Mitä sanovat palstan fyysikot.
http://yle.fi/uutiset/3-9466222
http://yle.fi/uutiset/3-9466222
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tässä linkin perusteet otsikon väitteelle.
Kuntien lämpölaitokset voisivat tuottaa tarvittavan lämmön jopa kolmanneksen pienemmällä hakemäärällä polttamalla tuoretta puuta. Sen sisältämät lukuisat kaasut ovat kuumaa ja puhdasta polttoainetta.
Tuore puu palaa kuumana ja puhtaasti, kun sitä poltetaan lämpökattilassa yli kahdeksansadan asteen lämpötilassa. Se on äärettömän hyvä polttaa, koska siinä on paljon kaasumaisia polttoaineita ja siksi se palaa paremmin ja puhtaasti.
Tuoreen puun ja varsinkin tuoreen talvella korjatun puun lämpöarvo on suurempi kuin kuivatun. Puun kuivaessa siitä haihtuu veden mukana iso määrä palavia aineita.
– Tuoreessa puussa on haihtuvia aineita, terpeenejä, pihkaa, öljyjä ja alkoholeja. Nämä palavat paremmin ja kuumana, selittää Alpo Kitinoja Vaasan yliopistosta.
Kauhavan lämpölaitoksen kattilassa nämä aineet kaasuuntuvat palotilan yläosaan ja syttyvät siellä räjähdysmäisesti palamaan. Niistä syntyy rajusti lämpöä. Myös tuoreen puu vesi antaa lisää ytyä palamiseen.
– Kun tuoreesta puusta tunkeutuu poltossa kuumaa vettä puun kuoren läpi siitä vapautuu vetyä enemmän kuin kuivasta puusta. Sekin palaa kuumaa ja puhtaasti, selittää ilmiötä Helsingin yliopiston kemianlaitoksen lehtori Raimo Timonen.
Tuoreen puun poltossa saadaan hyötyä myös lämmön talteenotosta. Kauhavan lämpölaitoksen piipusta tupruava savukaasu on vain 40-asteista. Savukaasut pestään matkalla ja lämpöpumppu tiivistää vesihöyryn vedeksi. Prosessissa ainakin kolmannes savukaasujen lämmöstä sadaan talteen.
Perinteinen puun kuivattaminen rankakasoissa metsissä ja tienvarsilla on tutkijoiden mielestä turhaa puuhaa. Rankakasoissa puusta haihtuvat kaikki hyvät polttoaineet ja lisäksi puu palaa osin paikallaan. Hävikki voi olla yli 20 prosenttia.
huuhaajuttu...
tuo ns. ylimääräinen lisäenergia tulee vain siitä, että savukaasujen sisältämä vesihöyry lauhdutetaan savukaasupesurissa ja lämpö otetaan talteen...siihen mitään terpiinejä tarvita
"Kun tuoreesta puusta tunkeutuu poltossa kuumaa vettä puun kuoren läpi siitä vapautuu vetyä enemmän kuin kuivasta puusta"
Ja samasta puusta vapautuu ihan se määrä vetyä mitä se sisältää, ihan täysin riippumatta siitä minkä verran vettä polttoprosessissa esiintyy. Kaikki se vety palaa vedeksi.
Tilanteeseen vaikuttaa aivan ratkaisevasti se että puu tulee läheltä. Kauas kuskattaessa tulee todella kalliiksi kuskata vettä mukana. Kuorma-autot perävaunuineen vievät puuta paljon vähemmän jokaisessa kuormassa, jos puu on märkää. Voi olla että ne haihtuvat kaasut tuottaa palaessaan enemmän lämpöä, kuin mitä puun sisältämän veden kuumentaminen 40 asteeseen vie, mutta jos lisäksi pitää tuottaa kuorma-autojen märän puun takia viemä lisäenergia, niin eipä kannata enää.
Märän puun polttaminen ei siis kannata, mutta tuoreen puun polttaminen voi kannattaakin, vaikka se sisältääkin reilusti kosteutta, mikäli savukaasujen vesi poistuu nestemäisen 40 asteessa, eikä vesihöyrynä 100 asteessa.
Kuivattaminen on siis jatkossakin järkevää aina, kun puuta ei saada heti tuoreeltaan poltettavaksi kosteuden kondensoivaan lämpölaitokseen.
Kyllähän tämä tuoreen hakkeen polttaminen kannattaa kun reunaehdot täyttyvät.
Jos pohjalaiset saavat kolmannesta vähemmällä puumäärällä saman lämpömäärän irti niin aika laajaksi alueeksi tämä tuorepuulle kannattava alue kasvaa. Lahonneen energiapuun kuskaaminen loppuu samalla tykkänään näiltä tuorepuu alueilta.
Meneekö se sitten jotenkin niin että tuoreessa puussa oleva vesi kerää energian läheltään ja haihtuu palamisen tuloksena muualle, missä siitä saadaan energia vielä talteen. Ja jos vettä on liikaa, ei puu enää tahdo palaa, koska veden hörystämisen jälkeen ei ole enää energiaa polton jatkamiselle - puu on edelleenkin märkää. Vesi estää lämpötilaa nousemasta liian korkeaksi, jolloin vapautunut energia ei pääse säteilemään niin tehokkaasti karkuun.
Energian talteenotto siis onnistuu paremmin, kun aineelle tapahtuu faasimuutoksia vesi->höyry->vesi. Eikös noissa leijukattiloissa ole kokeiltu leijuttaa myös hiekkaa, joka sitoisi energiaa ja siirtäisi sitä sitten pudotessaan?
Loogista toki on ajatella, että ehjässä puussa on myös ehjempiä puuaines-ketjuja, joita pätkimällä energiaa vapautuu. Kuivatetussa puussa osa aineksista on kuivumisen yhteydessä katkennut ja siten hukannut energiansa.
Ja omassa uunissa ei tosiaan voi polttaa märkää puuta, kun siinä oleva vesi tiivistyy sitten piipussa ja yhdistyy savukaasuihin ja seos on syövyttävä ja tuhoaa pikkuhiljaa piipun. Tavallaan talteenottoa siis on, mutta se on haitallista kun tiilet ja saumalaastit ei kestä - ainakaan jos piippu pääsee kosteana jäätymään lämmityskertojen välissä.
Tässä avauksen linkille täysin vastakkaista tietoa.
http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/
Ei tuossa ollut mitään avauksen linkille vastakkaista.
Tämä ei kyllä omakotitalon hellassa päde vaan sinne kantsii kuivaa puuta syöttää. Tästä tutkimus ei mitään mainitse, koska kyse oli suurista voimalaitoksista
Näin se on, juu.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/tämän-vuoksi-tuoretta-puuta-ei-kannata-polttaa-kotiuunissa-vaikka-lämpölaitoksissa-se-kannattaa-1.180474
On täysin selvää, että modernilla leijupetipoltolla polttomateriaaleilla on eri hyötysuhde kuin asunnon perinteisessä rakoarinaunnissa. Lämmön talteenotto voimalassa on huomattavasti tehokkaampaa. Tuorehakkeen tehokkaaseen polttamiseen tarvitaan muutama sata astetta korkeampi polttolämpötila, kuin mitä pikku-uunissa syntyy.