Onko olemattomia asioita olemassa?

Mutta kun tyhjä joukkokin on olemassa, vaikka se on olematon eli ei mitään. Me matemaatikot tiedämme tämän hyvin.

matemagiaa kirjoitti:

Mutta kun tyhjä joukkokin on olemassa, vaikka se on olematon eli ei mitään. Me matemaatikot tiedämme tämän hyvin.

Ihan hauskan pistit, mutta tyhjä joukko kuten muutkin keksityt ideat ovat vain sitä: ideoita mielessä. Idea on olemassa, mutta ei idean referenttiä. Idea Pohjoisnavalla asuvasta Joulupukista on olemassa, mutta Pohjoisnavalla asuvaa Joulupukkia ei. Me kaikki suomalaisethan nimittäin tiedämme, että Joulupukki asuu Nenämäellä.

Voin tietysti olla täysin väärässä, ja jossakin aisteilla havaitsemattomassa mieleni ulkopuolisessa todellisuudessa numero kolme ja neljän hirven joukkojen joukko, joista kummastakaan sen enempää kuin niiden kausaalisista seurauksistakaan ainakaan minulla ei ole minkäänlaista havaintoa, vain myhäilevät näille jutuille. Joten vetäydynkin varmuudenkin vuoksi tästä sivummalle seuraamaan, mitä muut sanovat.

Kuten-muutkin-joukot kirjoitti:

Ihan hauskan pistit, mutta tyhjä joukko kuten muutkin keksityt ideat ovat vain sitä: ideoita mielessä. Idea on olemassa, mutta ei idean referenttiä. Idea Pohjoisnavalla asuvasta Joulupukista on olemassa, mutta Pohjoisnavalla asuvaa Joulupukkia ei. Me kaikki suomalaisethan nimittäin tiedämme, että Joulupukki asuu Nenämäellä.

Voin tietysti olla täysin väärässä, ja jossakin aisteilla havaitsemattomassa mieleni ulkopuolisessa todellisuudessa numero kolme ja neljän hirven joukkojen joukko, joista kummastakaan sen enempää kuin niiden kausaalisista seurauksistakaan ainakaan minulla ei ole minkäänlaista havaintoa, vain myhäilevät näille jutuille. Joten vetäydynkin varmuudenkin vuoksi tästä sivummalle seuraamaan, mitä muut sanovat.

Lue lisää

Onko todellisuutta muualla kuin mielen ulkopuolella?

Jos mieli tuottaa niin onttoja ajatuksia kuin joukot, jotka ovat vain harvennuttua ilmaa ilman energiaa ... Niin ...

Onko todellisuus mielestä riippumaton? Voiko minun mieleni määrittää todellisuuden vai määrittääkö todellisuus mieleni?

Miten se nyt menikään ... kun en oikein muista ...

MitäOnTaiEiOle kirjoitti:

Onko todellisuutta muualla kuin mielen ulkopuolella?

Jos mieli tuottaa niin onttoja ajatuksia kuin joukot, jotka ovat vain harvennuttua ilmaa ilman energiaa ... Niin ...

Onko todellisuus mielestä riippumaton? Voiko minun mieleni määrittää todellisuuden vai määrittääkö todellisuus mieleni?

Miten se nyt menikään ... kun en oikein muista ...

Lue lisää

En tiedä onko olemassa jotakin kaikkien mielten ulkopuolista todellisuutta, mutta minun mieleni (ja yleisemmin ihmismielen) tavoittamattomissa ja ulkopuolella sitä mitä luultavimmin on.

matemagiaa kirjoitti:

Mutta kun tyhjä joukkokin on olemassa, vaikka se on olematon eli ei mitään. Me matemaatikot tiedämme tämän hyvin.

Onhan ikuinen ja ääretön avaruuskin olemasss, vaikka se onkin ei yhtään mitään. 😀

MrNewTime

MrNewTime kirjoitti:

Onhan ikuinen ja ääretön avaruuskin olemasss, vaikka se onkin ei yhtään mitään. 😀

MrNewTime

Kevyitä löpsyjä on helppo hatusta heitellä, mutta jotta kommenttisi olisi yhtään vakavasti otettava, niin todista, että (1) avaruus on ikuinen ja ääretön ja että (2) avaruus "on ei yhtään mitään".

