perinteistä ruokailua savolaista sanarieskoo

Entisaikojen ruoka-ajat
Aamukahvi oli kello 5 eläintenruokkijoille. Aamiainen syötiin kello 8, silloin oli usein perunat sianlihakastikkeen kanssa. Kello 11 oli kahvinaika, ja kello 14 puolipäiväinen. Sillin oli tuvan uuni lämminnyt ja siellä laatikot, paistit ja puurot hautuneet
Kello 16 oli kahvi ja illalla kello 19 velliä tai jotakin muuta kevyempää iltapalaa.
Vanha perinne oli, että lehmät lypsettiin kolme kertaa päivässä.
Navettatyöt alkoivat siis kello viisi, jolloin oli lypsy ja hoitotyöt. Keskipäivällä oli toinen lypsy ja illalla kolmas kuuden ja seitsemän välillä. Työpäivä oli lauantaisinkin illalla kuuteen asti.
Kupit ja mukit
Ensimmäinen muistikuvani ruokailusta oli ruispuuro nimeltä huttu. Puurossa oli voisilmä. Pöytään tuotiin kolme kuppia, joista kukin otti lusikallaan puuron ja kastoi voisilmään. Myöskin kastikekuppeja oli kolme, jossa itse kukin ylettyi perunanlohkareen ja leipäpalan kastamaan. Juoma-astioiksi meille ilmestyi jo hyvin varhaisessa vaiheessa emaliset mukit. Ruokailussa luovuttiin
kolmesta kivikupista ja kolmesta juomatuopista vuonna 1924. Silloin otettiin käyttöön jokaiselle omat
lautaset ja juomamukit sekä lusikan lisäksi veitset ja haarukat. Alkuun tuotiin leipä kokonaisena pöytään. Meillä kuitenkin alettiin pian tuoda leipä pöytään valmiiksi leikattuna.
Kalakukko ja perunakukko
Kaikki kotikäyttöön tarkoitettu liha teurastettiin kotona, ja kaikki mahdollinen käytettiin ruuaksi. Oli syltyt, paltut, verimakkarat, ryynimakkarat ym. Kala täydensi ruoka-valioita monipuolisemmaksi.
Lauantai-iltana oli kesällä kalakukkoa ja talvella perunakukkoa. Ohraleipä eli rieska leivottiin myös lauantaisin. Kesäruuat olivat yleensä kevyempiä. Silloin syötiin kalaa ja velliä sekä viiliä.
Jouluna kapapaistia ja Mikkelinä mykyjä
Perinteisiin ruokiin kuului jouluna kinkku, lanttulaatikko ja riisipuuro sekalaisen hedelmäkeiton kanssa. Jouluaamuna kiireinen ruoka ennen kirkkoon lähtöä oli ohrista valmistettu savolainen talkkuna. Kirkosta tultua oli tarjolla kotoisesta hauesta valmistettu lipeäkala. Tapaninpäiväaamuna odotti kuivatuista hauista ja ahvenista sianlihan kanssa haudutettu kapapaisti.
Laskiaiseen kuului sian lapaluusta keitetty hernekeittoja rikotuista ohraryyneistä piimään sekoitettuja sulatetulla sianrasvalla höystetty laskiaisrieska. Pääsiäisruoka oli kananmunat ja mämmi.
Juhannusrieska tehtiin viilistä ja ohraryyneistä ja paistettiin
juuri sitä varten vielä mahlalle tuoksuvissa tuokkosissa.
Kalja tehtiin ruisjauhoista ja maltaista uunissa imellettyyn pohjaan
200 litraa vetävään tynnyriin, mistä riittikin janojuomaa
kesähelteillä. Hyvällepä se maistuikin riisivellin seurana.
Mikkelinpäivänä syksyllä syyskuussa luonnollisesti syötiin
lammaskaalia, johon kuuluivat verestä ja ohrajauhoista tehdyt
myvyt /myky/klimppi sekä lampaan peräsuoleen valetut makkarat.
Kiertokoulussa ja kinkeripiirissä
Jokaisessa kinkeripiirissä pidettiin yksi kiertokoulu vuodessa.
Opetus tapahtui tuvan pitkän pöydän ympärillä. Oppivälineinä
oli jokaisella kivitaulu ja rihveli. Helmitaululla opeteltiin
laskemaan.