Nykymallinen deittailukulttuuri ja suhteet ovat miehelle käytännössä sitä että maksamme siitä että saamme saada turpaan.
Koko roska ei kannata. Pariutuminen ei kannata. Naisen kanssa oleminen ei kannata. Meitä toki ajaa eteenpäin sosiaalinen, emotionaalinen ja seksuaalinen vietti mutta karu totuus on se että ei ole olemassa "voittoa" - on vain peli - jolloin nämä edellämainitut vietit ovat vain syy pelata peliä - mutta ihmisen kannalta positiivista lopputulosta ei tällä pelillä ole. Pelaaminen palkitsee taitavia pelaajia, muut turhautuvat ja muuttuvat negatiiviseksi itseään ja toisiaan kohtaan.
Miehille yleensäkin kannattaisi tiedostaa mikä heitä ajaa tähän systeemiin: sosiaaliset, emotionaaliset ja seksuaaliset tarpeet. Nuo ovat nykyajan suhdemaailman "polttoainetta" - motiivi toimia niinkuin toimitaan- mutta koneisto ei tosiaan tuota palkintoa ja sillä ei ole suuntaa.
Tällöin tulee eksistentiaalinen kysymys: Pitäisikö systeemiin osallistua vain siksi että voi osallistua ja kokee tarvetta osallistua - vaikka rationalismi sanoo että lopputulos ei ole hyvä? Vai hyväksyä se että nämä tarpeet yksinkertaisesti jäävät täyttymättä vastakkaisen sukupuolen suhteen. Väitän että tämä jälkimmäinen on se oikea vaihtoehto.
Pidä yksinäisyytesi, pidä tunnetarpeesi, pidä tyydyttymättömyytesi. Ne ovat sinun. Ei niitä kannata antaa "maailmalle" jos siitä vastineeksi ei saa yhtään mitään. Älä maksa siitä että saat suhdemarkkinoilta turpiisi. Lopeta olemasta typerys - siitä huolimatta että lopettamalla et saa sen enempää katetta tarpeillesi kuin yrittämällä.
Ainakin säästät aikasi, rahasi ja kenties palan toivoa ja tahraantumatonta mieltä; Katkeroitumattomuus on yllättävän arvokas asia elämässä. Anna muiden rypeä siinä mutakuopassa - katsomalla asiaa ylhäältä päin vahvistut ja näet että valintasi olla osallistumatta on ollut oikea; muiden jatkuvat virheet ja epäonnistumiset tulevat todistamaan että se että menit omia menojasi ja lopetit yrittämästä mahdotonta rikkinäisessä ympäristössä olikin oikea valinta.
Tällä tavalla yksinäisyydestäsi tulee voittosi ja sinulle jää kaikki muu elämä jota on paljon.
Maksat siitä että saat turpaan?
53
828
Vastaukset 53
- vjdivnidwn
Jos on liikkeellä sillä asenteella, että toisten täytyy täyttää sun emotionaaliset tarpeet, niin turpaanhan siinä kokee saavansa kun ei näitä tunneapuautomaatteja sitten löydykään.
Rakkaus on jakamista. Se ei toimi niin, että "tarviin asian x, anna mulle asia x", vaan "mulla on asia x, kuka jakais mun kanssa oman x:nsä". asia x = esim. elämäniloa, seksuaalisuutta jne- EiTarvettaYrittää
Kyllä ihmisen motiivi toimia on saavuttaa noita asioita. Ja vaikka olet oikeassa niin toimiiko maailma noin, toimiiko ympäristö tuolla periaatteella?
Ei toimi. Se on fakta.
Siksi kirjoitinkin aloituksen. On parempi oppia diilailemaan omien täyttymättömien tarpeidensa kanssa kuin etsiä vastinetta millä tahansa metodilla - oikealla tai väärällä - tässä nykyisessä ympäristössä. Kaikkein typerimpänä näenkin sen että ymmärtää miten homman pitäisi toimia - ja rikkoo itsensä nykymaailmassa pyrkimällä toimimaan oikein ihmisten kanssa jotka eivät todellakaan toimi em. tavalla - selvästikään.
Todellisia voittajia nykypäivänä ovat Axl Smithit jotka saavat jotain riemua touhun tasosta. Mutta juuri sillä asenteellahan naisetkin ovat liikkeellä. Täälläkin usein kysytään miehiltä, että mitä tarjottavaa heillä on naisille.
Kyllä ennemminkin rakkaus taitaa olla pelkkää huijausta, monille pitkässä suhteessa oleville riittää se suhde vaikkei se antaisi juuri mitään:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/492583-pitka-parisuhde-ei-takaa-yhteista-arvomaailmaa-monelle-riittaa-suhde-joka-ei-anna- 19.11
Harmaaritari kirjoitti:
Kyllä ennemminkin rakkaus taitaa olla pelkkää huijausta, monille pitkässä suhteessa oleville riittää se suhde vaikkei se antaisi juuri mitään:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/492583-pitka-parisuhde-ei-takaa-yhteista-arvomaailmaa-monelle-riittaa-suhde-joka-ei-annaMitä järkeä on roikkua suhteessa jossa ei saa mitään? Eihän siinä olisi mitään järkeä. Kyllä siinä suhteesta aina on jotain jonka vuoksi siinä pysytään.
Useimmilla se on kuitenkin se rakkaus, ja jos olen oikein ymmärtänyt noita vanhuksia joiden kanssa olen keskustellut! Heidän mukaansa rakkauskin muuttaa muotoaan vanhetessaan; kuten ihminenkin.
Intohimosta kehkeytyy iän myötä se hellyys ja toisen puolison hoivaamisen tarve sekä tuki ja turva myös itselleen. On yhteiset muistot, ehkä lapsetkin ja ennen kaikkea luotto siihen toiseen ihmiseen.
Se on läheisyys; joka on se kannattava voima vanhoissa parisuhteissa, minun mielestäni, kun noita vanhusten juttuja olen korva tarkkana kuunnellut.
Eli RAKKAUS muuttaa ainoastaan iän myötä muotoaan, se sun pitää käsittää! 19.11 kirjoitti:
Mitä järkeä on roikkua suhteessa jossa ei saa mitään? Eihän siinä olisi mitään järkeä. Kyllä siinä suhteesta aina on jotain jonka vuoksi siinä pysytään.
Useimmilla se on kuitenkin se rakkaus, ja jos olen oikein ymmärtänyt noita vanhuksia joiden kanssa olen keskustellut! Heidän mukaansa rakkauskin muuttaa muotoaan vanhetessaan; kuten ihminenkin.
Intohimosta kehkeytyy iän myötä se hellyys ja toisen puolison hoivaamisen tarve sekä tuki ja turva myös itselleen. On yhteiset muistot, ehkä lapsetkin ja ennen kaikkea luotto siihen toiseen ihmiseen.
Se on läheisyys; joka on se kannattava voima vanhoissa parisuhteissa, minun mielestäni, kun noita vanhusten juttuja olen korva tarkkana kuunnellut.
Eli RAKKAUS muuttaa ainoastaan iän myötä muotoaan, se sun pitää käsittää!No niinpä noin äkkiä ajatellen mutta onhan asiassa oikeastaan semmoisiakin puolia että voi olla aika järkevääkin. itse olen vähän sitä mieltä että jos on jokun kanssa vaikkapa lapsia tehnyt niin pitää sitten vähän sietääkin rakkauden puutetta jos muuten elämä on suhteellisen helppoa ja miellyttävää, ainakin siihen asti kunnnes lapset ovat täysi-ikäisiä koka he ansaitsee kuitenkin ehyen lapsuuden. Tietysti sitten jos jompikumpi osallisista on niin vaikea persoonana että homma menee jatkuvasti riitelyksi niin sitten varmaan lastenkin kannalta parempi erota jo aikaisemmin.
Noilla sun jututtamilla vanhuksilla muuten varmaankin aika monesti ollut alussa että on "järkiliitto" ilman isoja tunteenpurkauksia mutta pikkuhiljaa sitten on muuttunut syväksi kiintymykseksi niin siinä mielessä en mitenkään tyrmäisi myöskään järkiliiton ajatusta. Ei kaikilla tarvitse olla sellaista räiskyvää, intohimoisen kiihkeää suhdetta välttämättä alussakaan, ne kiihkeät ihmiset kun saattaa olla aika kiihkeitä ja lyhytjänteisiä niihin erohommiinkin.
Toki käsitän ja ymmärrän tuon rakkauden muodon muuttamisen, enemmän minua huolestuttaa kuitenkin nykymaailman meno jossa ei oikein kenelläkään tunnu olevan riittävästi kärsivällisyyttä siihen että rakkaus edes saisi mahdollisuutta muuttua siksi ajan kanssa muodostuvaksi syväksi kiintymykseksi kun eroillaan jo heti ensimmäisten vaikeuksien tullen. Niillä vanhuksilla joita olet päässyt kuulemaan on ollut ihan erilainen yhteiskuntakin ympärillä niin ne on ihan eri tavalla sietäneet kaikenlaista molemmin puolin ja pikkuhiljaa hioutuneet pariskunniksi toisin kuin nykyihmiset jotka eroaa heti kun ei ole kivaa, toinen ei saavuta jotain odotettuja uratavoitteita tms. tyhjänpäiväistä syytä.
Miehen kannalta varsinkin pariutumiseen sisältyy nykyään niin isot riskit että suoraan sanottuna se ei ole oikein järkevääkään enää, lähdössä jo suunnilleen tiedät että ero tulee jossain vaiheessa ja jos on lapsi/lapsia nainen pystyy sitten aikalailla omin päin määrittämään tuleeko yhteis- vai yksinhuoltajuus, miehellä siinä asiassa ei taida olla juurikaan sanottavaa.- 765876587
19.11 kirjoitti:
Mitä järkeä on roikkua suhteessa jossa ei saa mitään? Eihän siinä olisi mitään järkeä. Kyllä siinä suhteesta aina on jotain jonka vuoksi siinä pysytään.
Useimmilla se on kuitenkin se rakkaus, ja jos olen oikein ymmärtänyt noita vanhuksia joiden kanssa olen keskustellut! Heidän mukaansa rakkauskin muuttaa muotoaan vanhetessaan; kuten ihminenkin.
