Yhdellä sanalla

Siinäpä se onkin, kun suomijuntti ei erota toisistaan mode (asetus) ja mood (fiilis) sanoja.
Vähän sama kun urheiluentusiastit puhuu pelihuumorista. Eihän sillä ole hyvää päivää mitään tekemistä huumorin kanssa.

Spelhumör kirjoitti:

Siinäpä se onkin, kun suomijuntti ei erota toisistaan mode (asetus) ja mood (fiilis) sanoja.
Vähän sama kun urheiluentusiastit puhuu pelihuumorista. Eihän sillä ole hyvää päivää mitään tekemistä huumorin kanssa.

Vähän kapea käsitys junttiudesta. Jos ei erota toisistaan vieraan kielen sanoja, on juntti.

etköhän.oo.itte kirjoitti:

Vähän kapea käsitys junttiudesta. Jos ei erota toisistaan vieraan kielen sanoja, on juntti.

Junttius on siinä kun käytetään sanoja joiden merkitystä ei tiedä.

Spelhumör kirjoitti:

Junttius on siinä kun käytetään sanoja joiden merkitystä ei tiedä.

Ei voi tietää, milloin ei tiedä.

Kieli tulee kullekin tutuksi käytännön kautta, ellei nimenomaan opiskele kieltä. Kun suomeen tulee lainasanoja muista kielistä, suomen puhuja harvoin on nimenomaan opetellut niiden merkitystä. Hän on siis sen varassa, miten hän havaitsee muiden ennen häntä käyttäneen sanoja ja luo kuvan niiden merkityksestä sen perusteella.

Näin hankittu käytännön kieli on kielen omaksumisen päämuoto. Silloin sanan merkitys voi vähitellen muuntua, kaksi käsitettä sulautua tai yksi käsite eriytyä useammaksi. Voi syntyä lainanantajakielen vastainen käyttö.

Henkilö, joka tätä ei tajua, on kerta kaikkiaan juntti. Hän ei ymmärrä, miten kieltä käytetään ja opitaan. Hän ei myöskään ymmärrä, miten sanojen merkitys liukuu ajan kuluessa.

Todellinen juntti on sellainen, joka katsoo nenänvartta pitkin toisia ja nimittelee heitä junteiksi. Jokainen on tavannut tällaisia juntteja, sekä oppineita että oppimattomia.

Meillä on perusteellisesti eroa käsityksissämme. Minusta junttius näkyy erityisesti pöhöttyneessä itsearvioinnissa.

Spelhumör kirjoitti:

Junttius on siinä kun käytetään sanoja joiden merkitystä ei tiedä.

Hiukan etymologiaa

http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_frame=0&search=mood

mood (n.2) Look up mood at Dictionary.com
"grammatical form indicating the function of a verb," 1560s, an alteration of mode (n.1). The grammatical and musical (1590s) usages of it influenced the meaning of mood (n.1) in phrases such as light-hearted mood.
mood (n.1) Look up mood at Dictionary.com
"emotional condition, frame of mind," Old English mod "heart, frame of mind, spirit; courage, arrogance, pride; power, violence," from Proto-Germanic *motha- (source also of Old Saxon mod "mind, courage," Old Frisian mod "intellect, mind, intention," Old Norse moðr "wrath, anger," Middle Dutch moet, Dutch moed, Old High German muot, German Mut "courage," Gothic moþs "courage, anger"), of unknown origin.

A much more vigorous word in Anglo-Saxon than currently, and used widely in compounds (such as modcræftig "intelligent," modful "proud"). To be in the mood "willing (to do something)" is from 1580s. First record of mood swings is from 1942.

