Evoluutio ja tieto

Osa tiedostamme on evoluution kuluessa geenimuunnelmien valikoitumisen mukana tullut osaksi perintöämme. Tällainen tieto on evolutiivisesti hyödyllistä, mutta ei suinkaan aina tiedollisesti oikeata. Evolutiivisen hyödyn ainoa mitta on lisääntyvien jälkeläisten määrä. Jos itse kuolemme liian aikaisin, emme täytä tätä kriteeriä.

a) Kun vaara vaanii, meidän kannattaa paeta, ennenkuin olemme saaneet tarkan tiedon vaarasta. Nopeus on siis hyödyllisempi kuin tarkka tieto.

b) Mennyt ei voi aiheuttaa enää vaaraa, mutta tuleva voi. Siksi lisääntymään on valikoitunut tulevaisuutta epäillen katsova väki, vaikka todellisuudessa olot ovat menneisyydessä olleet erittäin huonot. Evoluutio on suosinut väärää tietoa, koska se on hyödyllistä. Koko maailmassa on suosiossa väärä myytti, että menneinä kulta-aikoina on ollut paratiisillisen hyvin. Myytti on niin yleinen, että sen täytyy osittain perustua geneettiseen asenteeseen.

c) Henkilöt, joiden itseluottamus on liiallinen, saavat enemmän jälkeläisiä kuin kohtuullisesti itseään arvioivat. Evoluutio on suosinut pöhöttynyttä itseluottamusta, kuten näilläkin palstoilla niin usein on havaittavissa.

d) Ylipositiiviset henkilöt saavat runsaammin jälkeläisiä, joten suurin osa ihmisistä on positiivisempia kuin olisi tiedollisesti aihetta. Masentunut on realistinen, mutta muut pitävät sitä sairautena. Evoluutio suosii virheellistä käsitytä.

e) Uskonnolliset henkilöt saavat enemmän jälkeläisiä kuin epäuskonnolliset. Siten uskonnollisuutta aiheuttavat geenimuunnelmat ovat yliedustettuina ihmisen geenipopulaatiossa. Ne aiheuttavat evolutiivisesti hyödyllistä käyttäytymistä, mutta suuntauttavat ihmisen tiedollisesti väärin.

Useilta ihmisiltä jää huomaamatta, että elämme kahden perusteellisesti erilaisen "logiikan" mukaan, 1) evoluution tuoman hyödyllisen "tiedon", joka usein on virheellistä, ja 2) oikean tiedon mukaan.

Nämä usein sekoitetaan, joten syntyy kuvitelmia, että evoluutiokehitys noudattaisi tiedon "logiikkaa". Oikeasti se noudattaa hyödyn "logiikkaa".