Intohimosta kehkeytyy iän myötä se hellyys ja toisen puolison hoivaamisen tarve sekä tuki ja turva myös itselleen. On yhteiset muistot, ehkä lapsetkin ja ennen kaikkea luotto siihen toiseen ihmiseen.
Se on läheisyys; joka on se kannattava voima vanhoissa parisuhteissa, minun mielestäni, kun noita vanhusten juttuja olen korva tarkkana kuunnellut.
Eli RAKKAUS muuttaa ainoastaan iän myötä muotoaan, se sun pitää käsittää!Lapset, yhteinen omakotitalo, pelko yksin jäämisestä.. Ei edes ihan aiheeton pelko, koska niin moni tosiaan jää yksin.
Harmaaritari kirjoitti:
No niinpä noin äkkiä ajatellen mutta onhan asiassa oikeastaan semmoisiakin puolia että voi olla aika järkevääkin. itse olen vähän sitä mieltä että jos on jokun kanssa vaikkapa lapsia tehnyt niin pitää sitten vähän sietääkin rakkauden puutetta jos muuten elämä on suhteellisen helppoa ja miellyttävää, ainakin siihen asti kunnnes lapset ovat täysi-ikäisiä koka he ansaitsee kuitenkin ehyen lapsuuden. Tietysti sitten jos jompikumpi osallisista on niin vaikea persoonana että homma menee jatkuvasti riitelyksi niin sitten varmaan lastenkin kannalta parempi erota jo aikaisemmin.
Noilla sun jututtamilla vanhuksilla muuten varmaankin aika monesti ollut alussa että on "järkiliitto" ilman isoja tunteenpurkauksia mutta pikkuhiljaa sitten on muuttunut syväksi kiintymykseksi niin siinä mielessä en mitenkään tyrmäisi myöskään järkiliiton ajatusta. Ei kaikilla tarvitse olla sellaista räiskyvää, intohimoisen kiihkeää suhdetta välttämättä alussakaan, ne kiihkeät ihmiset kun saattaa olla aika kiihkeitä ja lyhytjänteisiä niihin erohommiinkin.
Toki käsitän ja ymmärrän tuon rakkauden muodon muuttamisen, enemmän minua huolestuttaa kuitenkin nykymaailman meno jossa ei oikein kenelläkään tunnu olevan riittävästi kärsivällisyyttä siihen että rakkaus edes saisi mahdollisuutta muuttua siksi ajan kanssa muodostuvaksi syväksi kiintymykseksi kun eroillaan jo heti ensimmäisten vaikeuksien tullen. Niillä vanhuksilla joita olet päässyt kuulemaan on ollut ihan erilainen yhteiskuntakin ympärillä niin ne on ihan eri tavalla sietäneet kaikenlaista molemmin puolin ja pikkuhiljaa hioutuneet pariskunniksi toisin kuin nykyihmiset jotka eroaa heti kun ei ole kivaa, toinen ei saavuta jotain odotettuja uratavoitteita tms. tyhjänpäiväistä syytä.
Miehen kannalta varsinkin pariutumiseen sisältyy nykyään niin isot riskit että suoraan sanottuna se ei ole oikein järkevääkään enää, lähdössä jo suunnilleen tiedät että ero tulee jossain vaiheessa ja jos on lapsi/lapsia nainen pystyy sitten aikalailla omin päin määrittämään tuleeko yhteis- vai yksinhuoltajuus, miehellä siinä asiassa ei taida olla juurikaan sanottavaa.Tässä olen niin 100% kanssasi samaa mieltä.
"itse olen vähän sitä mieltä että jos on jokun kanssa vaikkapa lapsia tehnyt niin pitää sitten vähän sietääkin rakkauden puutetta jos muuten elämä on suhteellisen helppoa ja miellyttävää, ainakin siihen asti kunnnes lapset ovat täysi-ikäisiä koka he ansaitsee kuitenkin ehyen lapsuuden. Tietysti sitten jos jompikumpi osallisista on niin vaikea persoonana että homma menee jatkuvasti riitelyksi niin sitten varmaan lastenkin kannalta parempi erota jo aikaisemmin."
paitsi toi loppu jos on riitelyä mutta lapset ei kärsi, on kumminkin hyvä sovittaa ulkopuolisen kanssa parisuhdetta, jos muuten ei pysty rakentavaan keskusteluun.
Voidaanko taas syyttää toista onnellisuuden rikkoutumisesta,jos ei ymmärretä toisia,mistä johtuu nämä parisuhde ongelmat. Riidatonta parisuhdetta en tunne.- 121212121212
19.11 kirjoitti:
Mitä järkeä on roikkua suhteessa jossa ei saa mitään? Eihän siinä olisi mitään järkeä. Kyllä siinä suhteesta aina on jotain jonka vuoksi siinä pysytään.
Useimmilla se on kuitenkin se rakkaus, ja jos olen oikein ymmärtänyt noita vanhuksia joiden kanssa olen keskustellut! Heidän mukaansa rakkauskin muuttaa muotoaan vanhetessaan; kuten ihminenkin.
Intohimosta kehkeytyy iän myötä se hellyys ja toisen puolison hoivaamisen tarve sekä tuki ja turva myös itselleen. On yhteiset muistot, ehkä lapsetkin ja ennen kaikkea luotto siihen toiseen ihmiseen.
Se on läheisyys; joka on se kannattava voima vanhoissa parisuhteissa, minun mielestäni, kun noita vanhusten juttuja olen korva tarkkana kuunnellut.
Eli RAKKAUS muuttaa ainoastaan iän myötä muotoaan, se sun pitää käsittää!Ongelma on ettei rakkaus muuta muotoaan 100% tahdissa jonka nainen määrittää.
Nainen haluaisi valita _pinnallisesti_mieheksi geneettisiltä/muuttumattomilta piirteiltään komean eli pitkän, harteikkaan ja jykeväleukaisen miehen joka saavuttaa jotain pysyvää eli menestystä ja statusta.
Kun nainen menettää omat _pinnalliset_ etunsa (nuoruus, kauneus), hupsista nyt pitäisikin lakata olemasta pinnallinen. Sehän menikin sopivasti: nainen ei ole enää kaunis, mutta mies on yhä komea ja menestyvä. Ja kun naisen vaihdevuodet vievät seksihalut, hupsista miehen seksinhimon tulisikin muuttua hellyydeksi.
Koko diili on kuin sijoitus jossa purkki tuoretta maitoa vaihdetaan pulloon viiniä. - 19.11
Harmaaritari kirjoitti:
No niinpä noin äkkiä ajatellen mutta onhan asiassa oikeastaan semmoisiakin puolia että voi olla aika järkevääkin. itse olen vähän sitä mieltä että jos on jokun kanssa vaikkapa lapsia tehnyt niin pitää sitten vähän sietääkin rakkauden puutetta jos muuten elämä on suhteellisen helppoa ja miellyttävää, ainakin siihen asti kunnnes lapset ovat täysi-ikäisiä koka he ansaitsee kuitenkin ehyen lapsuuden. Tietysti sitten jos jompikumpi osallisista on niin vaikea persoonana että homma menee jatkuvasti riitelyksi niin sitten varmaan lastenkin kannalta parempi erota jo aikaisemmin.
Noilla sun jututtamilla vanhuksilla muuten varmaankin aika monesti ollut alussa että on "järkiliitto" ilman isoja tunteenpurkauksia mutta pikkuhiljaa sitten on muuttunut syväksi kiintymykseksi niin siinä mielessä en mitenkään tyrmäisi myöskään järkiliiton ajatusta. Ei kaikilla tarvitse olla sellaista räiskyvää, intohimoisen kiihkeää suhdetta välttämättä alussakaan, ne kiihkeät ihmiset kun saattaa olla aika kiihkeitä ja lyhytjänteisiä niihin erohommiinkin.
Toki käsitän ja ymmärrän tuon rakkauden muodon muuttamisen, enemmän minua huolestuttaa kuitenkin nykymaailman meno jossa ei oikein kenelläkään tunnu olevan riittävästi kärsivällisyyttä siihen että rakkaus edes saisi mahdollisuutta muuttua siksi ajan kanssa muodostuvaksi syväksi kiintymykseksi kun eroillaan jo heti ensimmäisten vaikeuksien tullen. Niillä vanhuksilla joita olet päässyt kuulemaan on ollut ihan erilainen yhteiskuntakin ympärillä niin ne on ihan eri tavalla sietäneet kaikenlaista molemmin puolin ja pikkuhiljaa hioutuneet pariskunniksi toisin kuin nykyihmiset jotka eroaa heti kun ei ole kivaa, toinen ei saavuta jotain odotettuja uratavoitteita tms. tyhjänpäiväistä syytä.
Miehen kannalta varsinkin pariutumiseen sisältyy nykyään niin isot riskit että suoraan sanottuna se ei ole oikein järkevääkään enää, lähdössä jo suunnilleen tiedät että ero tulee jossain vaiheessa ja jos on lapsi/lapsia nainen pystyy sitten aikalailla omin päin määrittämään tuleeko yhteis- vai yksinhuoltajuus, miehellä siinä asiassa ei taida olla juurikaan sanottavaa.Kaikki rakkaus tarinat ovat erilaisia ja kaikissa kuitenkin on aina jotain samanlaista, samankaltaista. Tuossa sä olet oikeassa ett nykyään erotaan paljon heppoisimmin syin kuin ennen, sillä joka suhteessa on ollut varmaan ylä- ja alamäkiä.
Joissain vanhoissa suhteissa on ollut oikein jyrkkiäkin alamäkiä, olen kuullut!
Mutt missään nimessä ei ole oikein ett nainen pysyy avioliitossa; kun pelkää lasten ja oman henkensä takia lähteä, joupon ja väkivältaisen aviomiehen luota pois! (Olisiko entisaikoina jo ollut jännämiehiä?)
Mies kun oli uhannut tappaa koko perheen, jos vaimo lähtee!
On niitä ollut tosi järkyttäviäkin avioliittoja, jotka ovat pysyneet päällisinpuolin koossa, joko taloudellisista syistä tai pelosta!
Sauna ja kylvetys tapahtuma... ne ovat ainakin naisten keskuudessa aika avoimia juttu tuokioita. Mulla on usein 2-3 naista samaan aikaan "saunomassa" tai sanotaanko... pesulla ainakin! Usein keskustelut kulkee elämän kaikilla alueilla, rahasta, mukulista, miehistä, ruoasta, työstä ja asumisesta sekä rakkaudesta tai sen puutteesta... puhutaan.
Minä siis pesen yhtä naista ja 1-2 odottaa vuoroaan, sillä aikaa käy/käyvät löylyssä tai istuvat ihan lähellä saunan avointa ovea, se on avoin että lämpö pääsee kiertämään myös suikuhuoneen puolelle. Mulla on vain uimapuku tai pikinit yllä kun pesen ja suihkutan naisia, joten aika vähäpukeinen olen minäkin ja silti tulee hiki! Otan välillä haalean suihkun minäkin, uikkareissani.
Olen kuitenkin huomannut ett se on ainakin talvella paras tapa saunottaa, pesusta kieltäytyjiä ei oikeastaan ole, koska kellään ei ole vilu missään vaiheessa pesua ja lämpimät kylpytakit yllään pääsevät pyörätuolilla huoneeseensa... hoitaja tuo ja vie sekä avustaa pukeutumisessa tai pukee tarvittaessa.
Mistä aiheesta milloinkin puhutaan;riippuu aina naisista jotka siellä yhtä aikaa ovat.
Kyllä minäkin välillä tenttiin olen joutunut, kun mulla ei ole miestä! Menin sitt kertomaan ett on mullakin suhteita ollut ja parinkin miehen kanssa asunut yhdessä!
- SUSI PARINA elänyt, sinäkö? Ja niin kai ne luottamukselliset jutut joskus alkoivat,
yks sanoi ettei ennen vanhaan se olisi ollut sopivaa... nykyään se on muotia!
En minä heille ole koko tarinaani sen enempää kertonut. Miten paheellisena nyt sitten mua pitävät... en tiedä enkä välitä, sillä mua ei enää kainostella! Mulle voi kertoa salaisempiakin juttuja omassa huoneessa, kun muita ei ole kuulemassa.
Minä en saunoita miehiä, yleismies Jantunen tekee puolet saunoituksista nykyään ja joku hoitajista toisen puolen. Meillä on vain 7 miestä nykyään täällä saunoitetavia/pesulla käviöitä, ja 8kpl kotipalveluna naisia/miehiä suihkussa.
Mistä nämä ihmiset puhuu, vai puhuvatko mitään sitä minä en tiedä!
Nyt taas olen sivuraiteille rönsyillyt, mutt ihan lähellä päärataa kuitenkin. =))
Jokainen noista liitoista mun käsitykseni valossa on alkanut rakkausliittona, joistain se vaan on kadonnut kokonaan ja muuttunut "järkiliitoksi" pakosta.
Miesten tarinoita samasta aiheesta en oikein tunne, ihan paria tarinaa lukuun ottamatta jotka sattuneesta syystä olen kuullut... muistelona, kun vaimo jo on ollut pois nukkuneiden joukossa kauan.
"Miehen kannalta varsinkin pariutumiseen sisältyy nykyään niin isot riskit että suoraan sanottuna se ei ole oikein järkevääkään enää, lähdössä jo suunnilleen tiedät että ero tulee jossain vaiheessa ja jos on lapsi/lapsia nainen pystyy sitten aikalailla omin päin määrittämään tuleeko yhteis- vai yksinhuoltajuus, miehellä siinä asiassa ei taida olla juurikaan sanottavaa."
Suoraan sanoen... ei noin passiivisissa mietteissä/mielentilassa todellakaan ole syytä solmia mitään liittoa.. tai ainakaan hankkia lapsia. Olen melko varma ett liitto ei onnistuisi sinulta... se hapantuisi noihin sinun epäilyihisi, ennemmin tai myöhemmin.
Järki syihin liittyvä avioliitto, ei kovin onnelliselta kuulosta! Minä en ainakaan pystyisi siihen, ja olisihan mulla ollut siihen jo tilaisuuskin... kulissi avioliitto.
Se ei mulle riittänyt, koska tiesin totuuden. Minä pöhkö rakastin sitä miestä silloin, mutt mahdoton tilanne, joten ainoa vaihtoehto mulla oli lähteä pois!
Jospa alkaisin taas lukemaan... missäs se mun kirja pino taas onkaan?
Pääsisin joskus pätemään kurppana,ja hakemaan sitä olematonta arvostusta. - 19.11
121212121212 kirjoitti:
Ongelma on ettei rakkaus muuta muotoaan 100% tahdissa jonka nainen määrittää.
Nainen haluaisi valita _pinnallisesti_mieheksi geneettisiltä/muuttumattomilta piirteiltään komean eli pitkän, harteikkaan ja jykeväleukaisen miehen joka saavuttaa jotain pysyvää eli menestystä ja statusta.
Kun nainen menettää omat _pinnalliset_ etunsa (nuoruus, kauneus), hupsista nyt pitäisikin lakata olemasta pinnallinen. Sehän menikin sopivasti: nainen ei ole enää kaunis, mutta mies on yhä komea ja menestyvä. Ja kun naisen vaihdevuodet vievät seksihalut, hupsista miehen seksinhimon tulisikin muuttua hellyydeksi.
Koko diili on kuin sijoitus jossa purkki tuoretta maitoa vaihdetaan pulloon viiniä.Sinä se jaksat uhriutua aina vaan....
Naisen ongelma onkin pahempi mitä sulla.
Purkin piimää nyt kulauttaa muutamassa tunnissa alas kurkustaan.
Sinä olet yhtä pistävä kuin pullo väkiviina etikkaa!
Siinä sitä naisella nielemistä sitten jo olisikin. valtakunta kirjoitti:
Tässä olen niin 100% kanssasi samaa mieltä.
"itse olen vähän sitä mieltä että jos on jokun kanssa vaikkapa lapsia tehnyt niin pitää sitten vähän sietääkin rakkauden puutetta jos muuten elämä on suhteellisen helppoa ja miellyttävää, ainakin siihen asti kunnnes lapset ovat täysi-ikäisiä koka he ansaitsee kuitenkin ehyen lapsuuden. Tietysti sitten jos jompikumpi osallisista on niin vaikea persoonana että homma menee jatkuvasti riitelyksi niin sitten varmaan lastenkin kannalta parempi erota jo aikaisemmin."
paitsi toi loppu jos on riitelyä mutta lapset ei kärsi, on kumminkin hyvä sovittaa ulkopuolisen kanssa parisuhdetta, jos muuten ei pysty rakentavaan keskusteluun.
Voidaanko taas syyttää toista onnellisuuden rikkoutumisesta,jos ei ymmärretä toisia,mistä johtuu nämä parisuhde ongelmat. Riidatonta parisuhdetta en tunne."paitsi toi loppu jos on riitelyä mutta lapset ei kärsi, on kumminkin hyvä sovittaa ulkopuolisen kanssa parisuhdetta, jos muuten ei pysty rakentavaan keskusteluun.
Voidaanko taas syyttää toista onnellisuuden rikkoutumisesta,jos ei ymmärretä toisia,mistä johtuu nämä parisuhde ongelmat. Riidatonta parisuhdetta en tunne."
Varmaan tosiaan noin että kun on paljon pelissä niin mielellään sitten vaikka ulkopuolista apua mukaan ongelmien ratkontaan niin että asiat saadaan taas tolalleen. Se on juurikin noin että ei saisi luovuttaa liian helpolla vaan saada ne parisuhteen aikana syntyneet solmut aukaistua, sittenhän se ei tietenkään välttämättä onnistu jos toinen on niin hankalana ettei sen kanssa voi mitenkään enää neuvotella.
Hyvin sanottu. Ehkä joissakin tapauksissa voisi ehkä ollakin syy pelkästään toisessa mutta hienosti ajattelet kun otat huomioon molempia kantteja, kaikki ei varmaan siihen kykene kun on mielessä pelkkä minä ja se eikä me.19.11 kirjoitti:
Kaikki rakkaus tarinat ovat erilaisia ja kaikissa kuitenkin on aina jotain samanlaista, samankaltaista. Tuossa sä olet oikeassa ett nykyään erotaan paljon heppoisimmin syin kuin ennen, sillä joka suhteessa on ollut varmaan ylä- ja alamäkiä.
Joissain vanhoissa suhteissa on ollut oikein jyrkkiäkin alamäkiä, olen kuullut!
Mutt missään nimessä ei ole oikein ett nainen pysyy avioliitossa; kun pelkää lasten ja oman henkensä takia lähteä, joupon ja väkivältaisen aviomiehen luota pois! (Olisiko entisaikoina jo ollut jännämiehiä?)
Mies kun oli uhannut tappaa koko perheen, jos vaimo lähtee!
On niitä ollut tosi järkyttäviäkin avioliittoja, jotka ovat pysyneet päällisinpuolin koossa, joko taloudellisista syistä tai pelosta!
Sauna ja kylvetys tapahtuma... ne ovat ainakin naisten keskuudessa aika avoimia juttu tuokioita. Mulla on usein 2-3 naista samaan aikaan "saunomassa" tai sanotaanko... pesulla ainakin! Usein keskustelut kulkee elämän kaikilla alueilla, rahasta, mukulista, miehistä, ruoasta, työstä ja asumisesta sekä rakkaudesta tai sen puutteesta... puhutaan.
Minä siis pesen yhtä naista ja 1-2 odottaa vuoroaan, sillä aikaa käy/käyvät löylyssä tai istuvat ihan lähellä saunan avointa ovea, se on avoin että lämpö pääsee kiertämään myös suikuhuoneen puolelle. Mulla on vain uimapuku tai pikinit yllä kun pesen ja suihkutan naisia, joten aika vähäpukeinen olen minäkin ja silti tulee hiki! Otan välillä haalean suihkun minäkin, uikkareissani.
Olen kuitenkin huomannut ett se on ainakin talvella paras tapa saunottaa, pesusta kieltäytyjiä ei oikeastaan ole, koska kellään ei ole vilu missään vaiheessa pesua ja lämpimät kylpytakit yllään pääsevät pyörätuolilla huoneeseensa... hoitaja tuo ja vie sekä avustaa pukeutumisessa tai pukee tarvittaessa.
Mistä aiheesta milloinkin puhutaan;riippuu aina naisista jotka siellä yhtä aikaa ovat.