http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_frame=0&search=mode

mode (n.2) Look up mode at Dictionary.com
"current fashion," 1640s, from French mode "manner, fashion, style" (15c.), from Latin modus "a way, manner, fashion, style," from PIE root *med- "take appropriate measures."
mode (n.1) Look up mode at Dictionary.com
"manner," late 14c., "kind of musical scale," from Latin modus "measure, extent, quantity; proper measure, rhythm, song; a way, manner, fashion, style" (in Late Latin also "mood" in grammar and logic), from PIE root *med- "take appropriate measures." Meaning "manner in which a thing is done" first recorded 1660s.
a la mode (adv.) Look up a la mode at Dictionary.com
also alamode, 1640s, from French à la mode (15c.), literally "in the (prevailing) fashion" (see a la mode (n.2)). In 17c., sometimes nativized as all-a-mode. Cookery sense in reference to a dessert served with ice cream is 1903, American English; earlier it was used of a kind of beef stew or soup (1753).
mood (n.2) Look up mood at Dictionary.com
"grammatical form indicating the function of a verb," 1560s, an alteration of mode (n.1). The grammatical and musical (1590s) usages of it influenced the meaning of mood (n.1) in phrases such as light-hearted mood.

x x x

Kuten näkyy, englannissakin on sanoja eri aikoina käytetty toistensa synonyymeina.

Kyllä se juontuu latinan sanasta modus.

Hyvä käännös.

Lomavire (lomaaainavaan) on erinomainen käännös.

Näistä esimerkeistä näkyy, että nykyenglannissakin on sanoilla mode ja mood useita synonyymisiä käyttöjä.

Nikillä "Spelhumör" on sangen rajallinen kielitaito:

"Siinäpä se onkin, kun suomijuntti ei erota toisistaan mode (asetus) ja mood (fiilis) sanoja."

Se on oman määrittelynsä mukaan ite juntti.

Jatketaan vaikka siitä lomavireestä.
Jos tehdas, laitos tai virasto siirtyy lomaMODEen, vähentää vuoroja, supistaa aukioloja tms,
tehdas, laitos tai virasto asettuu lomaTILAAN, ei lomaVIREESEEN.
Lomaileva henkilökunta sen sijaan voi asettua lomaMOODiin, eli lomaVIREESEEN.

Spelhumör kirjoitti:

Jatketaan vaikka siitä lomavireestä.
Jos tehdas, laitos tai virasto siirtyy lomaMODEen, vähentää vuoroja, supistaa aukioloja tms,
tehdas, laitos tai virasto asettuu lomaTILAAN, ei lomaVIREESEEN.
Lomaileva henkilökunta sen sijaan voi asettua lomaMOODiin, eli lomaVIREESEEN.

Kirjoituksesi perustuu opiskelun aloittavan tavalliseen luuloon, että eri kielten sanat vastaavat toisiaan yksi yhteen. Käännöstä ei usein voi tehdä samoin sanoin, jos pysyy uskollisena kirjoittajan intentiolle.

"Miksi sitten enää sotkea vieraita kieliä mukaan..."

Tunnetusti on kaksi koulukuntaa, puristinen, joka vieroksuu vierasperäisiä sanoja, ja käytännöllisempi, joka noudattaa sellaista kieltä, joka luonnostaan syntyy ja sisältää myös vierassanoja.

Meilläkin oli nuoruudessani voimassa vahva puristinen henki. Samalla kun viro hyväksyi saksalaisuudet, meillä ei hyväksytty svetisismejä ja niille kehiteltiin suomenkielisiä vastineita, usein niin kökköjä, etteivät ne vakiintuneet. Kielenhuoltajat erityisesti inhosivat eglanninperäisiä sanoja, koska kirjoitusasua oli vaikea muuttaa suomalaiseksi. Nykykielenhuoltajat ovat paljon suvaitsevampia.

Purismissa voidaan mennä suorastaan äärimmäisyyksiin, kuten islannissa. Lähes mitkään vierassanat eivät ole sallittuja. Esimerkiksi moottoripyöräkin on hestur.

Vierassanoilla usein ilmaistaan jotakin täsmällistä, mihin suomi ei riitä. Useat oppisanat ovat lainattuja. Inhoa taas herättävät henkilöt, jotka brassailevat ja uskovat, että muut ovat juntteja, eivätkä osaa kieliä. Myös tässä voidaan mennä äärimmäisyyksiin, käytetään vierassanoja vain oppineisuutta osoittamaan. Toisaalta taas monet epäilevät, että vierassanojen käyttö on juuri brassailua. Ei näinkään aina ole.