kysymyksiä

1) Älykyydestä oli etua. Sen takia ihmisen aivot ovat suuret jo syntyessä. Siitä huolimatta ihminen syntyy hyvin kehittymättömänä. Älykkyyden suoma etu oli suurempi kuin synnyttämisen hankaloitumisen aiheuttama kuolleisuuden lisääntyminen. On huomattava, että myös naisen lantio on mukautunut suuripäisten synnyttämiseen.

2) Jo bakteerit vaihtavat geenejä, mutta tämä ei ole sääntö. Kaksi sukupuoleta lisää muuntelua ja hyväksi osoittautuvien ominaisuuksien yleistymistä.

3) Entä, jos olosuhteet muuttuvat? Silloin yhteen ympäristöön hyvin sopeutunut eliö ei selviäkään. Jos taas perimässä on erilaisia variaatioita, jotkut niistä voivat selvitä. Hyvä hiljattain esillä ollut esimerkki on nykyisin syömämme banaani, joka ei lisäänny suvullisesti, vaan kaikki kasvit ovat saman yksilön klooneja. Aiemmin nämä olivat vastustuskykyisiä eräälle sienitaudille, mutta nyt sieni on kehittynyt ja uhkaa tuhota koko lajin. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002790815.html

4) Urosleijonan harjasta sinun olisi kysyttävä naarasleijonilta. Se lienee niiden mielestä vastustamattoman komea. On monia eläinlajeja, joilla on täysin epäkäytännöllisiä ominaisuuksia. Ajattele vaikka riikinkukon pyrstöä! Jossain toisessa ympäristössä sellaista ei olisi voinut kehittyä. Nyt komeuden suoma etu soidinmarkkinoilla oli suurempi kuin saaliiksi jäämisen riski.
Eri aukot ulostamiselle ja virtsaamiselle on poikkeus ja yksin (useimpien) nisäkkäiden ominaisuus. Kaikilla muilla kaloista lähtien on viemärisuoli.

5) Katastrofi muuttaa ympäristöä, jolloin vanhaan sopeutunut ei enää menesty. Aiemmin haitallien mutaatio saattaa uudessa tilanteessa olla jopa ratkaiseva etu.

6) Mieleen tulee esim: Mutaatiot, jotka haittaavat lisääntymistä eri muotojen välillä. Käyttäytymiserot. Ruokamieltymykset.

7) Miksi ihmisellä ja apinoilla on ulkoiset sukuelimet? Esim. linnut ja valaat pärjäävät oikein hyvin vaikka kaikki värkit ovat piilossa ruumiinonteloissa. Luulisi niiden olevan tiellä puissa kiipeillessä?
8) Miten valinnalle, myös seksuaali-, NÄKYMÄTTÖMÄT neutraalit mutaatiot koodaamattomissa geeneissä ovat yleistyneet kattamaan kokonaisia lajeja niin että näiden perusteella voidaan rakentaa eliökunnan sukupuuta?

"3) Miksi suvuton llisääntyminen on kehittyneillä lajeilla lähes tuntematonta, vaikka sopivan sekoituksen suvutonta ja suvullista lisääntymistä pitäisi taata paras lopputulos menestyvien geenien kannalta?"

"3) Entä, jos olosuhteet muuttuvat? Silloin yhteen ympäristöön hyvin sopeutunut eliö ei selviäkään. Jos taas perimässä on erilaisia variaatioita, jotkut niistä voivat selvitä. Hyvä hiljattain esillä ollut esimerkki on nykyisin syömämme banaani, joka ei lisäänny suvullisesti, vaan kaikki kasvit ovat saman yksilön klooneja. Aiemmin nämä olivat vastustuskykyisiä eräälle sienitaudille, mutta nyt sieni on kehittynyt ja uhkaa tuhota koko lajin. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002790815.html"

Tältä pohjalta voidaan kaiketi sanoa, että Dawkinsin geenikeskeinen näkemys evoluutiosta on virheellinen? Geenit eivät pyri tuottamaan mahdollisimman monta kopiota itsestään...