Kyllä minäkin välillä tenttiin olen joutunut, kun mulla ei ole miestä! Menin sitt kertomaan ett on mullakin suhteita ollut ja parinkin miehen kanssa asunut yhdessä!
- SUSI PARINA elänyt, sinäkö? Ja niin kai ne luottamukselliset jutut joskus alkoivat,
yks sanoi ettei ennen vanhaan se olisi ollut sopivaa... nykyään se on muotia!
En minä heille ole koko tarinaani sen enempää kertonut. Miten paheellisena nyt sitten mua pitävät... en tiedä enkä välitä, sillä mua ei enää kainostella! Mulle voi kertoa salaisempiakin juttuja omassa huoneessa, kun muita ei ole kuulemassa.
Minä en saunoita miehiä, yleismies Jantunen tekee puolet saunoituksista nykyään ja joku hoitajista toisen puolen. Meillä on vain 7 miestä nykyään täällä saunoitetavia/pesulla käviöitä, ja 8kpl kotipalveluna naisia/miehiä suihkussa.
Mistä nämä ihmiset puhuu, vai puhuvatko mitään sitä minä en tiedä!
Nyt taas olen sivuraiteille rönsyillyt, mutt ihan lähellä päärataa kuitenkin. =))
Jokainen noista liitoista mun käsitykseni valossa on alkanut rakkausliittona, joistain se vaan on kadonnut kokonaan ja muuttunut "järkiliitoksi" pakosta.
Miesten tarinoita samasta aiheesta en oikein tunne, ihan paria tarinaa lukuun ottamatta jotka sattuneesta syystä olen kuullut... muistelona, kun vaimo jo on ollut pois nukkuneiden joukossa kauan.
"Miehen kannalta varsinkin pariutumiseen sisältyy nykyään niin isot riskit että suoraan sanottuna se ei ole oikein järkevääkään enää, lähdössä jo suunnilleen tiedät että ero tulee jossain vaiheessa ja jos on lapsi/lapsia nainen pystyy sitten aikalailla omin päin määrittämään tuleeko yhteis- vai yksinhuoltajuus, miehellä siinä asiassa ei taida olla juurikaan sanottavaa."
Suoraan sanoen... ei noin passiivisissa mietteissä/mielentilassa todellakaan ole syytä solmia mitään liittoa.. tai ainakaan hankkia lapsia. Olen melko varma ett liitto ei onnistuisi sinulta... se hapantuisi noihin sinun epäilyihisi, ennemmin tai myöhemmin.
Järki syihin liittyvä avioliitto, ei kovin onnelliselta kuulosta! Minä en ainakaan pystyisi siihen, ja olisihan mulla ollut siihen jo tilaisuuskin... kulissi avioliitto.
Se ei mulle riittänyt, koska tiesin totuuden. Minä pöhkö rakastin sitä miestä silloin, mutt mahdoton tilanne, joten ainoa vaihtoehto mulla oli lähteä pois!
Jospa alkaisin taas lukemaan... missäs se mun kirja pino taas onkaan?
Pääsisin joskus pätemään kurppana,ja hakemaan sitä olematonta arvostusta."Mutt missään nimessä ei ole oikein ett nainen pysyy avioliitossa; kun pelkää lasten ja oman henkensä takia lähteä, juopon ja väkivältaisen aviomiehen luota pois! (Olisiko entisaikoina jo ollut jännämiehiä?)"
Täsmälleen samaa mieltä tuosta, nykyään kun on jopa helppoa se lähteminen verratttuna entisaikoihin, kuten kirjoitin jos jompikumpi liian "vaikea" silloin on tietysti parempi erota, se vaikeus ei vain saisi olla pelkästään sitä kun elämä ei olekaan enää jatkuvaa onnentunnetta, vähän pitää pystyä sietämään ihan tavallistakin elämää. Entisaikoina sodan jälkeen muuten varmaan oli aikalailla jännämiehiä, naiset on varmaan joutuneet aikalailla sietämään sodan aiheuttamien traumojen seurauksia.
"Sauna ja kylvetys tapahtuma... ne ovat ainakin naisten keskuudessa aika avoimia juttu tuokioita."
Varmaankin noin on, sauna tässä suomalaisessa kulttuurissa kun on kuitenkin niin syvään juuurtunut ja varmaan noilla teidän asiakkailla ollut nuorempana työntäyteisiä viikot ja siten sauna-illat on olleet niitä tilanteita joissa on saanut rentoutua ja jutella kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Hienoa että sulla myös toimii noin että porukat ystävystyy siellä keskenään, eihän sitä varmaan vanhempikaan ihminen semmoisille avautuisi joista ei ystävinä/kavereina.
"Kyllä minäkin välillä tenttiin olen joutunut, kun mulla ei ole miestä! Menin sitt kertomaan ett on mullakin suhteita ollut ja parinkin miehen kanssa asunut yhdessä!
- SUSI PARINA elänyt, sinäkö? Ja niin kai ne luottamukselliset jutut joskus alkoivat,
yks sanoi ettei ennen vanhaan se olisi ollut sopivaa... nykyään se on muotia!"
:D Mummojen tuomioraati on puhunut :D Viisas mummo kyllä joka noin on sanonut, olisi vielä jatkanut että vaikka se nykyään onkin muotia ei se ole yhtään sopivampaa :D
"Mulle voi kertoa salaisempiakin juttuja omassa huoneessa, kun muita ei ole kuulemassa."
Tuo kertoo siitä ettäsSinusta tykätään ja sinuun luotetaan :)
"Jokainen noista liitoista mun käsitykseni valossa on alkanut rakkausliittona, joistain se vaan on kadonnut kokonaan ja muuttunut "järkiliitoksi" pakosta."
Joo, varmaan voi olla noinkin koska entisaikoina siihen rakkauteen on varmaan riittänyt hiemanvähempi kun ei ole haettu vertailukohtia maailmalta, se oman kylän naapurin poika/tyttö on voinut olla ihaninta mitä maailmassa voi ajatella kun nykyään taas tuntuu ettei ole riittävän "hienoa" olla selaisen kanssa joka löytyy liian läheltä ja/tai on liian tavallinen.
"Olen melko varma ett liitto ei onnistuisi sinulta... se hapantuisi noihin sinun epäilyihisi, ennemmin tai myöhemmin. "
Itsekin olen melko varma että olet tuossa oikeassa, en varmaan uskaltaisi luottaa tässä nykymaailmassa keneenkään niin paljoa että lapsia alkaisin tietoisesti tekemään.
"Järki syihin liittyvä avioliitto, ei kovin onnelliselta kuulosta! Minä en ainakaan pystyisi siihen, ja olisihan mulla ollut siihen jo tilaisuuskin... kulissi avioliitto."
Tjoo, ei äkkiseltään ja pitäähän jotain kipinää kuitenkin olla mutta en tuota sinun tapausta nyt sellaiseen vertaisi, sinä teit ehdottomasti oikean ratkaisun siinä kohtaa. Lähinnä voisi ajatella vaikka niin että jos olisi kaksi maatilaa joissa toisessa talossa tytär ja toisessa poika, jos ne vaikka huomaa tullevansa hyvin toimeen ja vaikkei nyt hirmukipinöintiä olisikaan niin voisi kuitenkin toimia ja ehkä parempi ratkaisu mennä niiden yhteen kuin kummankin hakea jostain muualta kumppani jolle maataloustuotantoelämä ei sopisikaan ollenkaan.19.11 kirjoitti:
Kaikki rakkaus tarinat ovat erilaisia ja kaikissa kuitenkin on aina jotain samanlaista, samankaltaista. Tuossa sä olet oikeassa ett nykyään erotaan paljon heppoisimmin syin kuin ennen, sillä joka suhteessa on ollut varmaan ylä- ja alamäkiä.
Joissain vanhoissa suhteissa on ollut oikein jyrkkiäkin alamäkiä, olen kuullut!
Mutt missään nimessä ei ole oikein ett nainen pysyy avioliitossa; kun pelkää lasten ja oman henkensä takia lähteä, joupon ja väkivältaisen aviomiehen luota pois! (Olisiko entisaikoina jo ollut jännämiehiä?)
Mies kun oli uhannut tappaa koko perheen, jos vaimo lähtee!
On niitä ollut tosi järkyttäviäkin avioliittoja, jotka ovat pysyneet päällisinpuolin koossa, joko taloudellisista syistä tai pelosta!
Sauna ja kylvetys tapahtuma... ne ovat ainakin naisten keskuudessa aika avoimia juttu tuokioita. Mulla on usein 2-3 naista samaan aikaan "saunomassa" tai sanotaanko... pesulla ainakin! Usein keskustelut kulkee elämän kaikilla alueilla, rahasta, mukulista, miehistä, ruoasta, työstä ja asumisesta sekä rakkaudesta tai sen puutteesta... puhutaan.
Minä siis pesen yhtä naista ja 1-2 odottaa vuoroaan, sillä aikaa käy/käyvät löylyssä tai istuvat ihan lähellä saunan avointa ovea, se on avoin että lämpö pääsee kiertämään myös suikuhuoneen puolelle. Mulla on vain uimapuku tai pikinit yllä kun pesen ja suihkutan naisia, joten aika vähäpukeinen olen minäkin ja silti tulee hiki! Otan välillä haalean suihkun minäkin, uikkareissani.
Olen kuitenkin huomannut ett se on ainakin talvella paras tapa saunottaa, pesusta kieltäytyjiä ei oikeastaan ole, koska kellään ei ole vilu missään vaiheessa pesua ja lämpimät kylpytakit yllään pääsevät pyörätuolilla huoneeseensa... hoitaja tuo ja vie sekä avustaa pukeutumisessa tai pukee tarvittaessa.
Mistä aiheesta milloinkin puhutaan;riippuu aina naisista jotka siellä yhtä aikaa ovat.
Kyllä minäkin välillä tenttiin olen joutunut, kun mulla ei ole miestä! Menin sitt kertomaan ett on mullakin suhteita ollut ja parinkin miehen kanssa asunut yhdessä!
- SUSI PARINA elänyt, sinäkö? Ja niin kai ne luottamukselliset jutut joskus alkoivat,
yks sanoi ettei ennen vanhaan se olisi ollut sopivaa... nykyään se on muotia!
