Karjalaiset valaanpyyntäjät?

Tuo tarina on kyllä merkitty ihan asiallisiin teoksiin, mutta maininnalla että tuo on yksi teoria.

Poul Egede siis vain merkitynnyt 1750 julkaisemaansa sanakirjaan tiedon, että inuitit kertoivat itse että viikingit kutsuivat heitä termillä 'kalaaliit'.

Sitten jossain vanhassa kartassa tuo termi oli merkitty Grönlannin kohdalle muodossa Careli.

Siitä sitten joku oli esittänyt hypoteesin, että nimityksellä olisi yhteys karjalaisiin, koska latinankielellä karjalaiset ovat Careli. Sitä en tiedä mistä joku on tuon valaanpyyntijutun siihen keksinyt, ei ole mainittu esim. Handbook of North American Indians -teoksessa.

Menee siis ehkä vähän osastolle että ovatko turkkilaiset saaneet nimensä siksi että ovat niin karvaisia ihan kuin olisivat puetut turkkeihin... Ei siis kovin todennäköistä.

Tosin jos venyttää mielikuvitustaan niin kyllähän norjalaiset viikingit olivat luultavasti olleet tekemisissä vienankarjalaisten kanssa. Karjalaiset saattoivat ennen pyytääkin niitä maitovalaita, joita Vienanmeressä asustaa edelleen. Toisaalta länsi-grönlantilaiset (eli kalalliit-nimellä kutsutut) pyytävät myös maitovalaita. Kun katsoo maitovalaan esiintymisaluetta ja norjalaisten viikinkien liikkuma-aluetta niin onhan tuo mahdollista että ainoat valkoisten valaiden pyytäjät heidän kokemuksessaan olivat karjalaiset ja länsi-grönlantilaiset...

Joidenkin tutkijoiden mukaan kuitenkin termi kalaallit olisi samaa alkuperää kuin viikinkien Kanadan alkuperäisasukkaista käyttämä sana skrälingar. Inuitien äänteissä l ja r lausutaan lähekkäin, joten usein samasta sanasta on länsimaisin kirjaimin monia versioita joissa toisissa on l-kirjain, toiissa r-kirjain. Lisäksi skr- äänne sanan alussa ei ole yleinen inuitieille, joten varmaan s olisi pudonnut pois ja k: jälkeen lisätty vokaali. Sanan loppu olisi muodostunut inuitkielen mukaiseen monikkoon eli lisätty pitkä vokaali t ja jätetty vanhan skandinavaskan -gar pois. Sillä tavoin selittyy sekä muoto Careli, kalaallit ja skrälingar samaksi sananksi.

Ja skrälingar sanan etymologia tulee viikinkien puhuman kielen sanasta skrá eli nahka. Inuitithan pukeutuivat turkiksiin ja nahkaan. Viikingit olivat maanviljeyskansaa (eivät metsästäjä-keräilijoita), joten he pukeutuivat lampaan villasta kudottuihin vaatteisiin.

Wau! Nyt tuli asiallinen vastaus! Miksei tätä tekstiä voi olla netissä?

Ei löydy. Kokosin tietoja eri lähteistä ja arvioin asian itse omien tietojeni perusteella.

Todellisuudesa Pohjanmerihän oli kuivaa maata ns. jääkauden aikana. Eiköhän ne jo silloin vaihtaneet sanaa maitovalaiden ja hylkeiden pyynnistä?

En tosin ole ollenkaan vakuuttunut kilometrien jääkuoresta, joka katosi kuin taikaiskusta käytännöllisesti katsoen yhdessä yössä?

Näissä kommentteissa nostetaan liiaksi esiin myös myyttiset viikingit, joiden koko identiteetti on kyseenalainen.
Tuskin nämä maattomat kulkurit, jos heitä edes oli, kutsuivat itseään viikingeiksi ja he elivätkin jopa tuhansia vuosia grönlannin ja karelian yhteyden jälkeen!

Sagoissahan puhutaan enemmän kveeniläisistä ja varjageista kuin viikingeistä, ja nämä molemmat viittaavat suomalaiseen vaikutukseen. Jopa jäämit, hämäläiset, olivat oikea taistelijakansa vs. viikingit, joka taitaa olla keksitty nimitys skandinaaveista 1500- luvulta.

Etymologinen yhteinen kieli taas pohjautuu alkusuomen kieleen ja korkeaan kalevan kulttuuriin, joka hallitsi pohjoiskalotin lisäksi koko itämeren alueita(sis, saksa, puola) ja venäjää.
Pohjanmeren myyttinen maa kuului myöskin siis euroopan natiivikansan, suomalaisten asuinalueeksi. ( iso- britannia).
Tähän viittaa viime vuonna julkaistu geneniperimä tutkimus, jossa eurooppalaiset voidaan jakaa kahteen alkuperään. Suomalaisiin ja ei- suomalaisiin.
Siis , suomalaiset ovat alkuperäinen gro-mangon ryhmä, joka asettui Eurooppaan Neanderthalilaisten rinnalle. Kaikki muut geeniryhmät euroopassa ovat myöhäisempiä maahanmuuttajia idästä. Poikkeuksena baskit, saamelaiset ja jotkut välimeren populaatiot.