Kannattaa aina erottaa toisistaan viittaus (joka on kielellinen akti) ja viittauksen kohde (joka on kielen ulkopuolinen asia tai asiantila). Vale on aktina olemassa, mutta valeen tarkoittama asiantila ei välttämättä ole/vallitse (paitsi joskus voi tietysti vallitakin, jos joku valehtelutarkoituksessa luulee puhuvansa epätotuuksia mutta surkuhupaisasti luritteleekin tietämättään totuuksia).

Ainoastaan logiikassa lauseet voivat olla joko tosia tai epätosia (eli valheita). Fysikaaliset systeemit sen sijaan ovat valtaosan ajasta superpositiossa olevia todennäköisyysamplitudeja, jolloin keskenään ristiriitaisetkin lauseet yleensä ovat aina tosia.
Jos on suljetussa laatikossa kissa, ja toinen sanoo että kissa on kuollut, ja toinen väittää kissan olevan elävä, kumpi on oikeassa? Valehteleeko toinen?
Kumpikaan ei valehtele.

Mitä virkaa logiikassa oikein on?

Ihminen ei kuulemma kykene ylittämään tai alittamaan itseänsä - se olisi epäloogista.

Ihminen ei pysty enempään kuin kykenee. Hölynpölyä. Tahto riittää.

Elämä ei ole logiikkaa.

FatLadySingsOk kirjoitti:

Mitä virkaa logiikassa oikein on?

Ihminen ei kuulemma kykene ylittämään tai alittamaan itseänsä - se olisi epäloogista.

Ihminen ei pysty enempään kuin kykenee. Hölynpölyä. Tahto riittää.

Elämä ei ole logiikkaa.

Lue lisää

Logiikassa on se virka, että yleensä logiikalla johdetut johtopäätökset ovat väistämättä tosia jos niiden alkuoletukset ovat tosia. Siksi hyvää logiikkaa käyttämällä ei tule esittäneeksi väitteitä, jotka ovat ristiriidassa alkuoletusten tai itsensä kanssa, taikka muuten terveen järjen vastaisia. Esimerkki: On kaksi omenaa, jotka ovat muuten täysin samanlaisia, mutta eri värisiä. Toinen niistä on punainen ja toinen on vihreä. Punavihersokea ei pysty erottamaan punaista ja vihreää. Siis, punavihersokea ei pysty erottamaan kahta omenaa toisistaan. Olisi epäloogista ja terveen järjen vastaista väittää toisin, eli että pv sokea jollain maagisella tavalla pystyisi erottamaan omenat toisistaan (olettaen tietysti myös sen että hän ei saa apua muilta ihmisiltä).

Käytännössä kuitenkin jopa täysin sokeat aina tietävät, syövätkö vihreää vai punaista omenaa, eikä sitä tarvitse näkeviltä kavereilta joka kysellä syökö nyt varmasti green smithiä vai punakanelia, tai raakaa omenaa.
Tuossa tapauksessa siis loogisella päättelyllä nimenomaan ei ollut mitään virkaa.

kyllä_tietävät kirjoitti:

Käytännössä kuitenkin jopa täysin sokeat aina tietävät, syövätkö vihreää vai punaista omenaa, eikä sitä tarvitse näkeviltä kavereilta joka kysellä syökö nyt varmasti green smithiä vai punakanelia, tai raakaa omenaa.
Tuossa tapauksessa siis loogisella päättelyllä nimenomaan ei ollut mitään virkaa.

Lue lisää

No mistä he sen tietävät jos et lisää annettuihin oletuksiin omia oletuksiasi siitä mikä maailman tila on? Logiikassa kyse on nimenomaan siitä, että alkuoletuksista johdetaan loppupäätelmiä ilman, että niihin lisätään uusia oletuksia mukaan. Toki voidaan väitellä semantiikasta ja siitä mitä sanat "punavihersokea ihminen" ja "erottaa" tarkoittavat, mutta tämä olisi vastoin esimerkin tarkoitusta, koska tarkoitus oli vain havainnollistaa loogisen päättelyn kulkua sitä ymmärtämättömille.

Mitään uusia oletuksia ei tarvitse lisätä, esim. olettaa hypoteettinen erikoistilanne että sokealle henkilölle ei ole ikinä aiemmin annettu omenaa ja sanottu mikä se on.
Tietenkin sokea henkilö on aiemmin elämässään syönyt paljon omenia ja tietää jo etukäteen mitä ne ovat. Omenaa haukattuaan osaa myös aina sanoa mikä lajike ja minkä värinen omena on kyseessä.