"Kokonaisheijastuminen tapahtuu nimenomaan siten, että heijastuksen aiheuttaa atomeiden puute. Fotonit yrittävät jatkaa väliaineesta tyhjään tilaan mutta huomaavat ettei siellä aine jatku joten kääntyvät takaisin.
Heijastumiseen ei siis tarvita heijastavaa ainetta. Jos joku teoria sellaista edellyttää niin tuo teoria on esimerkin avulla osoitettu paikkansapitämättömäksi."
Fotonitko päättävät kääntyä?
Mitä uittua?
Väitän että laajenevat atomien ytimet kierrättävät laajenevaa työntävää voimaa josta syntyy sopivissa olosuhteissa uusia fotoneita.
Suurin osa pysyy meille havaitsemattomana energiana ja en yhtään ihmettelisi jos juuri tuosta meille pimeästä valosta syntyi rekisteröitävissä olevia fotoneita ns. kokonaisheijastumisessa.
Huomattavasti loogisempaa kuin olettaa että fotonit itse päättävät kääntyä takaisin tiheämpään päin.
Eli vähemmän tiheän aineen sisällä työntyvä pimeä valo kohtaa tiheän aineen sisältä ulos työntyviä fotoneita jotka vuorovaikuttavat pimeän valon kanssa ja saavat siitä syntymään uusia rekisteröitävissä olevia fotoneita jotka jatkavat tiheän aineen sisälle.
Rakkautta
1039
☺
Heijastumiseen ei siis tarvita heijastavaa ainetta. Jos joku teoria sellaista edellyttää niin tuo teoria on esimerkin avulla osoitettu paikkansapitämättömäksi."
Fotonitko päättävät kääntyä?
Mitä uittua?
Väitän että laajenevat atomien ytimet kierrättävät laajenevaa työntävää voimaa josta syntyy sopivissa olosuhteissa uusia fotoneita.
Suurin osa pysyy meille havaitsemattomana energiana ja en yhtään ihmettelisi jos juuri tuosta meille pimeästä valosta syntyi rekisteröitävissä olevia fotoneita ns. kokonaisheijastumisessa.
Huomattavasti loogisempaa kuin olettaa että fotonit itse päättävät kääntyä takaisin tiheämpään päin.
Eli vähemmän tiheän aineen sisällä työntyvä pimeä valo kohtaa tiheän aineen sisältä ulos työntyviä fotoneita jotka vuorovaikuttavat pimeän valon kanssa ja saavat siitä syntymään uusia rekisteröitävissä olevia fotoneita jotka jatkavat tiheän aineen sisälle.
Rakkautta
1039
☺
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja tiheästä ulos työntyvät fotonit hajoavat osiinsa vuorovaikutuksen seurauksena ja niissä ollut energiaa jatkaa matkaansa eteenpäin, mutta ei enää omaa valon luonnetta.
Rakkautta
1039
☺
Tervausohje
Suksien pitää olla täysin kuivat ja lämpimät.
Terva voi olla ns. sälesuksitervaa, joka on
valmiiksi ohennettu tai hautatervaa, jota voidaan
työn helpottamiseksi kuumentaa ja ohentaa puutärpätillä.
Terva on norjana helpompi levittää.
Sivele pohjat useaan kertaan tervalla, ja anna sitten kuivua hetken. Tämän jälkeen suksien pohjat paahdetaan pienellä kaasuliekillä siten, että terva kiehahtaa liekin alla hiukan ja alkaa imeytyä puuhun. - Liekin kanssa pitää olla varovainen ettei suksen pohja pääse tummumaan. Jos terva syttyy palamaan, sen voi puhaltaa sammuksiin. Ala polta itseäsi. - Mene kiehutellen suksen päästä päähän pari tai kolme kertaa. Kiehuvaa tervaa on hyvä hangata puuvillaisella rievulla, jolloin sen imeytyminen paranee. Tervaamisen jälkeen suksen pohjan tulee olla tasaisesti kauniin ruskea ja kuiva. Tervaläikät voi pyyhkiä pois esim. lamppuöljyrätillä.
Terva uksen jälkeen yleensä pitää hiihtää muutama kilometri, ennen kuin pohjan epätasaisuudet kuluvat, ja suksi alkaa luistaa. Terva ei ole voide, vaan sen tarkoitus on suojata puuta kostumiselta.
Terva kuluu kovalla hangella nopeasti pois, joten kannattaa käyttää parafiinia, kynttilää tai voiteita.
Ahaa laser joka polttaa, menettää kirkkautensa, mutta energia riittää silti polttamaan kokonaisheijastuksen jälkeenkin. EI RIITÄ keksi parempi teoria :D
Hassua ettet ollut tajunnut koko kokonaisheijastusta enää, vaikka siitä on aina säännöllisesti sinua kyykytetty? Jo mahtaa olla huono muisti?
