Kuolemanpelko

avautuja18

Pelkään todella paljon kuolemaa. Tiiän et se on mulla sitten joskus edessä, se voi tapahtua millon vaan. Siksi se on mun mielessä joka päivä. Ahistaa, kun ei tiedä mitä kuoleman jälkeen käy.
Onko oikeasti olemassa helvetti ja joudunko sinne ikuisesti? Vai synnynkö aina vaan uudelleen toiseen kehoon ja jos synnyn, niin synnynkö keskelle sotaa? Vai köyhään perheeseen jossa näen nälkää? Vai joksikin eläimeksi? Vai synnynkö ihmiseksi jolla on jokin vakava sairaus? Onko olemassa sielu jotka jää maanpäälle ikuisesti haamuksi irtautuessaan kehosta? Vai paras vaihtoehdoista: ei vaan ole enää mitään. Tuntuu samalta kun ennen syntymää.
Nää on kysymyksiä joihin en koskaan tuu saamaan vastausta, ja se ahistaa niin paljon mua päivittäin. En voi nauttia elämästä kun kokoajan on kuolema mielessä, että mitä sen jälkeen tapahtuu.
Ja entä mun kuolleet läheiset? Onko ne tälläkin hetkellä jossain helvetissä kärsimässä vai onko niillä kaikki hyvin?
Tää kaikki selviää vasta, kun itse kuolen..

12

307

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näinymmärsin

      Kuolema on jokaisella edessä ja mitä sen jälkeen on, ei voi tietää. Tulee mieleen, että sua ahdistaa elämässä joku asia ja siksi tulee pelkoja. Juttele jollekkin jos pystyt, voi helpottaa oloasi.

      • avautuja18

        Mua ahistaa elämässä monikin asia, mutta ei ne liity kuolemanpelkoon mitenkään. Ja en usko juttelun auttavan kun ei se silti vastausta mulle anna. Tää on mulle ikuinen kärsimys, joka tavallaan antaa mulle halun kuolla heti, mutta samaan aikaan en haluaisi koskaan kuolla


      • näinymmärsin

        Kyllä sun ahdistukset todennäköisesti tuo kuolemanpelon. Käsittele ahdistavat asiat pois ja sen jälkeen näet onko kuolemanpelko helpottanut.


    • hyvä_elämä_tärkeintä

      Nuoret on niin malttamattomia.

      Kuolema tulee vasta elämän jälkeen, joten keskity nyt siihen elämääsi. Kuolema tulee aikanaan, ja niin hölmöltä kuin asia kuulostaakin, niin iän myötä huomaat että ajatukseen tottuu.

      • avautuja18

        Nii. Pelkona kuitenkin on että mitä kuoleman jälkeen. Mulle on ok kuolla kunhan kuoleman jälkeen ei oo kärsimystä. Kauheeta ajatella et vielä joku päivä en koskaan enää esimerkiksi nää mun läheisiä. Mun lastani, miestäni, vanhempiani tai sisaruksia. Aina kun teen päätöksiä elämässä ni ajattelen ensimmäiseksi aina perhettäni. Tää elämä saattaa olla ainoo hetki kun niitä nään ja se ajatus henkisesti raastaa ja itkettää.

        Ja ainii korjaan alotusviestiin, että kyseiset esimerkit on kysymyksiä joihin en tän elämän aikana saa vastausta.


      • hyvä_elämä_tärkeintä
        avautuja18 kirjoitti:

        Nii. Pelkona kuitenkin on että mitä kuoleman jälkeen. Mulle on ok kuolla kunhan kuoleman jälkeen ei oo kärsimystä. Kauheeta ajatella et vielä joku päivä en koskaan enää esimerkiksi nää mun läheisiä. Mun lastani, miestäni, vanhempiani tai sisaruksia. Aina kun teen päätöksiä elämässä ni ajattelen ensimmäiseksi aina perhettäni. Tää elämä saattaa olla ainoo hetki kun niitä nään ja se ajatus henkisesti raastaa ja itkettää.

        Ja ainii korjaan alotusviestiin, että kyseiset esimerkit on kysymyksiä joihin en tän elämän aikana saa vastausta.

        Paras lääke kuolemanpelkoon on elää vahvasti, pidä se mielessäsi. Jos pelkäät kuolemaa, et uskalla elää.

