Lämmityspuun kuivattaminen hölmön hommaa

Tässä linkin perusteet otsikon väitteelle.

Kuntien lämpölaitokset voisivat tuottaa tarvittavan lämmön jopa kolmanneksen pienemmällä hakemäärällä polttamalla tuoretta puuta. Sen sisältämät lukuisat kaasut ovat kuumaa ja puhdasta polttoainetta.

Tuore puu palaa kuumana ja puhtaasti, kun sitä poltetaan lämpökattilassa yli kahdeksansadan asteen lämpötilassa. Se on äärettömän hyvä polttaa, koska siinä on paljon kaasumaisia polttoaineita ja siksi se palaa paremmin ja puhtaasti.
Tuoreen puun ja varsinkin tuoreen talvella korjatun puun lämpöarvo on suurempi kuin kuivatun. Puun kuivaessa siitä haihtuu veden mukana iso määrä palavia aineita.
– Tuoreessa puussa on haihtuvia aineita, terpeenejä, pihkaa, öljyjä ja alkoholeja. Nämä palavat paremmin ja kuumana, selittää Alpo Kitinoja Vaasan yliopistosta.

Kauhavan lämpölaitoksen kattilassa nämä aineet kaasuuntuvat palotilan yläosaan ja syttyvät siellä räjähdysmäisesti palamaan. Niistä syntyy rajusti lämpöä. Myös tuoreen puu vesi antaa lisää ytyä palamiseen.
– Kun tuoreesta puusta tunkeutuu poltossa kuumaa vettä puun kuoren läpi siitä vapautuu vetyä enemmän kuin kuivasta puusta. Sekin palaa kuumaa ja puhtaasti, selittää ilmiötä Helsingin yliopiston kemianlaitoksen lehtori Raimo Timonen.

Tuoreen puun poltossa saadaan hyötyä myös lämmön talteenotosta. Kauhavan lämpölaitoksen piipusta tupruava savukaasu on vain 40-asteista. Savukaasut pestään matkalla ja lämpöpumppu tiivistää vesihöyryn vedeksi. Prosessissa ainakin kolmannes savukaasujen lämmöstä sadaan talteen.

Perinteinen puun kuivattaminen rankakasoissa metsissä ja tienvarsilla on tutkijoiden mielestä turhaa puuhaa. Rankakasoissa puusta haihtuvat kaikki hyvät polttoaineet ja lisäksi puu palaa osin paikallaan. Hävikki voi olla yli 20 prosenttia.

huuhaajuttu...

tuo ns. ylimääräinen lisäenergia tulee vain siitä, että savukaasujen sisältämä vesihöyry lauhdutetaan savukaasupesurissa ja lämpö otetaan talteen...siihen mitään terpiinejä tarvita

"Kun tuoreesta puusta tunkeutuu poltossa kuumaa vettä puun kuoren läpi siitä vapautuu vetyä enemmän kuin kuivasta puusta"

Ja samasta puusta vapautuu ihan se määrä vetyä mitä se sisältää, ihan täysin riippumatta siitä minkä verran vettä polttoprosessissa esiintyy. Kaikki se vety palaa vedeksi.
Tilanteeseen vaikuttaa aivan ratkaisevasti se että puu tulee läheltä. Kauas kuskattaessa tulee todella kalliiksi kuskata vettä mukana. Kuorma-autot perävaunuineen vievät puuta paljon vähemmän jokaisessa kuormassa, jos puu on märkää. Voi olla että ne haihtuvat kaasut tuottaa palaessaan enemmän lämpöä, kuin mitä puun sisältämän veden kuumentaminen 40 asteeseen vie, mutta jos lisäksi pitää tuottaa kuorma-autojen märän puun takia viemä lisäenergia, niin eipä kannata enää.
Märän puun polttaminen ei siis kannata, mutta tuoreen puun polttaminen voi kannattaakin, vaikka se sisältääkin reilusti kosteutta, mikäli savukaasujen vesi poistuu nestemäisen 40 asteessa, eikä vesihöyrynä 100 asteessa.
Kuivattaminen on siis jatkossakin järkevää aina, kun puuta ei saada heti tuoreeltaan poltettavaksi kosteuden kondensoivaan lämpölaitokseen.

Tässä avauksen linkille täysin vastakkaista tietoa.
http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/

Tämä ei kyllä omakotitalon hellassa päde vaan sinne kantsii kuivaa puuta syöttää. Tästä tutkimus ei mitään mainitse, koska kyse oli suurista voimalaitoksista

On täysin selvää, että modernilla leijupetipoltolla polttomateriaaleilla on eri hyötysuhde kuin asunnon perinteisessä rakoarinaunnissa. Lämmön talteenotto voimalassa on huomattavasti tehokkaampaa. Tuorehakkeen tehokkaaseen polttamiseen tarvitaan muutama sata astetta korkeampi polttolämpötila, kuin mitä pikku-uunissa syntyy.