Huomaa että aloit tekemään taas noita selityksiä joilla paikkaat edellisen aloituksen mokaa,
atomien energiaa. plaa plaa
En viitsinut alkaa airfoil nikillä kirjoittamaan edelliseen ketjuun tästä kokonaisheijastuksesta kun et olisi ehkä vastannut. Juu minä se olin ;)
Siisti sokkeli antaa talolle viimeistellyn leiman. Talon sokkelin pinnoitukseen löytyy markkinoilta kirjava määrä vaihtoehtoja. Kestävän ja huoltovapaan pinnan aikaansaamiseksi kannattaa työ tehdä huolella ja noudattaa valitun tuotteen valmistajan ohjeita. Yksi yhteinen tekijä sokkelia pinnoitettaessa koskien kaikkia markkinoilla olevia sokkelin pinnoitteita on huolellinen pohjatyö.
Vanhojen talojen sokkelit ovat hyvin usein pinnoittamattomia tai sitten ne on maalattu tiiviillä hengittämättömillä maaleilla. Muottilaudoituksen jäljet betonisissa vanhoissa sokkeleissa ovat myös usein näkyvissä. Vaikka laudoituksen jäljet olisikin tasoitettu ja tiivis maali vedetty siihen päälle, ei se estä maalin irtoamista. Syy miksi maali irtoilee pinnasta, johtuu usein maasta nousevasta kosteudesta, joka pukkaa tiiviin pinnan irti. Tiivis pinta on yleensä maali, mutta sementtiliima joka jää betonivalun pintaan valettaessa on yhtä huono pinnoite kuin tiivis maalikin.
Hengittäviä vaihtoehtoja on niin maalattavissa kuin rapattavissakin sokkelinpinnoitteissa. Vanhat maalit ja sementtiliimat on aina poistettava ennen uuden pinnoitteen asentamista. Konevuokraamosta kannattaa hakea ”jyrsin” joka on tarkoitettu maalin poistoon betonin päältä. Ne ovat sähkökäyttöisiä melko pienikokoisia laitteita. Käsikäyttöisellä hiomakivellä saa vain rakkulat käteen. Hiekkapuhallus on isoilla pinnoilla järkevin tapa poistaa sementtiliima tai vanha maali.
Hierretty pinta.Slammattu pinta.Ruiskutettu pinta.
Ruiskutettu pinta. Hierretty pinta. Slammattu pinta.
Kuvat yllä: Hiertopinnoitus on yleistynyt sokkeleiden pinnoituksessa viime vuosina. Eri valmistajilla voi olla eri nimi tuotteelle ja tekniikalle. Tunnetaan myös koristepinnoitteena ja sokkelinpinnoitteena. Kyseessä on ohut hengittävä silikaattipohjainen pinnoite. Pinta voidaan hiertää, slammata (harjata) tai ruiskuttaa. Tuotteita on saatavina eri kivikoolla.
Maalin irrotuksen jälkeen poistetaan pöly huolellisesti. Ennen tasoitustyötä sokkeli kostutetaan. Nyrkkisääntönä on, että aina ennen rappaustöitä kostutetaan pohja. Sokkelilaastit ja oikaisulaastit ovat yleisimmin käytettyjä tuotteita sokkelin tasoitukseen. Ne ovat sementtipohjaisia, usein myös kuiduilla varustettuja hengittäviä ja lujia laasteja. Paksuihin täyttöihin ne eivät käy. Rautakaupoista löytyy eri valmistajien vaihtoehtoja tasoitustyöhön. Laasti sekä ohjeet valikoituvat aina pinnoitettavan sokkelin mukaisesti.
Uudiskohteiden sokkelit muurataan yleisesti kevytsoraharkoilla. Vaikka muuraukset olisivatkin tasaisia, vaativat pinnoitteet aina tasoitteen allensa. Tasoitteen paksuudeksi suositellaan 5-10 mm. Mikäli tasoitetta on vain ohut pyyhkäisy niin kostealla kelillä harkkojen saumat näkyvät pinnoitteen läpi.
Kaikki pinnoitteet (rouhepinnoitus, hiertopinnoitus, maali jne.) asennetaan aina tasaisen pohjan päälle. Isot montut tai kohoumat pohjassa näkyvät lopullisessa pinnassa. Pinnoitteilla ei voi korjata pohjan epätasaisuuksia. Isojen halkeamien syyt kannattaa aina tarkastaa/selvittää. Pelkkä paikkaus ja pinnoitus ei välttämättä näissä tapauksissa riitä lääkkeeksi. Pinnoitteiden pääasiallinen tehtävä sokkelissa on antaa rakennukselle viimeistelty ilme ja kosteusteknisesti toimivampi rakenne.