        Nauti elämästäsi ja jaa hyvää mieltä läheisillesi. Nuoren ihmisen ei kuulu murehtia päivien päättymistä vaan iltaisin yöpuulle mennessä miettiä kuinka hieno päivä taas olikaan, ja huomisesta tulee jos mahdollista, vieläkin hienompi.


    • pitkäänuskossa

      Olet ihan tuntemuksessa kuin olin 15-vutiaana. Pelkäsin ihan sairaan kovasti kuolemaa vaikka olin nuori. Olen tiennyt aina että elämä ei pääty kuolemaan vaan siirtyy jonnekin. Kyllä se on niin että on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa, elämä Jumalan valtakunnassa tai sitten erossa kadotuksessa tai helvetissä niin kuin Jumalan Sana Raamattu opettaa. Ei meidän tarvitse miettiä jo kuolleiden elämää, koska he ovat tehneet omat valinansa ja Jumala on oikeudenmukainen.

      Sinun pitää kääntyä nyt rukouksessa Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen puoleen ja rukoilla että Jeesus ottaisi sinutkin vastaan ja saisit tulla Jumalan lapseksi. Jos uskoo Jeesuksen sovitustyöhön niin ei tarvitse pelätä kuolemaa eikä tätä elämää.
      Katso nuoren miehen Toni believe videoita Youtubesta. Myös nuori mies joka on nyt vajaa kuukausi sitten tullut näissä asioissa selvyyteen julkaisee säännöllisesti videoita nimellä Mökkihöperö.

      • avautuja18

        Entä mun läheinen joka ei usko Jumalaan ja joutuu helvettiin ja minä taivaaseen? Eikö mun pitäisi saada mun rakkaat sinne mun luo kun uskon Jumalaan.. ei taivas oo taivas ilman perhettä. Jokaikistä heistä.


      • pitkäänuskossa
        avautuja18 kirjoitti:

        Entä mun läheinen joka ei usko Jumalaan ja joutuu helvettiin ja minä taivaaseen? Eikö mun pitäisi saada mun rakkaat sinne mun luo kun uskon Jumalaan.. ei taivas oo taivas ilman perhettä. Jokaikistä heistä.

        Jumalalla on lohduttavat sanat tähänkin huoleen, joka sinulla on läheisitäsi ja kun tulet uskoon, niin esirukous omaisten puolesta on valtava ase vaikuttamaan että hekin tulevat uskoon ja Jumala vetää heitä puoleensa.

        Vanhurskaan (uskovaisen) rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan. Jaakob. 5: 16.

        "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". 32.
        Raamatussa on annettu uskovaiselle yli 300 kertaa sanat: Älä pelkää!

        Ei ole ainakaan Jumalan tahto, että hänen lapsensa elää jatkuvassa kuoleman ja helvetin pelossa. Kyllä ne rakkaat perheenjäsenetkin voi jättää rakastavan Taivaallisen Isän huomaan. Ja olen kokenut että Jumala itse ottaa sen huolen, ahdistuksen ja pelon pois. Rukoile omin sanoin Jeesusta ja Jumalaa tässä ahdistuksesi keskellä. Tämä on sellainen juttu, ettei tule apua kallonkutistajilta, tilanne ei mene ohi ajan myötä ja vaan ihmisen on, jokaisen saatava kohdata päin kasvoja nämä kysymykset.
        Kun Jeesus tuli elämäni Herraksi niin kuolemanpelko ja sairaaloinen huoli omaisten kohtalosta katkesi kuin seinään.


    • Hei
      Olet saanut hyviä vastauksia, mutta kannanpa oman korteni kekoon.
      Minusta on täysin luonnollista pelätä kuolemaa. Se edustaa joka tapauksessa jotakin tuntematonta ja peruuttamatonta riippumatta siitä mihin uskoo. Tahdon kuitenkin jatkaa " pitkäänuskossa" -nimimerkin ajatuksia. Jumala on luonut sinut ja meistä jokaisen. Olemme hänen rakkaita lapsiaan ja työtovereitaan maailmassa. Raamatussa puhutaan iankaikkisesta elämästä, johon meillä on pääsy Jeesuksen tekemän uhrauksen vuoksi. Hän lunasti meidät vapaiksi synnin ja kuoleman kahleista ja avasi tien iankaikkiseen elämään. Siksi kristittyinä meidän ei tarvitse pelätä kuolemaa vaikka se onkin inhimillistä. Kuoleman jälkeen meitä odottaa hyvä paikka, elämä jossa ei ole surua, tuskaa, pahuutta.
      Sinua askarruttaa itsesi lisäksi myös läheistesi kohtalo. Sekin on ymmärrettävää. Kuka haluaisi taivaaseen jos omat läheiset olisivat siellä toisella puolella ikuisessa kadotuksessa? Voisit jättää heidät ja itsesi rakastavan Isän huomaan. Hän pitää meistä huolen elämässä ja kuoleman jälkeenkin. Jumala tahtoo meille hyvää, hän haluaisi olla sinunkin tukenasi kaikkien elämän ja kuoleman pelkojen keskellä.

