118 älykkyysosamäärä 15 vuotiaalla

Jäitä hattuun, ettet vaan halkea. Olet varmaan fiksu, mutta älä anna sen kihahtaa päähän.
Jatka opintoja täydellä tarmolla, hyvä ammattitutkinto on kaiken "a ja o".

Se äo voi myös laskea tulevaisuudessa. Nähty on,

Ihmisillä ns. kristallisoitunut älykkyys (eli ongelmanratkaisun kannalta hyödyllinen tietämys) kasvaa tyypillisesti huomattavasti aikuisiällä. Ihmisen aivot siis kehittyvät sisältämänsä tietämyksen osalta keskimäärin hyvin pitkään, tosin vanhuusiällä monilla tietämys ei enää ole noudettavissa muistista läheskään yhtä nopeasti kuin ennen, millä on oleellinen älykkyyttä alentava vaikutus. Ihmisen aivoihin siis kuitenkin mahtuu paljon enemmän ongelmanratkaisun kannalta potentiaalisesti hyödyllistä tietämystä, kuin mitä sinne on ehtinyt varastoitua ennen 15-20 vuoden ikää, joten tuolta osin älykkyysmaksimia ei selvästikään olla saavutettu vielä 15-vuotiaana.

Toisaalta joustavan älykkyyden kasvunopeus hidastuu voimakkaasti ihmisen ikääntyessä. Tuo hidastuminen toisaalta myös hidastuu ikääntyessä, eli nopeinta joustavan älykkyyden kasvu on hyvin nuorella iällä. Joustava älykkyys tarkoittaa ns. raakaa kognitiivista kyvykkyyttä etenkin sellaisissa tehtävissä, jotka eivät ole ennestään kovinkaan tuttuja ja jota kyvykkyyttä voidaan pitää älykkyyden varsinaisena ytimenä ja tietämyksenkin hyödyllisen tehokkaan prosessoinnin edellytyksenä.

Aivojen rakenne joustavan ongelmanratkaisun perusteiden kannalta on ilmeisesti lähes kaikilla jo noin 20 vuoden iässä hyvin pitkälti kiinnittynyt siten, että ongelmanratkaisu hyödyntää neurologisella tasolla pääsääntöisesti tiettyjä kyseiseen tarkoitukseen vakiintuneita aivojen osien välisiä yhteyksiä, joiden muuttaminen etenkään tehokkaammiksi pelkän harjoittelun avulla on erittäin vaikeaa, etenkin sellaisten tehtävien ratkaisun kannalta, jotka eivät siis ole juurikaan ennestään tuttuja.

Ilmeisesti tyhmemmillä ihmisillä ongelmanratkaisu on hitaampaa, mm. koska ongelmanratkaisuun tarvittavat signaalit kulkevat heidän aivoissaan hitaammin. Syitä tähän voivat olla esimerkiksi se, että hermosolujen väliset yhteydet kytkeytyvät päälle hitaammin, signaalit kulkevat keskimäärin vähemmän suoria reittejä pitkin, tai ongelmanratkaisuun on käytettävissä vähemmän energiaa (esimerkiksi, koska ongelmanratkaisun kannalta tarpeettomat signaalit kuluttavat osan energiasta), kuin niillä, jotka ovat älykkäämpiä.

Joustava älykkyys ei siis yleensä lisäänny enää 20 vuoden iän jälkeen kuin korkeintaan 1-2 ÄO-pisteen verran. 15-20 vuoden välillä lisäystä voi keskimäärin ehkä olla yhteensä noin 5-7 ÄO-pistettä (valistunut arvio). Aikuisiän ÄO-maksimisi joustavan älykkyyden osalta voisi lähtötietojen ja tuon arvion perusteella siis olla välillä: 120-125; olettaen että suorittamasi testit ovat keskittyneet joustavan älykkyyden mittaukseen (esim. tyypilliset Raven-testit; eli matriisin puuttuvan osan täyttö oikealla vaihtoehdolla yms. puhtaat päättelytehtävät) ja olettaen muut vertailtaviin testituloksiin vaikuttavat tekijät vakioisiksi.

Jos eri-ikäisinä suoritettavat vertailukelpoiset älykkyystestit kattavat myös muita älykkyyden alueita (erityisesti kristallisoitunut ja kielellinen älykkyys sekä ns. luova ongelmanratkaisu, jossa esimerkiksi ratkaistaan samanaikaisesti osittain useampia ongelmia tms.), niin ÄO-maksimi voi siis olla korkeampi.