Inkvisitio edessä seisoivat Galileo ja Aristoteles

Muutamasta ihmisestä koostuva inkvisitio oli kutsuttuna koolle, ulkopuolisia ei päästetty huoneeseen. Vain kirkollinen virkaneuvosto joka vastasi nykyistä valamiehistöä ja syytetty Galileo Galilei. Galilei oli viety inkvisition eteen syytettynä Aristoteleen opin kumoamisesta, mutta syytteen takana oli riita paavin kanssa. Urbanus VIII oli ollut Galileon hyvä ystävä, tukija ja suojelija, riita oli syntynyt kun Galileo ivasi paavia julksiseti ja loukkasi tätä henkilökohtaisesti. Historian kirjoissa Galileo muistetaankin isosta egostaan.
Galileo oli vain joitaivuosia aiemmin julkaissut tutkielmamsa aurinkokeskeisestä maailmankuvasta, joka tuki aiemmin eläneen Nikolaus Kopernikuksen havaintoja. Galileo ei kuitenkaan ollut liikkeellä yksin, eräs Tykon oli tehnyt aivan samanlaisia havaintoja ja puhumattakaan jesuiitoista jotka vuonna 1611 olivat kaukoputken hankittuaan tulleet samaan tuloksiin Galileo Galilein kanssa.
Paavi Urbanus VIII kiinnostui Galileosta, kun tämä otti yhteen kardinaali Roberto Bellarmion kanssa kritisoituaan isä Tommaso Caccinia. Aurinkokeskeisyys ei tosin ollut mitään uutta, sen havaitsi vuosina 310-230 eaa elänyt Aristarkhos joka kuului vuosina 572-497 eläneen Pythagoraan koulukuntaan. Kopernikaaninen maailmankuva kuitenkin kilpaili vuosina 384-322 eaa eläneen Aristoteleen oppien kanssa, joilla oli vuosina 85-165 eläneen Ptolemaioksen myötä vakiintunut asema oppineiden keskuudessa. Isä Coccini oli kuulunut näihin vankkumattomiin Aristoteleen kannattajiin.
Mitä sitten tulee litteän maan myyttiin, jo Pythagoras todisti maan olevan pyöreä, vaikka erehtyi ympärysmitassa muutamalla kilometrillä. Maan pyöreys oli hellenistisessä kulttuurissa vakiintunut käsitys jo toisella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen, jolloin muumuassa kerrotaan kristittyjenkin olleen niin radikaaleja että erottivat toisinajattlelijat (eli litteän maan kannattajat) seurakunnistaan silloin, kun se tuli ilmi. Jo varhaiset kirkkoisät myös muistuttivat ettei raamatun kirjoituksia tule ottaa liian tosissaan, painotus oli siinä että kirjoissa kuvataan oman aikansa maailmankuvaa, maailmankaikkeutta kuvataan maan pinnalta käsin ja runous on raamatussakin kuvakieltä. Myös näistä varhaisista kristityistä, kiitos kirkkoisien, tiedetään sekin että kiinnostus antiikin muihinkin kirjoituksiin kuten Aristoteleen, Pythagoraan, Senegaan ja Ciceroon oli suurta.

Kuitenkin inkvisition eli neuvoston edessä käytiin oikeutta Galileon ja Aristoteleen välillä, Galileon julkisesti loukattuaan paavia. Martti Lutherin vastustuksesta välittämättä, Galileo Galilein levittämä aurinkokeskeinen maailmankuva selviytyi voittajaksi ja kukoistaa yhä tänäkin päivänä uuteen formiin päivitettynä.
2127
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Näinhän aurinkokeskeinen maailmankuva suurin piirtein varmaankin syntyi.
2015 alkoi uuden ajattelun aika joka tulee johtamaan totuuden tunnustamiseen.
Maa on litteä.

