Tietääkö älykäs, että on älykäs?
Tietääkö tyhmä, että on tyhmä?
Missä menee älykkyyden ja tyhmyyden raja, jos vastaus molempiin on kyllä?
Tietääkö tyhmä, että on tyhmä?
Missä menee älykkyyden ja tyhmyyden raja, jos vastaus molempiin on kyllä?
Älykkyys ja introspektio
TyhmäIhminen
9494
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vähä-älyinen ei pysty päättelemään, kuinka älykäs älykkäämpi on. Kun se yhdistetään evoluution mukana tulleeseen pöhöttyneeseen itsetuntoon, on hyvin tavallista, että vähä-älyinen luulee suorastaan olevansa älykkäämpi kuin älykäs.
Sen sijaan korkeaälyinen lukee vähä-älyistä kuin kuvakirjaa, mutta ei yleensä pysty toista vakuuttamaan intellektin mataluudesta, jos toisella on vielä hyvin pöhöttynyt itsetunto. Tehtävä on ihan yhtä mahdoton kuin saada kuvailtua värisokealle, millaisia värit ovat.
Kyllä arviointi on yleensä yksisuuntaista, ellei oteta ulkopuolisia arviointiperusteita avuksi, koulutodistuksia, yhteiskunnallista asemaa, koulutustasoa ja älykkyystestejä.
Tastähän juuri netissäkin on usein kysymys. Esimerkiksi tieteellisesti suuntautunut näkee heti kreationistin erittäin matalan tason, mutta kreationisti luulee olevansa älykkäämpi.
Älykäs ei olisi älykäs, ellei huomaisi ja ymmärtäisi olevansa muita älykkäämpi, mutta jatkuvasti saamme seurata sekä tosielämässä että kirjallisuudessa, kuinka epäilys kalvaa.
Typerys, joka tietää olevansa typerys on luulemaansa älykkäämpi. Yleensä typerys on fiksumpi kuin Einstein, Dawkins ja Goethe yhteensä.
Eli siis lyhyesti, kaikki pitävät itseään älykkäinä mutta tyhmä ei osaa epäillä omaa tyhmyyttään?
Voit olla oikeassa mutta tuntuu myös kovin triviaalilta vastaukselta. Tyhmänkin ihmisen ajatusmaailma on moniulotteinen.
Mikä on älykäs ja mikä on tyhmä?
Ei tämmöisiä voi yleisesti ajatella koska ihminen voi olla matemaattisesti nero mutta sosiaalisesti tyhmä kuin saapas. Toinen voi olla sosiaalisesti nero mutta matemaattisesti tyhmä kuin saapas.
Sen enempää keinotekoiset älykkyysmittaukset kuin yleinen käsitys älykkyydestä eivät käsittele sosiaalista tai matemaattista nokkeluutta.
Yleensähän älykäs on fiksu, joten keskivertoa parempi sekä matematiikassa että sosiaalisissa tilanteissa, mutta ei tietenkään aina eikä välttämättä, eikä näillä ominaisuuksilla sinänsä ole juuri tekemistä älykkyyden kanssa.
Hyvä että kysyit. Ehkä selkeimmin ja helpoiten nämä voi erottaa kun puhutaan loogisesta ja deduktiivisesta päättelykyvystä.
Matemaattiset ja sosiaaliset kyvyt ovat taitoja joita voi harjoitella (toki myös logiikkaa voi harjoitella, kaikessa voi olla parempi harjoittelemalla).
Vaatinee älykkyyttä ymmärtää omat rajoituksensa. Tässä mielessä hyvinkin tyhmä voi suhtautua itseensä ainakin realistisesti.
Toisaalta omien kykyjen ja mahdollisuuksien yliarvioiminen, älykkyydestä huolimatta, voi johtaa mittaviin vahinkoihin ja suureen inhimilliseen kärsimykseen.
Itseensä realistisesti suhtautuva typerys voinee siis ainakin lopputuleman kannalta toimia älykkäämmin kuin omahyväinen älykkö.
Ei, Kyllä !
Kumpikin voi tietää, mutta kumpikaan ei välttämättä tiedä.