa.

UPDATE_11605127 kirjoitti:

Ei tarvitse mennä geenitasolle ratkaistakseen kysymyksen.

Ihmisten alapopulaatioissa, ihmisryhmissä, esiintyy erilaista käyttäytymisen suuntausta, koska alapopulaatioiden kesken ei vallitse täydellinen sekoittuminen. Ts. niiden välillä on pitkään ollut vähäinen geenivirta. Ne ovat sopeutuneet kukin paikallisiin olosuhteisiin. Erilaisuus on nähtävissä ihan geenien vaikutuksen eli käyttäytymisen tasolla.

Jos alapopulaatiot sekoitetaan keskenään täydellisesti, mikä on vain teoriassa mahdollista, erot siirtyvät suurpopulaatioon. Syntyneessä homogeenisessä suurpopulaatiossa käyttäytyminen jakaantuu tasaisesti osapopulaatioiden koon ja käyttäytymistyylin mukaisesti. Jakautuminen noudattaa normaalijakaumaa eli Gaussin käyrää.

Kysymys on ratkaistavissa siis niin, että osapopulaatioiden käyttäytyminen kartoitetaan, sitten muodosetaan suurpopulaation käyttäytymisestä malli huomaten, että osapopulaatiot saavat suuruutensa mukaisen painotuksen lopputuloksessa. Mitään yllättävää ei siis tapahdu. Osapopulaation käyttäytymispiirteet vain jakautuvat tasan suurpopulaatioon. Mitään uutta ei synny, eikä poistu.

Tämä oli vain hypoteettinen pohdinta. Erittäin työlästä tutkimusta ei kannata tehdä, sillä sen tulos on ennalta selvä. Toisekseen osapopulaatiot eivät koskaan edes sekoitu tasaisesti.

Geenitasolle emme voi mennä, sillä vain pieni osa geenien vaikutuksesta toistaiseksi tunnetaan. Siksi niitä ei voida myöskään taulukoida, ja tuskin taulukoimisesta olisi mitään hyötyäkään, koska geenivariaaton muoto ei paljasta, miten se vaikuttaa organismiin. Jos tulevaisuudessa kaikki geenit kartoitetaan, se tulee vain muodostamaan luettelon, mitä kukin geenivariaatio aiheuttaa, ei systemaattista taulukkoa.

Sen sijaan alkuaineiden jaksollisella järjestelmällä on jopa ennusteen ominaisuuksia. Aikana, jolloin jotakin ainetta ei ollut tavattu, voitiin taulukon avulla jo osin päätellä, millainen se on ja mitä yhdisteitä se muodostaa.

"Geenitasolle emme voi mennä, sillä vain pieni osa geenien vaikutuksesta toistaiseksi tunnetaan."

Tätä evoluutioteoriaa on tutkittu ja möyhitty 150v eikä vieläkään tiedetä tuon enempää?

wrwrwerrw kirjoitti:

"Geenitasolle emme voi mennä, sillä vain pieni osa geenien vaikutuksesta toistaiseksi tunnetaan."

Tätä evoluutioteoriaa on tutkittu ja möyhitty 150v eikä vieläkään tiedetä tuon enempää?

Evoluutiosta tiedetään enemmän kuin sinä ikinä kykenet ymmärtämään. Genomia ei ole tutkittu vielä pitkään.
Geenien periaatteellinen toimintakin kyettiin selittämään vasta -60 ja -70 luvuilla.
Ihmisen genomi kyettiin lukemaan vasta 2001. Sen jälkeen tietämys esimerkiksi ihmisen sisarlajeista on kasvanut enemmän kuin edellisen sadan vuoden aikana yhteensä.
Nyt molekyylibiologia ja geenien sekvensointi alkavat olla edistyneimpiä evoluutioteorian työkaluja, mutta tutkittavaa on valtavasti, eikä geenien tarkkaa yhteyttä fenotyyppeihin suinkaan vielä tunneta. Ei ole ollut työkaluja. Nyt alkaa olla.

Evoluutioteoria oli todennettu kuitenkin jo ennen ensimmäisen geenin löytymistä.

KehitysKehittyy kirjoitti:

Evoluutiosta tiedetään enemmän kuin sinä ikinä kykenet ymmärtämään. Genomia ei ole tutkittu vielä pitkään.
Geenien periaatteellinen toimintakin kyettiin selittämään vasta -60 ja -70 luvuilla.
Ihmisen genomi kyettiin lukemaan vasta 2001. Sen jälkeen tietämys esimerkiksi ihmisen sisarlajeista on kasvanut enemmän kuin edellisen sadan vuoden aikana yhteensä.
Nyt molekyylibiologia ja geenien sekvensointi alkavat olla edistyneimpiä evoluutioteorian työkaluja, mutta tutkittavaa on valtavasti, eikä geenien tarkkaa yhteyttä fenotyyppeihin suinkaan vielä tunneta. Ei ole ollut työkaluja. Nyt alkaa olla.

Evoluutioteoria oli todennettu kuitenkin jo ennen ensimmäisen geenin löytymistä.

"Evoluutiosta tiedetään enemmän kuin sinä ikinä kykenet ymmärtämään. "

Annappa perustelut jotka jäi kertomatta.

wrwrwerrw kirjoitti:

"Evoluutiosta tiedetään enemmän kuin sinä ikinä kykenet ymmärtämään. "

Annappa perustelut jotka jäi kertomatta.