      Olisiko sinun mahdollista päästä juttusille kotiseurakuntasi papin kanssa? Jollet kuulu kirkkoon, voit silti olla yhteydessä seurakuntaan. On hyvä päästä puhumaan omaa mieltä ahdistavista asioista.

      Lämmöllä,
      pappi Elisabet

      • Eivälttämättäole

        Ota ensin selvää onko pappi kristitty.


      • Anonyymi
        Eivälttämättäole kirjoitti:

        Ota ensin selvää onko pappi kristitty.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18192983/prabhut-maharajat-goswamit-sadhut-vastaavat-erilaisiin-kysymyksiin
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17998948/mita-veda-tekstit-opettavat-evoluutiosta-ja-muitakin-kysymyksia-ja-vastauksia-eri-aiheista--jatkuu

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18156029/en-tieda-kuka-olet-tai-missa-olet-mutta-ole-suojelijani!

        En tiedä, kuka olet tai missä olet, mutta ole suojelijani!

        Jokaisen ihmisen elämässä koittaa hetki, jolloin hän alkaa ymmärtää paikkansa ympäröivässä maailmassa. Kun hän jättää vanhempiensa siiven, hän huomaa yhtäkkiä, että hänen edessään on valtava maailma, joka on hänelle tuntematon. Tähän asti hän on ollut perheensä hoivissa ja hänellä on ollut rajallinen sosiaalinen piiri, mutta nyt hänen eteensä avautuu valtameri, jossa hän on vain hiekanjyvä. Nyt hänen on kuljettava elämän läpi yksin ja rakennettava siihen kahdenkeskinen suhde. Hän tekee tekonsa vapaan valinnan perusteella, kertyneen kokemuksen ohjaamana, eivätkä tulokset ole aina ennakoitavissa. Kun epäonnistumiset seuraavat toisiaan, tulee tunne, että tehdyt toimet eivät ole yhteneviä jonkin näkymättömän virran kanssa, joka liikkuu tiettyyn suuntaan.
        Mistä löytää oikea vertailukohta, miten välttää virheet ja saada vankka jalansija? Mistä tiedämme, mitkä voimat ovat vuorovaikutuksessa, jotta voimme orientoitua oikein tapahtumiin? Aiempi kokemus ei enää riitä antamaan vastauksia näihin kysymyksiin. Tarvitsemme perustietoa asioiden luonteesta. Ne eivät ole pinnalla ja tavallisen ihmisen ulottumattomissa. Tämä tieto on ylimaailmallista. Sen voi saada vain ylhäältä tulevan armon kautta. Toivottomuuden tunne synnyttää avunpyynnön. Vastauksena tähän anomukseen hänen sydämessään herää ääni, joka alkaa opastaa häntä elämässä. Tämä ääni on vielä heikko, ihminen kuulee sen tai ei kuule sitä, eksyy usein arvailujen sekaan ja liikkuu eri suuntiin. Mutta kuitenkin hän lähestyy askel askeleelta vaalittua päämäärää. Hänen etsintänsä onnistuminen riippuu hänen pyrkimystensä puhtaudesta ja vilpittömyydestä. Häntä ohjaa sisäinen vaisto, ja kuin lakmustestin avulla hän määrittää: "Tämä ei ole sitä, tämä ei ole sitä, mutta tämä on kokeilemisen arvoista." …

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18156029/en-tieda-kuka-olet-tai-missa-olet-mutta-ole-suojelijani!


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      77
      1776
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1679
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1484
    4. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1164
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1163
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      5
      1151
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1116
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1111
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1099
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1084
    Aihe