Auringosta tulee säteilyä, mutta se on valoa, joka ei ilmastoa juuri lämmitä.
Osuessaan erilaisiin pintoihin, kiinteisiin tai nestemäisiin, valo muuttuu lämmöksi.
Lämmenneet pinnat sitten säteilevät lämpöään ylöspäin.
Ilmakehän yleisimmillä kaasuilla, hapella ja typellä, ei ole kykyä ottaa talteen ylöspäin säteilevää lämpöä.
Hiilidioksidilla on taipumus absorboida maan tai meren pinnasta ylöspäin säteilevä lämpö. Mitä enemmän hiilidioksidia on ilmakehässä, sitä enemmän se sitoo itseensä ylöspäin säteilevää lämpöä.
Nyt sitten vaan denialistit jänkkäämään omia osatotuuksiaan esittämistäni faktoista.
Osuessaan erilaisiin pintoihin, kiinteisiin tai nestemäisiin, valo muuttuu lämmöksi.
Lämmenneet pinnat sitten säteilevät lämpöään ylöspäin.
Ilmakehän yleisimmillä kaasuilla, hapella ja typellä, ei ole kykyä ottaa talteen ylöspäin säteilevää lämpöä.
Hiilidioksidilla on taipumus absorboida maan tai meren pinnasta ylöspäin säteilevä lämpö. Mitä enemmän hiilidioksidia on ilmakehässä, sitä enemmän se sitoo itseensä ylöspäin säteilevää lämpöä.
Nyt sitten vaan denialistit jänkkäämään omia osatotuuksiaan esittämistäni faktoista.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Yleensä ja erikseen sanon vielä, että tässä ei ole kysymys rakettitieteestä. Nämä faktat totesi jo lämpöfysiikan isä Joseph Fourier vuonna 1824.
Miksi happi ja typpi eivät absorboi lämpösäteilyä, mutta hiilidioksidi absorboi.
Jos kerran ei ole kysymys rakettitieteestä, niin miksi USA:ssa NASA puuhastelee ilmastoasioiden parissa? Eikö olisi parempi, että ilmailu- ja avaruushallinto pysyisi lestissään ja keskittyisi olennaiseen eli avaruustutkimukseen? Sehän olisi paljon tähdellisempää kuin AGW-kuorossa hymistely.
Selitys löytyy kvanttimekaniikasta, joka keksittiin vasta 1900-luvun alussa.
Happi ja typpi ovat kahden atomin molekyylejä, joissa varaukset ovat tasaisesti jakautuneet myös molekyylin värähdellessä niin, ettei se vuorovaikuta pitkäaaltoisen IR-alueen sähkömagneettisen säteilyn kanssa. Hiilidioksidissa sen sijaan on kolme atomia loivan V - kirjaimen muodossa ja varauksien jakauma mahdollistaa vuorovaikutuksen.
Vesihöyryllä sama juttu. Sekin on kasvihuonekaasu ja kolmesta atomista kasattu H2O. Myös kolmen happiatomin otsoni O3 on kasvihuonekaasu. Samoin viiden atomin metaani CH4 jne ja kloorifluorihiilivedyt.
Mihin unohdit kaksi lämmönsiirtotapaa konduktion ja konvektion.
Toisin kuin aloittaja esittää, ei auringon valo maata paljoa lämmitä. Tätä voi jokainen itsekin kokeilla koettamalla vaikkapa saunan lämmitystä pelkkien ledilamppujen avulla. Onneksi aurinko säteilee myös lämpöä, joka läpäisee ilmakehän kuin tyhjää vaan mutta kiinteään maankamaraan osuessaan lämmittää sen, josta lämpö sitten pääasiassa johtumalla siirtyy myös ilmakehään.
