Otetaan vaikkapa kuun halkaisija. Jos otan siitä esim. 300mm putkella valokuvan ja mittaan sitten kuvasta halkaisijan, niin pitäisi tietää ilmeisesti myös kuun etäisyys?
Miten se etäisyys sitten voidaan mitata?
Jos taas tiedetään kuun halkaisija, niin silloin varmaan voitaisiin määrittää kuun etäisyys samasta kuvasta mittaamalla?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linssi_(optiikka)
Digikameran tapauksessa pitää tietää ehkä myös kennon koko?
Mutta kuinka nuo molemmat arvot voidaan mitata, jos kumpaakaan ei tiedetä?
Miten se etäisyys sitten voidaan mitata?
Jos taas tiedetään kuun halkaisija, niin silloin varmaan voitaisiin määrittää kuun etäisyys samasta kuvasta mittaamalla?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linssi_(optiikka)
Digikameran tapauksessa pitää tietää ehkä myös kennon koko?
Mutta kuinka nuo molemmat arvot voidaan mitata, jos kumpaakaan ei tiedetä?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kameralla voi ensin ottaa maisemasta kuvan tai vain katsoa etsimen läpi ja mitata siitä kameran kuvakulman laajuuden. Loppu on sitten trigonometriaa.
Vaan jos optiikan polttovälin tietää, niin ei varmaan tarvitse määritellä kuvakulmaa? Vai?
Joskus yhdistelin PTGui-nimisellä ohjelmalla useasta kuvasta panoraamakuvia. Siinä oli kyllä jotain muitakin linssiarvoja, mutta en muista minkä vuoksi.
En ole suotta mittaillut taivaankappaleiden tietoja, sillä ne ovat muut jo luotettavasti ja tarkasti mitanneet.
Panoraamaohjelmat eivät välttämättä tarvitse tietoja, ainoastaan kuvia.
"Ovat siis luotettavasti ja tarkasti mitanneet."
Minä sanon että nuo mittamiehet valehtelevat.
Toiset sanovat että Aurinko ja Kuu ovat alle 10 000 km:n päässä meistä.
Mikä kirja nyt sitten on oikeassa?
Katsot vain mittamiesten laatuja. Oikeat tiedemiehet Youtuben nimettömiä videonrustaajia vastassa. Kehtaatko väittää, että jälkimmäiset eivät osaa valehdella?
Tractorin termiä lainatakseni, olet sääliö.
No nyt se tuli. Ensmmäinen Tractorin kehittämän termin plagiaatio. Ja kun minulla ei ole edes lupaa termin tahattomalta tai tahalliselta kehittäjältä. Tekijänoikeus kuitenkin säilyi, kun mainitsin lähteen.
Kuun säde on 3476,4 km ja se on keskimäärin 384400 kilometrin etäisyydellä Maasta, vaihteluvälin ollessa 356400–406700 km. Kuun sideerinen kuukausi on 27,3217 päivää ja synodinen kuukausi 29,5306.
Taitaa olla superkuu, koska on noin suuri.
Käytä marmorikuulaa tai jotain vastaavaa pientä palloa (pieni kolikkokin käy).
Huom! Tämä vain kuun kanssa, koska aurinkoa kohti ei saa koskaan katsoa!
Katso toisella silmällä kuuta ja liikuta samalla sormien välissä pitämääsi kuulaa kuun ja silmän välillä. Kun kuula peittää juuri ja juuri kuun, niin mittaa vaikka rullamitalla silmän ja kuulan välinen etäisyys.
Kuulan halkaisijan ja mittaamasi etäisyyden avulla voit verrantoa käyttämällä laskea kuun halkaisijan.
Hyvä herra manmath!
Juurikin näin. Esittämäsi tapa on ainoa oikea.
Palstalla on usein esitetty kaikenlaisia hölmöjä tapoja Kuun halkaisijan mittaamiseen aina tutkasta lähtien.
Aurinkoa ei kannata lähteä mittaamaan ettei silmiin satu.
Tosin Kuun etäisyys vaihtelee huomattavasti kuunkierron kuluessa. Miten tuon muuttujan arvo mittaushetkellä määritellään? Edes keskietäisyyttä ei voi tietää, ellei luota tieteilijöiden tuloksiin. Siinä samallahan voi voi katsoa Kuun läpimitan; sehän ei vaihtele.
Tällä tavalla saat vain etäisyyden ja koon suhteen. Tolla tavalla kohde voisi olla vaikka 10 metrin päässä oleva nyrkin kokoinen taivaankappale.
Kolmiomittauksella pystyy etäisyyden määrittämään. 2 pistettä maassa joiden välinen etäisyys tunnetaan ja niiden kulma kuuhun nähden samalla ajanhetkellä mitattuna.
Hyvä linkki etäisyyden määrittämiseen:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Parallax#Lunar_parallax
Joo, kolmiomittauksella GPSsäkin toimii. Ei tarvita kuin kolme mastoa.
Eikös GPS:t leijaile avaruudessa? Vai käyttääkö ne joitain maassa olevia kiintopisteitä apuna?
Tuolla seurakunnalla on siis omat oppinsa, joita he ammentavat Raamatusta ja Youtubesta. He eivät usko satelliitteihin, joten GPS:n täytyy heidän mielestään toimia maanpäällisten mastojen avulla.
"...Käytä marmorikuulaa tai jotain vastaavaa pientä...."
Tuohon halkaisijan laskuunkin pitää olla kuun etäisyys tiedossa. Ja sittenkin tulos saattaa heittää useita satoja kilometrejä.
(Jo muutaman millimetrin mittavirhe silmän, ja kuulan välillä kertautuu helposti moninkertaiseksi)
Kuun etäisyys vaihteleee myös mittauspaikasta riippuen. (Päiväntasaajan kohdalla etäisyys saattaa olla pienempi,)
Tarkan etäisyyden saat, kun soitat Washingtonin yliopiston tähtitieteilijälle Tom Murphylle:
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kuun_etaisyys_parin_millin_tarkkuudella
< Edes keskietäisyyttä ei voi tietää, ellei luota tieteilijöiden tuloksiin.
Kiertoaika antaa paljon viitettä etäisyydestä keplerin kolmannen pohjalta: The square of the orbital period of a planet is directly proportional to the cube of the semi-major axis of its orbit. (wikipedia).
kiertoajan neliö on verrannollinen keskietäisyyden kuutioon: 27,3 x 27,3 / a^3 = vakio.
toisaalta jos vuorovesi-ilmiön perusteella luottaa siihen, että kuun massa on kuudesosa maasta, voi newtonin yhtälöillä päätyä likelle keskietäisyyttä: 4pi^2 / G(M m) = vakio, jossa G on gravitaatiovakio ja M ja m kappaleiden massat.
Näillä saattaa päästä alkuun keskietäisyyden määrittämisessä. Voi edelleen joutua luottamaan jonkun määrittelemiin vakioarvoihin.
Nuokin ovat tieteilijöiden tuloksia.
Kaikki GPÄssät todellakin leijuvat avaruudessa tai painavat kauheaa kyytiä sinne tänne.
Sieltä ne mittailevat missä me olemme.
Ei ne satelliitit sinun paikkaa mittaile vaan sinun laitteesi tulkitsee satelliittien signaalia.
Juu, ne satelliitit juttelevat keskenään ja pohtivat kuka niistä lähettää ne lukemat sitten. Valtamerien päällä ne menevät sitten ihan mykiksi kun ei ole mastoja niitä helppimässä.
Eivät juttele, vaan kaikki lähettävät omia signaalejaan kaiken aikaa. Eikä siihen mastoja tarvita, joten valtamerilläkin sijainti selviää..
Satelliittinavigointi tosiaan toimii keskellä aavaa merta, tuhansien kilometrien päässä lähimmästä maasta. Tietysti.
Tämän faktan "satelliittikielteinen" joutuu väittämään valheeksi, koska se romuttaa koko kuvitelman olemattomista satelliiteista.