<<Tätä evoluutioteoriaa on tutkittu ja möyhitty 150v eikä vieläkään tiedetä tuon enempää?>>

Olisi aika yllättävää, jos olisin pystynyt puristamaan lyhyeen kommenttini kaiken sen tiedon evoluutiosta, mitä 150 vuoden tutkimus on tuonut. Tutkimusmateriaalia on hyllykilometreittäin.

Jo netissä on runsaasti evoluutiota koskevaa tietoa ja vielä enemmän tietoa ja tutkimusta, joka pitää evoluutioteoriaa lähtökohtanaan, koska se on jo selvä. Siihen pohjautuu kaikki biologia.

Lähes kaikki biologian alkeisesitykset käsittelevät evoluution teorian. Muista myös koulukirjat ja yliopistojen yleisesitykset. Tiedon määrää on valtava, niin valtava, ettet koskaan pysty omaksumaan kuin pienen viipaleen evoluutioon nojaavasta tiedosta.

Sitten tulee vielä runsaat raportit, jotka julkaistaan alan tiedelehdissä ja arvioidaan johtavien tutkijoiden paneeleissa.

Kun itse lukion jälkeen tutustuin yliopiston maailmaan, jouduin vain hämmästelemään, miten runsaasti on tietoa, josta edes lukion aikana ei mainittu.

Kukaan ei estä sinua tutustumasta valtavaan materiaalimäärän. Sitä Nimikkeitä löydät netistä, artikkeleita netistä, kirjoja ja artikkeleita kirjastoista ja yliopistollisista kirjakaupoista.

Hyvää lukuhalua! :)

P.S. Todennäköisyyslaskennan alkeet ovat välttämättömät evoluution mekanismin ymmärtämiseksi.

UPDATE_11605127 kirjoitti:

<<Tätä evoluutioteoriaa on tutkittu ja möyhitty 150v eikä vieläkään tiedetä tuon enempää?>>

Olisi aika yllättävää, jos olisin pystynyt puristamaan lyhyeen kommenttini kaiken sen tiedon evoluutiosta, mitä 150 vuoden tutkimus on tuonut. Tutkimusmateriaalia on hyllykilometreittäin.

Jo netissä on runsaasti evoluutiota koskevaa tietoa ja vielä enemmän tietoa ja tutkimusta, joka pitää evoluutioteoriaa lähtökohtanaan, koska se on jo selvä. Siihen pohjautuu kaikki biologia.

Lähes kaikki biologian alkeisesitykset käsittelevät evoluution teorian. Muista myös koulukirjat ja yliopistojen yleisesitykset. Tiedon määrää on valtava, niin valtava, ettet koskaan pysty omaksumaan kuin pienen viipaleen evoluutioon nojaavasta tiedosta.

Sitten tulee vielä runsaat raportit, jotka julkaistaan alan tiedelehdissä ja arvioidaan johtavien tutkijoiden paneeleissa.

Kun itse lukion jälkeen tutustuin yliopiston maailmaan, jouduin vain hämmästelemään, miten runsaasti on tietoa, josta edes lukion aikana ei mainittu.

Kukaan ei estä sinua tutustumasta valtavaan materiaalimäärän. Sitä Nimikkeitä löydät netistä, artikkeleita netistä, kirjoja ja artikkeleita kirjastoista ja yliopistollisista kirjakaupoista.

Hyvää lukuhalua! :)

P.S. Todennäköisyyslaskennan alkeet ovat välttämättömät evoluution mekanismin ymmärtämiseksi.

Näkyy sinne pujahtaneen ylimääräinen sana, "Sitä".

UPDATE_11605127 kirjoitti:

Näkyy sinne pujahtaneen ylimääräinen sana, "Sitä".

"Olisi aika yllättävää, jos olisin pystynyt puristamaan lyhyeen kommenttini kaiken sen tiedon evoluutiosta, mitä 150 vuoden tutkimus on tuonut. Tutkimusmateriaalia on hyllykilometreittäin."
"Evoluutiosta tiedetään enemmän kuin sinä ikinä kykenet ymmärtämään. "
Annappa perustelut jotka jäi kertomatta."

Pelkästään Suomessa tuotetaan bioteiteiden alata keskimäärin 2500 tieteellistä artikkelia vuodessa, joista suurin osa ekologia- ja evoluutiotutkimuksesta.
Jo edesmennyt kansainvälisesti tunnetuin biologimme Ilkka Hanski kertoi 2015 Tieteessä tapahtuu lehdessä evoluutiobiologisen tutkimuksen olevan julkaisuosuudella mitattuna Suomen selvästi vahvin luonnontieteen ala.
Vaikka huomioi Suomen yliopistojen tuotteliaisuuden, niin Suomen yliopistot ovat lukumäärältään kuitenkin vain noin promille maailman yliopistoista. Kukaan ei ehtisi lukea maailmalla julkaistavista evoluutiota käsittelevistä tiedeartikkeleista kuin pienen osan, vaikka käyttäisi kaiken aikansa tiedeartikkelien lukemiseen.

Kyllä evoluutiosta tiedetään paljon. Niin paljon, että evoluutiotutkimuskin on jakautunut useisiin spesiaaleihin osa-alueisiin, joista jokainen vaatii omanlaistansa asiantuntemusta. Populaatiotutkija ei ymmärrä molekyylibiologia ja päin vastoin.

Siksi tuntuu varsin kornilta, että joku maallikko ilmoittaa epäilevänsä evoluutioteoriaa tai jopa kaataneensa sen. Yhtä hyvin voisi epäillä korkeampaa matematiikkaa sillä perusteella, ettei ymmärrä sitä.