Pieni osa maan säteilemästä lämmöstä myös absorboituu, kuten aloittajakin näyttää hyvin ymmärtäneen mutta, kun kaikki mahdollinen lämpö jo on absorboitunut, ei esim. CO2:n lisääntyminen asiaa enää juurikaan muuksi muuta. Lämpösäteily vain viipyy ilmakehässä himpun verran kauemmin ja aiheuttaa pienen lämmönnousun, joka kasvaa logaritmisessa, ei siis lineaarissa suhteessa sitä absorboivan kaasun määrään nähden.
https://wattsupwiththat.com/2010/03/08/the-logarithmic-effect-of-carbon-dioxide/
Niin onhan auringon säteilystä yli puolet lämpösäteilyä ja vain vajaat 40 prosenttia näkyvää valoa. Maahan päin tulevasta auringon säteilystä osa heijastuu ilmakehästä ja pilvistä ja osa absorpoituu ilmakehään. Vain noin puolet auringon kokonaissäteilystä tulee maan pintaan asti.
Jönssillä näyttää perusasiatkin olevan täysin hakusesssa.
Oho! onpas ilmastomuutosagenda huonolla pohjalla. Ei edes perusteita tiedetä, tai unohdetaan ne sujuvasti.
Eiköhän hiilidioksidi ehkäise ilmankehän lämpenemistä yläilmakehässä heijastaen lämmön takaisin avaruuteen joten lämpeneminen ja kylmeneminen kumoavat toisensa.
Hiilidioksidilla ei ole edelleenkään mitään mitattavissa olevaa vaikutusta lämpötilaan.
Ja jos mittaustulos saataisiin, niin sekin olisi jörtöngin hämmästykseksi jäähdyttävä.
http://www.biocab.org/NNS-Recycling_of_Heat_in_the_Atmosphere.pdf
Akuankkalinkkejä piisaa.
Jörtönki on kyllä jämäkkä kutsumanimi, heh.
Vesihöyry+on+tehokas+kh-kaasu.+Nyt+sen+voi+jokainen+itsekin+taas+todeta.+Suhteelinen+kosteus+on+90+%+eikä+lämpötila+laske+paljoakaan+yön+aikana.
Päivällä+lisäksi+pilvet+varjostavat+tulevaa+säteilyä.+Pilvet+heijastavat+maapallolle+osuvasta+tulevasta+säteilystä+30+%+suoraan+takaisin+avaruuden+tyhjyyteen.+Hiilidioksidilta+tämä+vaikutus+puuttuu.
Niinpä. Vesihöyryä ei kuitenkaan olisi, ellei olisi hiilidioksidia.
Kertokaa, mitä tapahtuisi, jos CO2 nyt poistettaisiin ilmakehästä. Kasvit ja ennen pitkää eläimetkin tietysti häviäisivät, mutta miten kävisi lämpötilojen.
Kyllä sitä vesihöyryä muodostuu ihan ilman hiilidioksidia. On jönssillä nuo opinnot jääneet ala-astetasolle.
Eräässä prisma-ohjelmassa väitettiin ohimennen, että Tellus on joskus ollut umpijäässä, kuin lumipallo. Sitten tulivuorenpurkauksissa ilmakehään vapautunut CO2 aiheutti lämpötilan nousun ja vapautti pallon jään kahelista.
Jotenkin kuulostaa ylimalkaiselta ja tarkoitushakuiselta.
Ilmastohistoria osoittaa selvästi että CO 2 pitoisuus on aina seurannut lämpötilaa eikä päinvastoin.
CO 2 kaasuna ei estä ilmaston kylmenemistä,miksi edes väittää päinvastaista.
http://www.euanmearns.com/wp-content/uploads/2014/11/vostok_temperature_co2.png
Noinhan se menee. Eivät osaa ilmastosäikähtäneet vastata siihen miksi lämpötila laskee vaikka hiilidioksidipitoisuus on korkealla niinkuin tuossa linkissäsi näkyy.
Nuo käppyrät eivät todista, etteikö hiilidioksidilla olisi mitään vaikutusta lämpötilaan. Historiassa muut ilmiöt ovat kuitenkin ajaneet sen yli.