Äänestä
  • Maa on pyörä, se jättää pyöreän varjon kuuhun mikä varhaisin todiste maan pyöreydestä. Pythagoras mittasi puolestaan maan maan ympärysmitan vertailemalla kaivoa ja Faroksen majakkaa keskipäivällä. Pythagoras havaitsi että kun aurinko porottaa keskipäivällä suoraan kaivonpohjalle lähellä päiväntasaajaa kun taas Alexandriassa majakka langetti tuolloin varjon kaupungin ylle. Pythagofas ei ollut ainoa, vaan muuan Pyntheas Massilialainen purjehti äärimmäiseen pohjoiseen ja kertoi kuinka aurinko ei laske siellä kesällä, eikä nouse lainkaan talvella. Pyntheas myös päätteli että koska pohjoinen on kauempana auringosta kuin eteläranska se aiheutti meren jäätymisen talvella ja runsaita vesisateita kesällä. Pyntheas myös raportoi kuinka pimeän ja valisan aika vähenee pojoisemmaksi mentärssä, toisin sanoen tämä tuli vanhingossa kertoneeksi aamu ja iltahämärän ilmiöstä. Myöhemmin pyntheas palasi purjehdus reissultaan, kertoi kuinka paikalliset puivat puivat viljaa sisätiloissa ja valmistivat metsähunajasta olutta. Mutta kuten arvata saattaan, useimmat eivät uskoneet Pyntheaan retkiä Skyytian pohjoipuolelle Scandian, Berricen ja Thulen lukuisille saarille.

    1Äänestä

Kommentoi aloitusta


MitäSielläTapahtui kirjoitti:

Muutamasta ihmisestä koostuva inkvisitio oli kutsuttuna koolle, ulkopuolisia ei päästetty huoneeseen. Vain kirkollinen virkaneuvosto joka vastasi nykyistä valamiehistöä ja syytetty Galileo Galilei. Galilei oli viety inkvisition eteen syytettynä Aristoteleen opin kumoamisesta, mutta syytteen takana oli riita paavin kanssa. Urbanus VIII oli ollut Galileon hyvä ystävä, tukija ja suojelija, riita oli syntynyt kun Galileo ivasi paavia julksiseti ja loukkasi tätä henkilökohtaisesti. Historian kirjoissa Galileo muistetaankin isosta egostaan.
Galileo oli vain joitaivuosia aiemmin julkaissut tutkielmamsa aurinkokeskeisestä maailmankuvasta, joka tuki aiemmin eläneen Nikolaus Kopernikuksen havaintoja. Galileo ei kuitenkaan ollut liikkeellä yksin, eräs Tykon oli tehnyt aivan samanlaisia havaintoja ja puhumattakaan jesuiitoista jotka vuonna 1611 olivat kaukoputken hankittuaan tulleet samaan tuloksiin Galileo Galilein kanssa.
Paavi Urbanus VIII kiinnostui Galileosta, kun tämä otti yhteen kardinaali Roberto Bellarmion kanssa kritisoituaan isä Tommaso Caccinia. Aurinkokeskeisyys ei tosin ollut mitään uutta, sen havaitsi vuosina 310-230 eaa elänyt Aristarkhos joka kuului vuosina 572-497 eläneen Pythagoraan koulukuntaan. Kopernikaaninen maailmankuva kuitenkin kilpaili vuosina 384-322 eaa eläneen Aristoteleen oppien kanssa, joilla oli vuosina 85-165 eläneen Ptolemaioksen myötä vakiintunut asema oppineiden keskuudessa. Isä Coccini oli kuulunut näihin vankkumattomiin Aristoteleen kannattajiin.
Mitä sitten tulee litteän maan myyttiin, jo Pythagoras todisti maan olevan pyöreä, vaikka erehtyi ympärysmitassa muutamalla kilometrillä. Maan pyöreys oli hellenistisessä kulttuurissa vakiintunut käsitys jo toisella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen, jolloin muumuassa kerrotaan kristittyjenkin olleen niin radikaaleja että erottivat toisinajattlelijat (eli litteän maan kannattajat) seurakunnistaan silloin, kun se tuli ilmi. Jo varhaiset kirkkoisät myös muistuttivat ettei raamatun kirjoituksia tule ottaa liian tosissaan, painotus oli siinä että kirjoissa kuvataan oman aikansa maailmankuvaa, maailmankaikkeutta kuvataan maan pinnalta käsin ja runous on raamatussakin kuvakieltä. Myös näistä varhaisista kristityistä, kiitos kirkkoisien, tiedetään sekin että kiinnostus antiikin muihinkin kirjoituksiin kuten Aristoteleen, Pythagoraan, Senegaan ja Ciceroon oli suurta.

Kuitenkin inkvisition eli neuvoston edessä käytiin oikeutta Galileon ja Aristoteleen välillä, Galileon julkisesti loukattuaan paavia. Martti Lutherin vastustuksesta välittämättä, Galileo Galilein levittämä aurinkokeskeinen maailmankuva selviytyi voittajaksi ja kukoistaa yhä tänäkin päivänä uuteen formiin päivitettynä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu