mitä on näkökentän ulkopuolella

Pahoittelut asiavirheistä yllä, itsekin huomasin seuraavaa: maailmankaikkeuden ikä on 13,8 miljardia vuotta. Näkyvä maailmankaikkeuden koko (halkaisija) on arvioitu olevan 93 miljardia vuotta, väitin yllä toisin. Se mistä käsitteellinen ero syntyy on kiihtyvä laajeneminen, jonka takia kaukainen alkuaikojen säteilylähteistä peräisin oleva valo on punasiirtynyttä.

100 miljardin valovuoden päässä on ihan normaalia avaruutta ja galakseja, ne vain liikkuvat maapallosta poispäin ylivalonnopeudella. Koko maailmankaikkeuden halkaisija on tällä hetkellä 554 miljardia valovuotta ja kasvaa paljon valoa nopeammin.

1000 miljardin valovuoden päässä on periaatteessa tyhjää avaruutta ja pelkät koordinaatit mutta ei fyysistä avaruutta. Fyysinen avaruus saavuttaa ne tyhjät koordinaatit vasta myöhempänä ajanhetkenä. Ei kuitenkaan voi sanoa että siellä ulkopuolella ei olisi mitään, kun siellä on kuitenkin tyhjyyttä, joka ei ole edes fyysistä tyhjää avaruutta vaan täysin tyhjää ääretöntä avaruutta jonka koordinaatit avaruus-ajassa ovat olemassa, mutta ei ole vielä realisoitunut fyysiseksi avaruudeksi jossa on nollaa suurempi tyhjiön permittiivisyys ja muita fyysisen tyhjän tilan ominaisuuksia. Universumia ympäröivässä tyhjässä avaruudessa permittiivisyys ja permeabiliteetti on 0 ja kvanttifluktuaatioita ei esiinny.

ääretön_tyhjä_avaruus kirjoitti:

100 miljardin valovuoden päässä on ihan normaalia avaruutta ja galakseja, ne vain liikkuvat maapallosta poispäin ylivalonnopeudella. Koko maailmankaikkeuden halkaisija on tällä hetkellä 554 miljardia valovuotta ja kasvaa paljon valoa nopeammin.

1000 miljardin valovuoden päässä on periaatteessa tyhjää avaruutta ja pelkät koordinaatit mutta ei fyysistä avaruutta. Fyysinen avaruus saavuttaa ne tyhjät koordinaatit vasta myöhempänä ajanhetkenä. Ei kuitenkaan voi sanoa että siellä ulkopuolella ei olisi mitään, kun siellä on kuitenkin tyhjyyttä, joka ei ole edes fyysistä tyhjää avaruutta vaan täysin tyhjää ääretöntä avaruutta jonka koordinaatit avaruus-ajassa ovat olemassa, mutta ei ole vielä realisoitunut fyysiseksi avaruudeksi jossa on nollaa suurempi tyhjiön permittiivisyys ja muita fyysisen tyhjän tilan ominaisuuksia. Universumia ympäröivässä tyhjässä avaruudessa permittiivisyys ja permeabiliteetti on 0 ja kvanttifluktuaatioita ei esiinny.

Lue lisää

Mistä'hän nuokin väitteet on vedetty?

Matemaattisesti mikään ei estä, etteikö esim. gravitaatiovakio olisi voinut olla hiukan nykyistä suurempi tai pienempi, jolloin tuloksena olisi ollut vastaavasti pienempi tai isompi universumi (4-ulotteisen hyperpallon pinta). Se olisi sijoittunut sellaiseen osaan 4-ulotteista avaruutta, joka ei ole nykyisen universumin käytössä, vaan on tyhjää ja käyttämätöntä avaruutta.

ääretön_tyhjä_avaruus kirjoitti:

100 miljardin valovuoden päässä on ihan normaalia avaruutta ja galakseja, ne vain liikkuvat maapallosta poispäin ylivalonnopeudella. Koko maailmankaikkeuden halkaisija on tällä hetkellä 554 miljardia valovuotta ja kasvaa paljon valoa nopeammin.

1000 miljardin valovuoden päässä on periaatteessa tyhjää avaruutta ja pelkät koordinaatit mutta ei fyysistä avaruutta. Fyysinen avaruus saavuttaa ne tyhjät koordinaatit vasta myöhempänä ajanhetkenä. Ei kuitenkaan voi sanoa että siellä ulkopuolella ei olisi mitään, kun siellä on kuitenkin tyhjyyttä, joka ei ole edes fyysistä tyhjää avaruutta vaan täysin tyhjää ääretöntä avaruutta jonka koordinaatit avaruus-ajassa ovat olemassa, mutta ei ole vielä realisoitunut fyysiseksi avaruudeksi jossa on nollaa suurempi tyhjiön permittiivisyys ja muita fyysisen tyhjän tilan ominaisuuksia. Universumia ympäröivässä tyhjässä avaruudessa permittiivisyys ja permeabiliteetti on 0 ja kvanttifluktuaatioita ei esiinny.

Lue lisää

554 mrd valovuotta? Mistä noin tarkka luku on peräisin? Muutamia vuosia sitten näin sellaisen arvion, että se olisi vähintään 80 mrd valovuotta, mutta voi olla vaikka 10^80 vv tai useita kertalukuja suurempi. Suhteellisuusteorian mukaan maailmankaikkeus voi laajeta valoa nopeammin, mutta sen rajan takaa mikään informaatio ei tavoita meitä. Siitä voidaan tehdä vain epäsuoria päätelmiä.

bsgom kirjoitti:

554 mrd valovuotta? Mistä noin tarkka luku on peräisin? Muutamia vuosia sitten näin sellaisen arvion, että se olisi vähintään 80 mrd valovuotta, mutta voi olla vaikka 10^80 vv tai useita kertalukuja suurempi. Suhteellisuusteorian mukaan maailmankaikkeus voi laajeta valoa nopeammin, mutta sen rajan takaa mikään informaatio ei tavoita meitä. Siitä voidaan tehdä vain epäsuoria päätelmiä.

Lue lisää

Kannattaa tehdä selvä ero avaruuden ja näkyvän avaruuden kokojen välillä. Koko maailmankaikkeuden halkaisijaa ei taida tietää kukaan ja näkyvä maailmankaikkeus, josta valo on ehtinyt meille asti, on nyt laajeneminen huomioon ottaen halkaisijaltaan suuruusluokka 90 miljardia valovuotta.

Luku 554 mrd valovuotta on peräisin wikipedian Universumi -artikkelista. Se on galakseja sisältävän universumin koko, josta havaittavan universumin halkaisija on 93mrd vv, ja noin kaukaa lähtenyt valo joskus vielä saavuttaa maapallon, tosin siihen menee satoja miljardeja vuosia koska avaruus myös laajenee valon ollessa matkalla.
Yleensä vanhemmat laskelmat määrittävät universumin koon aina pienemmäksi, 80-luvulla uskottiin sen olevan 28mrd vv, 2000-luvun alussa jo yli 100mrd jne.

Kun sanon että "katselee avaruutta nyt jostakin 80 miljardin valovuoden päästä" niin se on hieman ongelmallista. Mitä tarkoittaa "nyt"? Erikoisen suhteellisuusteorian mukaan ei ole mahdollista määrittää kahden tapahtuman samanaikaisuutta yksikäsitteisesti. Kun väliset matkat alkavat olla kymmeniä miljardeja valovuosia niin käsitys samanaikaisuudesta voi olla pielessä helpostikin maailmankaikkeuden iän verran.

Tässä voisi yrittää samanaikaisuudeksi sopia symmetrian takia vaikka sellaisen ehdon, että meidän ja kaukana olevan tarkkailijan puolivälissä olevassa galaksissa tapahtuneesta samasta supernovaräjähdyksestä tulevan valonvälähdyksen perusteella laitetaan kellot aikaan. Hänen kellonsa käyntiin kun valo tulee sinne ja meidän kellomme käyntiin kun valo tulee tänne. Jossakin muualla oleva tarkkailija voi tietenkin olla oman liiketilansa vuoksi sitä mieltä, että kellomme ovat esimerkiksi 10 miljardia vuotta pielessä toisiinsa verrattuna.

ExB kirjoitti mm: "Tässä voisi yrittää samanaikaisuudeksi sopia symmetrian takia vaikka sellaisen ehdon, että meidän ja kaukana olevan tarkkailijan puolivälissä olevassa galaksissa tapahtuneesta samasta supernovaräjähdyksestä tulevan valonvälähdyksen perusteella laitetaan kellot aikaan. Hänen kellonsa käyntiin kun valo tulee sinne ja meidän kellomme käyntiin kun valo tulee tänne. Jossakin muualla oleva tarkkailija voi tietenkin olla oman liiketilansa vuoksi sitä mieltä, että kellomme ovat esimerkiksi 10 miljardia vuotta pielessä toisiinsa verrattuna."