Lämpötilahuiput ovat esiintyneet n. 100 000 vuoden välein. Niiden välillä CO2-pitoisuus on vaihdellut 100 ppm verran. Nyt tuollainen muutos on ihmisen toimenpitein aikaansaatu vajaassa 100 vuodessa.
Laskennallisesti tuo aiheuttaa noin 1 C globaalin lämpötilanousun, kun mitään ilmiön vahvistumista ei oleteta. Tuollainen efekti "mahtuu" kyllä historialiseenkin lämpötilakäyrään hyvinkin. Mitään lämpötilojen "karkaamista" CO2-muutokset eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet.
Mm. Lindzen on sitä mieltä, että vesihöyryn/pilvien takia ilmakehä toimii itsesäätöisenä termostaattina, joka pitää lämpötilan "aisoissa". CO2-lämmitysvaikutus vaimenee hänen mukaansa noin 0.5 C tasolle, joka on käytännössä merkityksetön.
Niin, mutta onhan lähihistoriassa ollut noita pieniä lämpöhuippuja, joita ei pystytä osoittamaan hiilidioksidin aiheuttamaksi. Atlanttinen lämpökausi, Rooman lämpökausi ja Keskiajan lämpökausi. Noista ei pysty syyttämään ihmisen tupruttelua kun se oli lähes nolla nykyiseen verrattuna.
Todellisuudessa hiilidioksidipitoisuus voi vaihdella 300 - 600 ppm pitoisuuksien välillä muutamien tuntien sisällä.
Hiilidioksidin vaikuts ilmaston lämpötilaan on pelkkää kusetusta.
Vaisalan mittauksia sivulta 11 eteenpäin.
http://testbed.fmi.fi/Meetings/HTBworkshop20070412/2-6_HTB20070412_Uusimaa.pdf
Tietysti jos kylmenemisellä tarkoitetaan lämpenemistä, denialistit ovat oikeassa.
Kas väistelijä on taas täällä typerine kommentteineen. Mene lukemaan sitä akuankkaasi kun sinulla ei ole kuitenkaan mitään järkevää sanottavaa.
Taas vahvaa settiä asiallisen keskustelun peräänkuuluttajalta.
Tuon linkin mukaan edessä on siis noin 100 000 vuoden kylmenevä jakso, jolloin lämpötila putoaa 10 C verran. Se tekee vain -0.01 C vuosisadassa. Näyttää siltä, että tuleva trendi ei ehdi "tähän hätään" avuksi. Eikä jäähtyminen ole edes vielä alkanut.
Tuo+ikuisuudelta+tuntuva+100+000+vuoden+jaksokin+on+vain+0.002+%+maapallon+iästä.+Saattaa+olla,+että+tämä+ilmastomuutosdebatti+jatkuu+vielä+lukemattomia+supupolvia.
Aurinko kiertää Linnunradan keskustan kerran noin 200 miljoonassa vuodessa. Siihen nähden tuo 100 000 vuoden eli 0.1 miljoonan vuoden jakso on melko lyhyt aika.
Kierroksen aikana maa kohtaa muuttuvia kosmisen säteilyn keiloja. Näillä saattaa olla vaikutusta pilvenmuodostukseen ( Svensmark). Tämä sattaisi osaltaan selittää jaksollista lämpötilojen vaihtelua.
Mutta kuten on jo todettu, jaksollisen vaihtelun syitä ei täysin tunneta. Jaksollisuus kuitenkin viittaa siihen, että kyseessä ei ole random-ilmiö.
Kun+fossiilipolttoaineet+on+poltettu,+niin+ilmakehän+CO2-pitoisuus+nousee+noin+0.03+%-yksikköä.+
Lisäksi kasvien kyky ottaa vastaan niiden kasvukaasua hiilidioksidia on kasvanut huomattavasti. Maapallo vihertyy ja sadot kasvavat.