En minä heille ole koko tarinaani sen enempää kertonut. Miten paheellisena nyt sitten mua pitävät... en tiedä enkä välitä, sillä mua ei enää kainostella! Mulle voi kertoa salaisempiakin juttuja omassa huoneessa, kun muita ei ole kuulemassa.
Minä en saunoita miehiä, yleismies Jantunen tekee puolet saunoituksista nykyään ja joku hoitajista toisen puolen. Meillä on vain 7 miestä nykyään täällä saunoitetavia/pesulla käviöitä, ja 8kpl kotipalveluna naisia/miehiä suihkussa.
Mistä nämä ihmiset puhuu, vai puhuvatko mitään sitä minä en tiedä!
Nyt taas olen sivuraiteille rönsyillyt, mutt ihan lähellä päärataa kuitenkin. =))
Jokainen noista liitoista mun käsitykseni valossa on alkanut rakkausliittona, joistain se vaan on kadonnut kokonaan ja muuttunut "järkiliitoksi" pakosta.
Miesten tarinoita samasta aiheesta en oikein tunne, ihan paria tarinaa lukuun ottamatta jotka sattuneesta syystä olen kuullut... muistelona, kun vaimo jo on ollut pois nukkuneiden joukossa kauan.
"Miehen kannalta varsinkin pariutumiseen sisältyy nykyään niin isot riskit että suoraan sanottuna se ei ole oikein järkevääkään enää, lähdössä jo suunnilleen tiedät että ero tulee jossain vaiheessa ja jos on lapsi/lapsia nainen pystyy sitten aikalailla omin päin määrittämään tuleeko yhteis- vai yksinhuoltajuus, miehellä siinä asiassa ei taida olla juurikaan sanottavaa."
Suoraan sanoen... ei noin passiivisissa mietteissä/mielentilassa todellakaan ole syytä solmia mitään liittoa.. tai ainakaan hankkia lapsia. Olen melko varma ett liitto ei onnistuisi sinulta... se hapantuisi noihin sinun epäilyihisi, ennemmin tai myöhemmin.
Järki syihin liittyvä avioliitto, ei kovin onnelliselta kuulosta! Minä en ainakaan pystyisi siihen, ja olisihan mulla ollut siihen jo tilaisuuskin... kulissi avioliitto.
Se ei mulle riittänyt, koska tiesin totuuden. Minä pöhkö rakastin sitä miestä silloin, mutt mahdoton tilanne, joten ainoa vaihtoehto mulla oli lähteä pois!
Jospa alkaisin taas lukemaan... missäs se mun kirja pino taas onkaan?
Pääsisin joskus pätemään kurppana,ja hakemaan sitä olematonta arvostusta.S24 Hävitti kommentin tähän, kommentoin uudestaan:
"Jospa alkaisin taas lukemaan... missäs se mun kirja pino taas onkaan?
Pääsisin joskus pätemään kurppana,ja hakemaan sitä olematonta arvostusta."
Ei mee mulle läpi että pelkästään pätemisen vuoksi lukisit vaan siksi että oikeasti haluat osata ja tuosta arvostuksesta: Sinua epäilemättä lähipiirissä arvostetaaan ilman lukemistakin. Ainoa vaan että semmoistahan se on että aina sitä arvostusta ei muisteta kertoa arvostetulle itselleen kun ajatellaan sen tietävän sen muutenkin. Ei se arvostus silti sieltä mihinkään katoa vaikkei sitä ihan aina muistettaisikaan mainita.19.11 kirjoitti:
Kaikki rakkaus tarinat ovat erilaisia ja kaikissa kuitenkin on aina jotain samanlaista, samankaltaista. Tuossa sä olet oikeassa ett nykyään erotaan paljon heppoisimmin syin kuin ennen, sillä joka suhteessa on ollut varmaan ylä- ja alamäkiä.
Joissain vanhoissa suhteissa on ollut oikein jyrkkiäkin alamäkiä, olen kuullut!
Mutt missään nimessä ei ole oikein ett nainen pysyy avioliitossa; kun pelkää lasten ja oman henkensä takia lähteä, joupon ja väkivältaisen aviomiehen luota pois! (Olisiko entisaikoina jo ollut jännämiehiä?)
Mies kun oli uhannut tappaa koko perheen, jos vaimo lähtee!
On niitä ollut tosi järkyttäviäkin avioliittoja, jotka ovat pysyneet päällisinpuolin koossa, joko taloudellisista syistä tai pelosta!
Sauna ja kylvetys tapahtuma... ne ovat ainakin naisten keskuudessa aika avoimia juttu tuokioita. Mulla on usein 2-3 naista samaan aikaan "saunomassa" tai sanotaanko... pesulla ainakin! Usein keskustelut kulkee elämän kaikilla alueilla, rahasta, mukulista, miehistä, ruoasta, työstä ja asumisesta sekä rakkaudesta tai sen puutteesta... puhutaan.
Minä siis pesen yhtä naista ja 1-2 odottaa vuoroaan, sillä aikaa käy/käyvät löylyssä tai istuvat ihan lähellä saunan avointa ovea, se on avoin että lämpö pääsee kiertämään myös suikuhuoneen puolelle. Mulla on vain uimapuku tai pikinit yllä kun pesen ja suihkutan naisia, joten aika vähäpukeinen olen minäkin ja silti tulee hiki! Otan välillä haalean suihkun minäkin, uikkareissani.
Olen kuitenkin huomannut ett se on ainakin talvella paras tapa saunottaa, pesusta kieltäytyjiä ei oikeastaan ole, koska kellään ei ole vilu missään vaiheessa pesua ja lämpimät kylpytakit yllään pääsevät pyörätuolilla huoneeseensa... hoitaja tuo ja vie sekä avustaa pukeutumisessa tai pukee tarvittaessa.
Mistä aiheesta milloinkin puhutaan;riippuu aina naisista jotka siellä yhtä aikaa ovat.
Kyllä minäkin välillä tenttiin olen joutunut, kun mulla ei ole miestä! Menin sitt kertomaan ett on mullakin suhteita ollut ja parinkin miehen kanssa asunut yhdessä!
- SUSI PARINA elänyt, sinäkö? Ja niin kai ne luottamukselliset jutut joskus alkoivat,
yks sanoi ettei ennen vanhaan se olisi ollut sopivaa... nykyään se on muotia!
En minä heille ole koko tarinaani sen enempää kertonut. Miten paheellisena nyt sitten mua pitävät... en tiedä enkä välitä, sillä mua ei enää kainostella! Mulle voi kertoa salaisempiakin juttuja omassa huoneessa, kun muita ei ole kuulemassa.
Minä en saunoita miehiä, yleismies Jantunen tekee puolet saunoituksista nykyään ja joku hoitajista toisen puolen. Meillä on vain 7 miestä nykyään täällä saunoitetavia/pesulla käviöitä, ja 8kpl kotipalveluna naisia/miehiä suihkussa.
Mistä nämä ihmiset puhuu, vai puhuvatko mitään sitä minä en tiedä!
Nyt taas olen sivuraiteille rönsyillyt, mutt ihan lähellä päärataa kuitenkin. =))
Jokainen noista liitoista mun käsitykseni valossa on alkanut rakkausliittona, joistain se vaan on kadonnut kokonaan ja muuttunut "järkiliitoksi" pakosta.
Miesten tarinoita samasta aiheesta en oikein tunne, ihan paria tarinaa lukuun ottamatta jotka sattuneesta syystä olen kuullut... muistelona, kun vaimo jo on ollut pois nukkuneiden joukossa kauan.
"Miehen kannalta varsinkin pariutumiseen sisältyy nykyään niin isot riskit että suoraan sanottuna se ei ole oikein järkevääkään enää, lähdössä jo suunnilleen tiedät että ero tulee jossain vaiheessa ja jos on lapsi/lapsia nainen pystyy sitten aikalailla omin päin määrittämään tuleeko yhteis- vai yksinhuoltajuus, miehellä siinä asiassa ei taida olla juurikaan sanottavaa."
Suoraan sanoen... ei noin passiivisissa mietteissä/mielentilassa todellakaan ole syytä solmia mitään liittoa.. tai ainakaan hankkia lapsia. Olen melko varma ett liitto ei onnistuisi sinulta... se hapantuisi noihin sinun epäilyihisi, ennemmin tai myöhemmin.
Järki syihin liittyvä avioliitto, ei kovin onnelliselta kuulosta! Minä en ainakaan pystyisi siihen, ja olisihan mulla ollut siihen jo tilaisuuskin... kulissi avioliitto.
Se ei mulle riittänyt, koska tiesin totuuden. Minä pöhkö rakastin sitä miestä silloin, mutt mahdoton tilanne, joten ainoa vaihtoehto mulla oli lähteä pois!
Jospa alkaisin taas lukemaan... missäs se mun kirja pino taas onkaan?
Pääsisin joskus pätemään kurppana,ja hakemaan sitä olematonta arvostusta.Näkyykö noiden vanhusten tarinoissa jotenkin onko heidän rakkaustarinansa alkanut nuorena vai esim. keski-ikäisenä?
- 19.11
scrg kirjoitti:
Näkyykö noiden vanhusten tarinoissa jotenkin onko heidän rakkaustarinansa alkanut nuorena vai esim. keski-ikäisenä?
En nyt ala tarkistamaan henkilötiedoista, mutt mulla on sellainen käsitys että
naiset ehkä olleet alle kurppa iän (25v.)
Kaksi heistä jäänyt leskeksikin ja solmineet uuden liiton noin 5-kymppisinä.
(ja lapset heillä on ensimmäisestä liitosta olleet jo aikuisia)
Toinen naisista (76v.) on jälleen leski.
Toinen uusiopariskunta asuu nykyään täällä... yhdessä edelleen.
On meillä toinenkin uusiopariskunta talossa, joka asuu tuolla kerroksessa kaksiota ja rva päivisin paljon hoivalla hoidossa, kun mies käy asioilla tai harrastamassa.
Kesällä kalassa ja pyöräilemässä, talvella taas hiihtämässä Paipissa.
Lämmin lounasruoka joka päiväksi tilattu meiltä ja viikko siivous, sekä saunoitukset, muuten tulevat hyvin toimeen keskenään. 19.11 kirjoitti:
En nyt ala tarkistamaan henkilötiedoista, mutt mulla on sellainen käsitys että
naiset ehkä olleet alle kurppa iän (25v.)
