Kolmen mustan aukon kasvuvauhdille ei löydy selity

Höpö höpö. Galaksit tähdet ja planeetet syntyvät avaruuden suurten kaasupilvien paikallisista tiivistymistä. Ei mustista aukoista mitää lähde ulos ja tapahtumahorisontissa syntyvä Hawkingin säteily on aivan liian vähäistä synnyttääkseen yhtään mitään.

jhkjhkjhk kirjoitti:

Höpö höpö. Galaksit tähdet ja planeetet syntyvät avaruuden suurten kaasupilvien paikallisista tiivistymistä. Ei mustista aukoista mitää lähde ulos ja tapahtumahorisontissa syntyvä Hawkingin säteily on aivan liian vähäistä synnyttääkseen yhtään mitään.

se on kyllä hieno juttu, että säteily ei synnytä yhtään mitään.

Yleinen suhtis kertoo sen melko hyvin kun gravitaatiosta on kyse. Avaruus on kaareutunut massan kaareuttaessa sitä.
Sähkömagneettinen vetovoima opetetaan jo peruskoulussa. Kyse on kentistä.
Myös vahvat ja heikot ydinvoimat voidaan käsitää kenttinä, joita bosonit välittävät.

Sinulle on kuitenkin aivan turha selittää mitään, kun ÄO on kengännumeron luokkaa. Täytät paikkasi maailmassa heittelemällä kuperkeikkoja Kuopion torilla ja hauskuuttamalla näin ohikulkijoita.

Mistäpäin tahansa maailmankaikkeuttamme tarkasteltaessa näyttävät etäiset galaksijoukot etääntyvän tasaisesti joka suuntaan.

Maailmankaikkeus on sillä tavalla laajalla skaalalla homogeeninen, vaikka yksittäisissä galaksijoukoissa ja galakseissa onkin huikea moninaisuuden kirjo.

Tähtien massaiset mustat ovat mustia tähtiä jotka säteilevät pimeää valoa eli niin tiheitä hiukkasia ettei niillä ole laajenevan valon luonnetta.

Rakkautta
1039
☺

Originellifeikki kirjoitti:

Tähtien massaiset mustat ovat mustia tähtiä jotka säteilevät pimeää valoa eli niin tiheitä hiukkasia ettei niillä ole laajenevan valon luonnetta.

Rakkautta
1039
☺

Pimeää valoa? Älähän nyt. Valoksi kutsutaan näkyvää osaa sähkömagneettisesta spektristä ja koko SM spektrin välittäjä on massaton fotoni, ei mikään tiheä hiukkanen. Tiheämassaiset mustat aukot ovat romahtaneita tähtiä, joiden pakonopeus ylittää valonnopeuden. Niin yksinkertaista se on. Ei tarvita uutta fysiikkaa eikä uusia OSP hiukkasia.

Galaksit syntyvät sisältä ulos päin ja se tullaan aikanaan havaitsemalla havaitsemaan..

Rakkautta
1039
☺

Originellifeikki kirjoitti:

Galaksit syntyvät sisältä ulos päin ja se tullaan aikanaan havaitsemalla havaitsemaan..

Rakkautta
1039
☺

Eivät synny. Mikään havainto ei viittaa siihen, eikä mikään fysiikka selitä sitä.

agnoskepo kirjoitti:

Eivät synny. Mikään havainto ei viittaa siihen, eikä mikään fysiikka selitä sitä.

Samaa mieltä.