Selvä homma... mutta miten ja milloin ajattelit tuon asiasta sopimisen tapahtuvan?

Ulkopuolinen tyhjyys on lähes sama asia kuin ei-mitään, koska siellä tyhjiön energia = 0. Kuitenkin jos univesumin ulkopuolista tyhjyyttä ei olisi olemassa, siitä seuraa että kaikkien luonnonvakioiden olisi pakko olla juuri niitä mitä ne ovat, koska muuten maailmankaikkeus ei olisi mihinkään syntynyt esim. hiukankin suuremmalla gravitaatiovakion arvolla. Vastaa sitä että nurmikolle laitetaan viemäriputki johon potkaistaan jalkapallo, se voi kulkea vain yhteen suuntaan ja ottaa käyttönsä putken määrittämän tyhjän avaruuden osa-alueen.

Tiedeyhteisön konsensus taitaa olla se, että maailmankaikkeus on sadan miljardin valovuoden päässä täältä varsin samanlainen kuin täälläkin. Se on seurausta siitä, että alkuräjähdyksellä ei ole keskipistettä vaan se tapahtui kaikkialla. Jokainen havainnoitsija näkee siis olevansa laajenevassa avaruudessa keskellä ja näkee joka suunnasta hyvin tasaisesti tulevan 2.7K mikroaaltotaustasäteilyn. Mikroaaltotaustan suhteen paikallaan olevan mielestä joka suuntaan riittävän kauas katsottaessa näkyy punasiirtyneitä kohteita, jotka liikkuvat kovaa vauhtia tarkkailijasta poispäin.

Tämä kaikki on tietenkin teoriaa ja myös sellaiseksi jää, ellei joku kehitä valoa nopeampaa tapaa liikkua tai tehdä havaintoja kaukaa.

Kosmologinen periaate on se, mitä olit hakemassa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cosmological_principle

Kiihtyvä laajeneminen voi myös pysähtyä ja pysähdyksen aiheuttaa sama tuntematon mekanismi joka pysäytti myös kosmisen inflaation universumin alkuhetkillä.
Tällöin alkaa tulla näkyviin kosmisen horisontin takaa aina vain uusia entistä kauempana olevia galakseja, joiden valo kuitenkaan ei ole paljoakaan punasiirtynyttä.
Näin voi olla jo käynytkin, mutta kaukaisimpien havaittujen galaksien arvellaan olevan vain pieniä ja himmeitä lähempänä olevia galakseja joissa ei ole paljoakaan tähtiä.

Ei siis tiedetä onko näin, kun kaikki universumia koskevat havainnot pitää tehdä yhdestä pistemäisestä paikasta ja ajanhetkestä ja sen perusteella muodostaa mallit, jotka suurella todennäköisyydellä ovat täysin pielessä olevia ja liian yksinkertaisia malleja.

pysähtyvä_laajeneminen kirjoitti:

Kiihtyvä laajeneminen voi myös pysähtyä ja pysähdyksen aiheuttaa sama tuntematon mekanismi joka pysäytti myös kosmisen inflaation universumin alkuhetkillä.
Tällöin alkaa tulla näkyviin kosmisen horisontin takaa aina vain uusia entistä kauempana olevia galakseja, joiden valo kuitenkaan ei ole paljoakaan punasiirtynyttä.
Näin voi olla jo käynytkin, mutta kaukaisimpien havaittujen galaksien arvellaan olevan vain pieniä ja himmeitä lähempänä olevia galakseja joissa ei ole paljoakaan tähtiä.

Ei siis tiedetä onko näin, kun kaikki universumia koskevat havainnot pitää tehdä yhdestä pistemäisestä paikasta ja ajanhetkestä ja sen perusteella muodostaa mallit, jotka suurella todennäköisyydellä ovat täysin pielessä olevia ja liian yksinkertaisia malleja.

Lue lisää

" jotka suurella todennäköisyydellä ovat täysin pielessä olevia ja liian yksinkertaisia malleja"

Ja taas yksi itsensä kanssa väitellyt peelo. Ei taida kykysi riittää arvioimaan minkään luonnontieteellisen teorian tai väittämän faktuaalisuutta.