Kaksi heistä jäänyt leskeksikin ja solmineet uuden liiton noin 5-kymppisinä.
(ja lapset heillä on ensimmäisestä liitosta olleet jo aikuisia)
Toinen naisista (76v.) on jälleen leski.
Toinen uusiopariskunta asuu nykyään täällä... yhdessä edelleen.
On meillä toinenkin uusiopariskunta talossa, joka asuu tuolla kerroksessa kaksiota ja rva päivisin paljon hoivalla hoidossa, kun mies käy asioilla tai harrastamassa.
Kesällä kalassa ja pyöräilemässä, talvella taas hiihtämässä Paipissa.
Lämmin lounasruoka joka päiväksi tilattu meiltä ja viikko siivous, sekä saunoitukset, muuten tulevat hyvin toimeen keskenään.Ei mitään yksityiskohtia. Ajattelin yleisesti että näkyykö se jotenkin puheissa ja ajatuksissa, jos kumppani on myöhemmällä iällä hankittu. Joskus kun tarinoista huokuu, että joskus yli puoli vuosisataa sitten kumppanin laatu oli vähän kuin tuurista kiinni. Kovin monien kanssa seurustelua ei katsottu hyvällä.
- 19.11
scrg kirjoitti:
Ei mitään yksityiskohtia. Ajattelin yleisesti että näkyykö se jotenkin puheissa ja ajatuksissa, jos kumppani on myöhemmällä iällä hankittu. Joskus kun tarinoista huokuu, että joskus yli puoli vuosisataa sitten kumppanin laatu oli vähän kuin tuurista kiinni. Kovin monien kanssa seurustelua ei katsottu hyvällä.
Melkein kaikki on leskiä, pari uusiopariskuntaa. Sodan jälkeen solmituissa liitoissa on alku ollut tosi puutteellista ja kaupungissa asuneet suunnilleen nähneet nälkää, niiden ruokakuponkiensa kanssa, vaikka rahaa ehkä ois ollut... ei ollut kuponkia!
Monet osti mustastapörssistä lisää ruokaa.
Se on asia joka useimmiten puheissa kuulee... ruoka-aikaan avustaessani heitä syömisessä, syöttäenkin. Ruokaa täällä ainakin mulle kehutaan, se taas ei todista mitään, kaikki tietää mun asemani täällä, joskin eivät aina muista ihan kaikkea.
Latotansseissa ovat kaikki käyneet ja maalla jossain keinunummellakin, polkupyörillä kulkeneet porukoissa. Oikeita seurustelu suhteita on ollut ennen avioliittoa hyvin vähän... noin yleensä.
Tosin kahdella naisella on sodan aikana syntyneet "äpärä lapset" saaneet alkunsa kun sulhanen oli lomalla käymässä. (naapurikylän kolli)
Naiset ovat olleet silloin 16-17 vuotiaita ja miehetkin alle 20 vuotiaita.
Asioita joista ollaan supateltu heidän huoneessa, ettei muut kuule/ei saa tietää!
Avioon ovat kumpikin päässeet ja lisää lapsiakin tehneet, sille toiselle miehelleen.
Mummut lähes 90 vuotiaita ja vielä kirvelee muistot, koska naapuristo silloin tuomitsi esiaviolliset suhteet, lähes prostituutioksi... maaseudulla ainakin.
Kyllä noissa avioliitoissa miehet ovat olleet se vaikeampi osapuoli... eri vapauksineen, hakien ilmeisesti tasoitusta koko avioliiton ajan irtosuhteillaan.
Juuri niin kauan kun siihen kykenivä! Lopulta tuli ikä vastaan eikä sinisiä pillereitä oltu silloin vielä keksitty, joten liittokin tasottautui ja onnellistuikin sen myötä.
Vuosien varrella kuitenkin olivat vaurastuneet miehen yritteliäisyydellä joten suhteellisen mukavaa eläke ikääkin viettivät hetken.
Puolisot kummallakin jo kuolleet ja nykyään on lapsistakin kaikki jo eläkkeellä uskoisin. (ulkoisen olemuksen peruusteella, arvioiden) - 19.11
scrg kirjoitti:
Ei mitään yksityiskohtia. Ajattelin yleisesti että näkyykö se jotenkin puheissa ja ajatuksissa, jos kumppani on myöhemmällä iällä hankittu. Joskus kun tarinoista huokuu, että joskus yli puoli vuosisataa sitten kumppanin laatu oli vähän kuin tuurista kiinni. Kovin monien kanssa seurustelua ei katsottu hyvällä.
"Ei mitään yksityiskohtia. Ajattelin yleisesti..."
Älä edes kuvittele ett tosissani alkaisin penkomaan papereista tietoja, joita sitten kirjoittelisin tänne...
Minä kyllä osaan asiani ja tiedän vaitiolo velvollisuuteni joka koskee juuri sitä mitä saan tietää virkani puolesta...jne.
Pikemmiten hieman saatan muuttaa totuutta niin ettei siitä voi päätellä kenestä on kysymys... ainakin silloin kun puhun jostakin toisesta henkilöstä kuin itsestäni.
Ja nyt minä menen lukupuuhiin joksikin aikaa ja suihkun kautta nukkumaan, joten.. minä lopetan tältä illalta kommunikoinnin.
Hyvää yötä ja nukkukaa hyvin! - kaikkeaENlukenut_vielä
19.11 kirjoitti:
Melkein kaikki on leskiä, pari uusiopariskuntaa. Sodan jälkeen solmituissa liitoissa on alku ollut tosi puutteellista ja kaupungissa asuneet suunnilleen nähneet nälkää, niiden ruokakuponkiensa kanssa, vaikka rahaa ehkä ois ollut... ei ollut kuponkia!
Monet osti mustastapörssistä lisää ruokaa.
Se on asia joka useimmiten puheissa kuulee... ruoka-aikaan avustaessani heitä syömisessä, syöttäenkin. Ruokaa täällä ainakin mulle kehutaan, se taas ei todista mitään, kaikki tietää mun asemani täällä, joskin eivät aina muista ihan kaikkea.
Latotansseissa ovat kaikki käyneet ja maalla jossain keinunummellakin, polkupyörillä kulkeneet porukoissa. Oikeita seurustelu suhteita on ollut ennen avioliittoa hyvin vähän... noin yleensä.
Tosin kahdella naisella on sodan aikana syntyneet "äpärä lapset" saaneet alkunsa kun sulhanen oli lomalla käymässä. (naapurikylän kolli)
Naiset ovat olleet silloin 16-17 vuotiaita ja miehetkin alle 20 vuotiaita.
Asioita joista ollaan supateltu heidän huoneessa, ettei muut kuule/ei saa tietää!
Avioon ovat kumpikin päässeet ja lisää lapsiakin tehneet, sille toiselle miehelleen.
Mummut lähes 90 vuotiaita ja vielä kirvelee muistot, koska naapuristo silloin tuomitsi esiaviolliset suhteet, lähes prostituutioksi... maaseudulla ainakin.
Kyllä noissa avioliitoissa miehet ovat olleet se vaikeampi osapuoli... eri vapauksineen, hakien ilmeisesti tasoitusta koko avioliiton ajan irtosuhteillaan.
Juuri niin kauan kun siihen kykenivä! Lopulta tuli ikä vastaan eikä sinisiä pillereitä oltu silloin vielä keksitty, joten liittokin tasottautui ja onnellistuikin sen myötä.
Vuosien varrella kuitenkin olivat vaurastuneet miehen yritteliäisyydellä joten suhteellisen mukavaa eläke ikääkin viettivät hetken.
Puolisot kummallakin jo kuolleet ja nykyään on lapsistakin kaikki jo eläkkeellä uskoisin. (ulkoisen olemuksen peruusteella, arvioiden)Ja sinun työantaja on??
- 19.11
kaikkeaENlukenut_vielä kirjoitti:
Ja sinun työantaja on??
Eikös se käy ilmi noista kirjoituksistani? Itä Uralin lastensuojelulaitokses tietenkin!
Olen siellä siivoojana ja pääsen yleisavaimilla toimistohuoneisiin sekä arkistokaapeihin.
Työ siellä kuukausipalkalla on sen verran verkkaisaa et luppoaikaa jää, mä käytän sen ajan lukemalla ihmisten henkilötietoja ja sattuneita selkkauksia elämässä.
Näin mulla on siviilissä sitten aina jotain kerrottavaa iltaisin netissä, uskotkos jo? - se_vaitiolo
19.11 kirjoitti:
"Ei mitään yksityiskohtia. Ajattelin yleisesti..."
Älä edes kuvittele ett tosissani alkaisin penkomaan papereista tietoja, joita sitten kirjoittelisin tänne...
Minä kyllä osaan asiani ja tiedän vaitiolo velvollisuuteni joka koskee juuri sitä mitä saan tietää virkani puolesta...jne.
Pikemmiten hieman saatan muuttaa totuutta niin ettei siitä voi päätellä kenestä on kysymys... ainakin silloin kun puhun jostakin toisesta henkilöstä kuin itsestäni.
Ja nyt minä menen lukupuuhiin joksikin aikaa ja suihkun kautta nukkumaan, joten.. minä lopetan tältä illalta kommunikoinnin.
Hyvää yötä ja nukkukaa hyvin!Eipä tuo siltä oikein vaikuta että osaisit asiasi ja tietäisit vaitiolovelvollisuutesi, kannattaisiko kerrata.
- EdesUnissa
Hyvä aloitus ajatuksellisesti, vaikka tekstistä huokuu hiukan katkeruutta. Vaikka itse olen liki aina jonkun naisen kanssa, niin en ikinä alistuisi netti-deittailu maailmaan.
Aloittajan ajatus unohtaa deittailu ja käyttää sekin aika esim. tavalliseen elämään ja ihmisten tapaamiseen live-elämässä antaa ihmiselle paremman sosiaaalisen kanssakäymisen lopputuloksen, joka lopulta johtaa todennäköisesti jopa parisuhteeseen, vaikkei aloittaja tätä puolta huomannutkaan seurauksena.- Fewfmklfsdklfmkldf
Kuka sanoi että teksti rajoittuu vain "nettimaailmaan"? Se että "oikeassa maailmassa" on helpompaa kohdata naisia ei tarkoita että systeemi muuttuisi oleellisesti.