Laitakommenttina sen verran, että mustia aukkoja lienee olemassa useampikin kuin kolme. (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_black_holes viittaa vahvasti sellaiseen mahdollisuuteen ja siinäkin on näköjään vain osa nykyisin tunnetuista)
Silti se, ettei kolmen kasvuvauhdille löydy tyydyttävää selitystä, ei automaattisesti tarkoita muiden kasvuvauhdin olevan 'aukottomasti' selitetty - ja vielä vähemmän sitä, että fysiikan ja havaintojen vastainen OSP olisi edes viereen totta. :)

Voihan ospi toimia jossakin toistaiseksi löytymättömässä 'rinnakkaisuniversumissa', jossa vallitsevat aivan toiset luonnonlait kuin meidän tuntemassamme. Vähemmän ulottuvuuksia sisältävistä universumeista löytyy mm. matemaatikkojen spekulaatioita, muttei ainuttakaan havaintoa. Jos jossakin on esimerkiksi yksi tai kaksi paikkaulottuvuutta, saattaisi siellä joissakin hypoteettisissa oloissa toimiakin vain yksi voima. Minusta aloittaja voisi siirtää kirjoittelunsa sinne. Täällä se ei edusta muuta kuin tyhjää jankutusta.

Originellifeikki kirjoitti:

Galaksit syntyvät sisältä ulos päin ja se tullaan aikanaan havaitsemalla havaitsemaan..

Rakkautta
1039
☺

Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 4 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1356/2014, ja eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 4 §:n 5 momentin nojalla:

1 §

Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013, jäljempänä horisontaaliasetus, 94 artiklassa ja liitteessä II tarkoitetuista hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulla maatalousmaalla.

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä viljelijälle:

1) tukiasetuksen III osaston 1, 3 ja 5 luvussa sekä IV osaston 1 luvussa tarkoitettuja suoria tukia;

2) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28, 29, 31 ja 33 artiklassa tarkoitettuja tukia;

3) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettua kasvintuotannon tukea.

2 §

Asetuksen soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa

Tätä asetusta sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa myönnettäessä 1 §:ssä tarkoitettuja tukia, jos asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

3 §

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) hoidetulla viljelemättömällä pellolla tuotantoon käyttämätöntä kesantopeltoa;

2) kesantopellolla tuotantoon käyttämätöntä peltoa, joka on viher-, sänki- tai avokesantoa;

3) viherkesannolla yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, niitty- tai nurmikasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla kylvettyä peltoa; (23.2.2017/122)

4) avokesannolla peltoa, joka on kasvukaudella ilman kasvipeitettä tai sänkeä;

5) sänkikesannolla peltoa, joka on edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien tai siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta;

6) valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet ja yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta sekä peltolohkorekisteriin merkittyä muuta uomaa. (28.5.2015/694)

4 §

Suojakaistat

Vesistöjen varsilla olevalla maatalousmaalla on noudatettava horisontaaliasetuksen liitteessä II tarkoitettuina suojakaistoina eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 §:n 7 momentin tai maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen (Ålands författningssamling 2000:79) 5 §:n 4 momentin mukaisia lannoitus- ja lannanlevityskieltorajoja.

5 §

Kastelu

Kasteluveden käytössä on noudatettava, mitä vesilain (587/2011) 4 luvussa säädetään veden ottamisesta. Ahvenanmaan maakunnassa on noudatettava maakunnan vesilain (Ålands författningssamling 1996:61) 6 luvussa säädettyä lupamenettelyä.

6 §

Pohjaveden suojelu

Maatilalla on maataloustoiminnassa noudatettava horisontaaliasetuksen liitteessä II tarkoitettuna pohjaveden suojeluna ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:ssä sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 a §:ssä tai Ahvenanmaan maakunnan vesilain 4 luvun 8 §:ssä ja Ahvenanmaan maakunnan vesiasetuksen (Ålands författningssamling 2010:93) 5 §:ssä säädettyä päästökieltoa pohjaveteen.

7 §

Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyys

Hoidettujen viljelemättömien peltojen on oltava viherkesantoa tai sänkikesantoa ja niiden kasvusto on uusittava tarvittaessa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Jos peltolohkolla ei ole ennestään viherkesantoa, se on kylvettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Viherkesannon kasvuston kylvössä on käytettävä riittävää määrää siemeniä peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. (4.2.2016/117)