Luulen ymmärtäväni jouston käsitteen, mutta ei aukene, miksi estimoidussa regressiomallissa y = ax^b tuo regressonkerroin b on myös jouston estimaatti.
Voisiko joku seliitaa, kiitos!
Voisiko joku seliitaa, kiitos!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Erittäin hyvä kysymys.
b on nimenomaan se joustokerroin.
a pitäisi olla exp(a) eli a on eksponenttina. Mutta a on nk. mallivakio ja ei sinänsä kovin tärkeä.
Regressiomallit ovat tärkeitä asioita.
Jousto pisteessä x on e = (y'/y)x. Kun tuohon sijoitat y:n paikalle kysyntäkäppyräsi, saat pienellä veivauksella b:n.
Asia aukenee ehkä helpommin, kun tietää että jousto on suhteellisten muutosten suhde, ja logaritmit kuvaavat suhteellista muutosta. Ottamalla funktion molemmista puolista logaritmit saadaan log y = log a b·log x, josta b = e = log y/log x.
Kiitos!
Saako kysyä opiskeletko kauppatieteitä? Missä vaiheessa opintoja olet?
Kyllä. ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta.
Okei, kiva tietää. Onneaa opintoihin ja elämään!
Kts. myös tämän palstan ketjua "Talousmatematiikkakysymys" / 4.10. 2015 ja minun kommenttini siihen / 5.10. klo 14:25.
Ohman
Voiko tuolla laskea kuinka paljon toimitusjohtajien palkat joustaa lama-aikana?
Mikä ettei. Valitse lamalle (x) mittari, esim. 500 firman tilauskannat tiettynä ajanjaksona ja hanki tiedot johtajien palkoista (y) samana ajanjaksona. Tee regressioanalyysi ja estimoi jousto.
Epäilen suuresti, ettei ainakaan suurissa firmoissa laman syveneminen ole vaikuttanut toimitusjohtajien palkkoihin alentavasti, pikemmin päinvastoin.
Lama-aikana tarvitaan eteviä ja suuripalkkaisia johtajia pelastamaan firma. Kaikkihan tietävät, että isot palkat motivoivat ja innovoivat johtajia, mutta laiskistavat duunareita :-).