Parisuhteiden konkretia ei ole välttämättä tavoittelemisen arvoista sekään, vaikka suhde olisi mahdollienen ja ihmiset about terveitä. Vaikka se ratkaiseekin monta fundamentaalista ongelmaa - niin parisuhde on myös kuluttava ja resursseja ja aikaa sitova asia. Väitän että parisuhde on konformistinen nollasummapeli. - 678
Fewfmklfsdklfmkldf kirjoitti:
Kuka sanoi että teksti rajoittuu vain "nettimaailmaan"? Se että "oikeassa maailmassa" on helpompaa kohdata naisia ei tarkoita että systeemi muuttuisi oleellisesti.
Parisuhteiden konkretia ei ole välttämättä tavoittelemisen arvoista sekään, vaikka suhde olisi mahdollienen ja ihmiset about terveitä. Vaikka se ratkaiseekin monta fundamentaalista ongelmaa - niin parisuhde on myös kuluttava ja resursseja ja aikaa sitova asia. Väitän että parisuhde on konformistinen nollasummapeli.Tarkoitatko tuolla nollasummapelillä sitä, että et välttämättä pääsekään hyötymään toisesta ihmisestä enempää mitä itse panostat suhteeseen? Että et onnistu imemään häntä kuiviin antamatta itse mitään tilalle?
- Fewfmewefmdfdf
Lähinnä että suhteessa hyödyt ja rasitteet ovat erilaiset kuin sinkkuna - mutta kummankaan arvo ei ole toisestaan poikkeava.
Elikkä suhde ei ole itseisarvoltaan nollaa suurempi. Suhteen tavoitteleminen ei ole siis tältä kantilta mielekästä. - EdesUnissa
Fewfmklfsdklfmkldf kirjoitti:
Kuka sanoi että teksti rajoittuu vain "nettimaailmaan"? Se että "oikeassa maailmassa" on helpompaa kohdata naisia ei tarkoita että systeemi muuttuisi oleellisesti.
Parisuhteiden konkretia ei ole välttämättä tavoittelemisen arvoista sekään, vaikka suhde olisi mahdollienen ja ihmiset about terveitä. Vaikka se ratkaiseekin monta fundamentaalista ongelmaa - niin parisuhde on myös kuluttava ja resursseja ja aikaa sitova asia. Väitän että parisuhde on konformistinen nollasummapeli.Vain sinä sanoit että teksti rajoittuu vain "nettimaailmaan". Minä yritin sanoa että nettideittailu on ajanhukkaa, ja se aika kannattaa käyttää tavallisiin sosiaalisiin kontakteihin. Tavallinen deittailukaan ihmisten välillä ei syö energiaa, vaan antaa
sitä, ellei sitten yksilöinä ole Nainen34v kaltainen ihminen, joka vastaa kysymyksellä.
Tavalliset sosiaaliset suhteet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin parisuhteet. Netissä tämä pelailuun käytetty aika korostuu, ja siksi korostan sen haitallisuutta. Ihminen kirjoittaa erilailla kuin elää, ja on helppo laittaa toinen "odottamaan."
Jos istut yhdessä ravintolassa, niin sieltä ei voi poistua kesken illallisen kolmeksi tunniksi ja vastata sitten. Tekstiviesteissä ja netissä tämä on mahdollista. - jälleen.kerran
EdesUnissa kirjoitti:
Vain sinä sanoit että teksti rajoittuu vain "nettimaailmaan". Minä yritin sanoa että nettideittailu on ajanhukkaa, ja se aika kannattaa käyttää tavallisiin sosiaalisiin kontakteihin. Tavallinen deittailukaan ihmisten välillä ei syö energiaa, vaan antaa
sitä, ellei sitten yksilöinä ole Nainen34v kaltainen ihminen, joka vastaa kysymyksellä.
Tavalliset sosiaaliset suhteet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin parisuhteet. Netissä tämä pelailuun käytetty aika korostuu, ja siksi korostan sen haitallisuutta. Ihminen kirjoittaa erilailla kuin elää, ja on helppo laittaa toinen "odottamaan."
Jos istut yhdessä ravintolassa, niin sieltä ei voi poistua kesken illallisen kolmeksi tunniksi ja vastata sitten. Tekstiviesteissä ja netissä tämä on mahdollista.Oletpa fiksu. Kyllä naisten "saaminen" vaatii myös oikeita metodeja.
- EdesUnissa
jälleen.kerran kirjoitti:
Oletpa fiksu. Kyllä naisten "saaminen" vaatii myös oikeita metodeja.
Naisten "saaminen" ei ole ainakaan minulta vaatinut metodeja. Kun olen paljon ulkona ihmisten seurassa, niin siellä on myös naisia. Useat heistä etsivät miehiä, ja pelkkä avoin keskustelu tekee selväksi olenko minä kiinnostunut ja onko nainen kiinnostunut. Mutta minä aidosti pidän naisista, kenties vääristä syistä, mutta joka tapauksessa pidän naisista.
Jos näet naisen "saatavana objektina" niin homma muuttuu työksi, etkä ole enää niin luonnollinen etteivätkö naiset huomaisi sinun yrittävän liikaa. Eli metoditkin voi unohtaa, naiset eivät ole keskenään samanlaisia. Yhteisenä tekijänä voisi olla se että oma kiinnostuksensa on jotenkin osoitettava.
Netti-deittailun ongelman luulisin osittain olevan tuon toisen ihmisen katsomisen
"saatavana objektina." Siellä on satoja objekteja, joita voi laittaa odottamaan josko myöhemmin löytyisi vielä parempi. Tämä toiminee molemmilla sukupuolilla. - jälleen.kerran
EdesUnissa kirjoitti:
Naisten "saaminen" ei ole ainakaan minulta vaatinut metodeja. Kun olen paljon ulkona ihmisten seurassa, niin siellä on myös naisia. Useat heistä etsivät miehiä, ja pelkkä avoin keskustelu tekee selväksi olenko minä kiinnostunut ja onko nainen kiinnostunut. Mutta minä aidosti pidän naisista, kenties vääristä syistä, mutta joka tapauksessa pidän naisista.
Jos näet naisen "saatavana objektina" niin homma muuttuu työksi, etkä ole enää niin luonnollinen etteivätkö naiset huomaisi sinun yrittävän liikaa. Eli metoditkin voi unohtaa, naiset eivät ole keskenään samanlaisia. Yhteisenä tekijänä voisi olla se että oma kiinnostuksensa on jotenkin osoitettava.
Netti-deittailun ongelman luulisin osittain olevan tuon toisen ihmisen katsomisen
"saatavana objektina." Siellä on satoja objekteja, joita voi laittaa odottamaan josko myöhemmin löytyisi vielä parempi. Tämä toiminee molemmilla sukupuolilla.No niinpä. Monilla miehillä täällä taitaa olla ongelmana luonteva seurusteleminen muiden kanssa, erityisesti naisten. Se on niin helppoa, kun sen osaa. Siinä mielessä ymmärrän haikailun metodin perään.
- 121212121212
jälleen.kerran kirjoitti:
No niinpä. Monilla miehillä täällä taitaa olla ongelmana luonteva seurusteleminen muiden kanssa, erityisesti naisten. Se on niin helppoa, kun sen osaa. Siinä mielessä ymmärrän haikailun metodin perään.
Ei vaan se etteivät kaikki ole komeita ja menestyneitä kuten EdesUnissa on kertonut olevansa.
Myöskin "pidän naisista" monikossa kertoo tämän nimimerkin olevan pelimies. Komean ja menestyneen pelimiehen on helppoa pitää naisista, koska tällaiselle miehelle naiset näyttävät alusta pitäen parhaat kasvonsa. Ne hauskat ja seksuaaliset.
Tavismies lähtee liikkeelle tilanteesta jossa hän tavallisesti keskustelevana ei ole mitään. Se mikä riittää EdesUnissa tapauksessa, ei riitä tavismiehen tapauksessa. Tavismieheltä vaaditaan niitä metodeja. - EdesUnissa
121212121212 kirjoitti:
Ei vaan se etteivät kaikki ole komeita ja menestyneitä kuten EdesUnissa on kertonut olevansa.
Myöskin "pidän naisista" monikossa kertoo tämän nimimerkin olevan pelimies. Komean ja menestyneen pelimiehen on helppoa pitää naisista, koska tällaiselle miehelle naiset näyttävät alusta pitäen parhaat kasvonsa. Ne hauskat ja seksuaaliset.
Tavismies lähtee liikkeelle tilanteesta jossa hän tavallisesti keskustelevana ei ole mitään. Se mikä riittää EdesUnissa tapauksessa, ei riitä tavismiehen tapauksessa. Tavismieheltä vaaditaan niitä metodeja.En ole kertonut olevani komea enkä menestynyt. Mutta, joo olen kenties keskimääräistä menestyneempi ja se saattaa antaa itseluottamusta, joka sitten näkyy ulospäin.
- totuuskomissio
Ei kannata?
Kannattavuus riippuu siitä mitä hakee ja kykeneekö sen saamaan millä hinnalla.
Esimerkiksi avaajalle kannattaisi hyvinkin jos ei nyt ihan suohirviö ole ja käy joskus suihkussakin. Ainakin jos haluaa siivua. Jos haluaa mopolla mahdottomia, niin ei tietysti kannata.
Hyvä avaus sinänsä, miesten ei kannata jäädä suhteeseen jossa kumppani nalkuttaa, pihtaa, vittuilee, loisii.
Miehen ei myöskään kannata hakea seuraa tai suhdetta kohtuuttomilla sivukustannuksilla.- Fewfkmlsdfmkldfmk
Väitän että myöskään perustylsään suhteeseen ei välttämättä kannata jäädä. Ei tarvi olla mitään oleellista vikaakaan. Etenkin itseiselle ihmiselle koko suhteen arvokenttä ja vaatimukset voivat olla negatiiviset, vaikka suhteessa sinänsä mitään olennaista vikaa olisikaan. Sosiaaliselle tapaukselle puolestaan se suhde voi tietenkin olla tarpeellinen vaikka se olisi negatiivinenkin.
- 3243424234
"Väitän että myöskään perustylsään suhteeseen ei välttämättä kannata jäädä. Ei tarvi olla mitään oleellista vikaakaan."
Väitän että et tule tuolla asenteella samaan koskaan pitkää suhdetta, mutta olet luultavasti muutenkin joku 18-vuotias - Fweffdsfjksfdfdfdfsdf
Jos ihmisellä ainoa saavutus elämässä on se että "hän on naimisissa" niin silloin sillä ihmsellä ei ole mitään saavutuksia elämässään. Suhde ei ole saavutus koska suhteella ei ole mitään lähtökohtaista tai olennaista itseisarvoa.
- EdesUnissa
3243424234 kirjoitti:
"Väitän että myöskään perustylsään suhteeseen ei välttämättä kannata jäädä. Ei tarvi olla mitään oleellista vikaakaan."
Väitän että et tule tuolla asenteella samaan koskaan pitkää suhdetta, mutta olet luultavasti muutenkin joku 18-vuotias18-vuotias ? Katso sanavalintoja ja käsitteitä. En usko että kyseinen henkilö olisi alle
36 vuotias. - Hmmmmmmm
Fweffdsfjksfdfdfdfsdf kirjoitti:
Jos ihmisellä ainoa saavutus elämässä on se että "hän on naimisissa" niin silloin sillä ihmsellä ei ole mitään saavutuksia elämässään. Suhde ei ole saavutus koska suhteella ei ole mitään lähtökohtaista tai olennaista itseisarvoa.
Monet ätmit täällä ovat tuoneet esiin aivan päinvastaisen kannan. Heidän mielestään miehen elämällä ei ole mitään arvoa ilman naista. He kokevat, että on ihan sama sitten heittää veivinsä.
- totuuskomissio
Fewfkmlsdfmkldfmk kirjoitti:
Väitän että myöskään perustylsään suhteeseen ei välttämättä kannata jäädä. Ei tarvi olla mitään oleellista vikaakaan. Etenkin itseiselle ihmiselle koko suhteen arvokenttä ja vaatimukset voivat olla negatiiviset, vaikka suhteessa sinänsä mitään olennaista vikaa olisikaan. Sosiaaliselle tapaukselle puolestaan se suhde voi tietenkin olla tarpeellinen vaikka se olisi negatiivinenkin.
Juuri noin. Miksi jäädä tai olla perustylsässä suhteessa jos randompanot, ystävättäret tai fwb:t hoitavat homman kotiin tyydyttävällä tavalla?
- 720
EdesUnissa kirjoitti:
18-vuotias ? Katso sanavalintoja ja käsitteitä. En usko että kyseinen henkilö olisi alle
36 vuotias.Juu, ei nuo minkään teinin tekstejä ole.
- FJKwejfndjkdffdf
Hmmmmmmm kirjoitti:
Monet ätmit täällä ovat tuoneet esiin aivan päinvastaisen kannan. Heidän mielestään miehen elämällä ei ole mitään arvoa ilman naista. He kokevat, että on ihan sama sitten heittää veivinsä.
Ehkäpä ATM:t eivät ole validin informaation lähde tässä asiassa?
Sinänsä tekstini on kyllä suunnattu etenkin heille.
- Kiltti-ja-kunnollinen
Naiset maksaa jännämiehille että saavat turpiin. Naisilta voi mennä koko elämä jännämiehen palvelemiseen.
- deittailunloppu
Itse masennuin pahasti ja jouduin terapiaan juurikin nettideittailun raakuuden takia. Aloin näkemään itseni niin rumana ja hyödyttömänä että se alkoi haittaamaan normaali elämääni. Ja kaikki vaan sentakia että menetin lopullisesti itsetuntoni nettideittailun seurauksena jatkuvien pakkien ja vastaamattomuuksien takia. En enään koskaan tule liittymään nettideittiin.
Ei tässä tule nyrkistä, jos ei ärsytä tai tee hölmöyksiä uhkauksia saa kun on rehellinen haluista, jos itsestään on epävarma.
Mutta minun tarpeeni on elää yhdessä turvallisen ihmisen kanssa jonka tunnen ja on sitoutunut lapsiinsa ja lapsien tärkeys ennen kaikkea minun halujen ,olisi hyvä löytää ratkaisu halujen tyydytykseen, ettei pilaa elämään.
jokainen mahdollisuus on mietittävä,että pystyy toimimaan oikein ja paremmin tilanteessa. Kun halut olisi tyydytetty, pystyisin keskittyy täysin tekemiseen..- tällainen.kokemus
Olin nettideiteillä, ja voi sanoa että vaikka suhde tapaamaani naiseen olisi ollut lievästi haasteellinen ts emme sopineet kovin hyvin yhteen niin hieman jo kiinnyin häneen lyhyen tapaamisen aikana. Olisinkin ollut valmis ainakin pitämään yhteyttä ja katsomaan mitä jutusta kehittyy pidemmällä tähtäimellä.
Mutta naiselle ei ollut ongelma antaa pakit ja sanoa hyvin suoraan että hänen toinen juttunsa oli sytyttävämpi, vaikka se mies oli ilmeisesti varattu.
Kokemuksen perusteella kyllä ymmärrän että voi olla ihmisiä jotka eivät pääse irti tapaamastaan deittikumppanista ja ajautuvat esim. stalkkaamaan.
En halunnut vahingossakaan ajautua sellaiseen. Totesin että nettideittailu ei ole minua varten ja lopetin yksien deittien jälkeen.- helgamies_
Miksi pitää ätmimäisesti alkaa heti henkisesti sitoutumaan, kun vastapuolena on kiimavittunsa viemä nainen. Suhde alkaa seksillä, ei millään nettilässytyksen jatkamisella. Tässäkin tapauksessa nainen mielummin jakaa kiimavitttua varatulle miehelle..
- palstailija
Maksupuolta ei kannata miettiä. Luultavasti ne naiset jotka haluavat löytää oikeasti seuraa eivät maksata ravintolalaskua miehellä. llmaista tekemistäkin löytyy vaikka kuinka ja paljon.
Nettideitit on raakaa peliä, siinä olet oikeassa. Jos kokematon mies luulee netistä löytävänsä kiltin ja mukavan naapurintytön, joka ei baareissa viihdy, niin todennäköisyys on promillen luokkaa.
Nettideittailu sisältää paljon sudenkuoppia, jotka osaa välttää vain kokemuksen myötä. Ei sovellu ryppyotsaisille tai huono itsetuntoisille. Tavismiehen suosio on niin puhjamudissa, että aika kannattaa käyttää muuhun, jollei pilanpäiten halua kokeilla. - atm166
Naisista on hauskaa saada turpaan. Pillu varmaan kostuu kun mies lyö
- testattuaon
Tuohan on just sitä mitä mimmit aina kaikille miehille toitottaa. Opettele rakasta(ele)maan itseäsi niin saat naiseN!" :D Ja mikä mystisintä. Se jopa toimii! Ellei homma sitten lipsu tälle tasolle:
http://www.meemi.fi/media/created/oiqkxy.jpg
Ihan oikeassa olet. Miksi ampua itseään jalkaan, surkuttelemalla sitä, että nykydeittimarkkinat on pilalla? Ei mies pärjää naisille nettideiteissä / tindereissä. kuin hullun tuurilla. Jos mimmillä sattuu just olemaan se ratkaiseva sekunti aikaa vastata. Tosin jos on tarpeeksi paksu nahka, niin ei se seinille puhuminen loppujen lopuksi kovin vaikeaa ollut. Jos joku ei samana päivänä vastannut, niin sitten vaan seuraava sopiva potilas työn alle, niin kauan kuin saat sen ulos netistä tasaiselle. Sen jälkeen peli onkin kahden kauppaa.
Samaan rahaan voit rakennella omaa elämääsi, puuhastella kaikkea kivaa kavereiden kanssa, rempata vaikka kämppää ja reissata? Sitten jossain bileissä yhtäkkiä huomaatkin, että tuosta mimmistä olisi mukava kuulla jotain myöhemminkin, juttelette aamuun asti ja vaihdatte numerot tms. Tai vaikka salilla tapaat mimmin jonka kanssa vaihdatte treenivinkkinne.
Noin se voi mennä jos pidät silmäsi auki. Ei tietenkään aina, mutta jos ei mene, niin sekään ei ole mikään maailman loppu. Yleisin vaiva miehillä on, että me nylpytetään kaikkien naisten jalkaa kiimaisena. Eikä mietitä mikä meille sopii paljon sen pidemmälle kuin mikä miellyttää silmää.
Pitäkää pintanne, ja eläkää omaa elämäänne. MGTOW on ihan hyvä aate, jos siitä ottaa naisvihan ja katkeruuden pois. Muodistakastakin.- suomi-Boy
MGTOW = matut kiittävät kasvavista naismarkkinoistamme.
- helgamies_
suomi-Boy kirjoitti:
MGTOW = matut kiittävät kasvavista naismarkkinoistamme.
Jostainhan naisten on saatava täytettä kiimavittuihinsa.
- Outomies--
Miehelle deittailu maksaa aina. Miehen pitää maksaa treffeillä eikä nainen toista kertaa tapaa jos mies ei maksa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3392695
Vaikea löytää samantyylistä miestä
Nyt on pakko avautua. Onko ketään muuta jonka on yksinkertaisesti todella vaikeaa löytää samanhenkistä kumppania kuin i1762005- 341712
Nanna hakkasi Martinan aivot tuusan nuuskaksi!!!
Ihme jos Martina pystyy muodostaa järkeviä lauseita tämän nyrkkisateen jälkeen. Ottelupalkkio tuli, tajunta meni.2791547- 531075
Rasismi ahdistaa.
Tapasin baarissa oikein lupsakan oloisen miehen, mutta arvomaailma on hyvin erilainen omani kanssa. Hän käyttää n-sanaa269902Martina ja Muhis
Aamulenkillä yhdessä valmistautumassa suuren päivään,toivottavasti heräsivät toistensa viekusta.Ihana pariskunta❤247783- 58676
- 40565
Olenkohan tunteideni kanssa yksin?
Salaa toivon, että sinä nainen luotat minuun niin paljon, että uskaltaisit lähentyä kanssani, vaikka tämä on vähän kiell46551