Ihmiseen liittyvä sähkötekniikka

Ihmisen toiminta on ihan kemiallista laatua. Ei siinä sähköä mihinkään tarvita.

Tämä aihe on lääketieteellinen ja koskee hermoja. Se vaatii lääketieteellistä tutkimusta. Ihmisen ruumiista voi saada mitattavat sähkövirrat esille. Omia ajatuksiani ovat olleet, että terveyden tilaa voisi tarkkailla näiden hermojen sähkön perusteella ja löytää vikoja siihen liittyen. Esimerkiksi unettomuus tuntuu ikään kuin siltä, etteivät hermot saisi sähköistä yhteyttä toimimaan, joten sen parantaminen voi tapahtua hermojen kautta. Ihmisen ruumiin läpi voisi johtaa ikään kuin hienoisen herätevirran, kuten sähköalalla sanotaan, ja etsiä esteitä ja vikoja tämän perusteella. Tämä ei ole mitään kovakouraista vaan perustuu aikaisempiin tutkimuksiin tarkkaa tietämystä käyttäen.

Menetelmä on yleisessä käytössä, joskaan ei ihan kuvittelemallasi tavalla. Tässä muutama malliksi.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi754X8t6vWAhXLDZoKHeAmADwQFghAMAI&url=http://www.neurotutka.fi/tutkimukset/enmg/&usg=AFQjCNEacXCJjElo7PiqWGMXAqqW2HpGdA

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiq5uG0uKvWAhWJIpoKHShIDcgQFggxMAE&url=https://www.neurolaboratorio.fi/fi/tutkimukset/eeg-tutkimus&usg=AFQjCNG3rk_RY2t4aAROK4KgDTxVJN-pCA

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjKqOLAuKvWAhWhFJoKHfuCDPMQFggkMAA&url=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03210&usg=AFQjCNGpRxlczoxKdhTWpTMSnC9dawYLng

Tää kyssä taitas mennä enemmän tonne kemian ja biologian puolelle ku fysiikan, mut vastaillaa ny jotai tässä ajan kuluks.

"Miten ihminen kehittää tarvitsemansa sähkön, varastoidaanko sähköä akkuihin tai kondensaattoreihin?"
- Soluilla. Tarkempaa tietoa tästä on esmes wiki pullollaan, joten en nää tarpeelliseks kopioida niitä tähän. Ja ei varastoida, vaan luodaan sillä hetkellä kun tarvitaan.

"Minkä suuruisia jännitteitä, virtoja ja tehoja ihmisessä esiintyy?"
- Hyvin pieniä. Ja lisätietoa taas wikistä. Ja tost tehosta vois sen verran, et jos ihmisen kokonaistehoa meinaat, niin muistan lukeneeni et se tais olla tossa palttiarallaa yks.

"Entä taajuuksia, vastuksia ja impedansseja?"
- Nää taas riippuu kunkin sähköimpulssin tai kehonosan fysikaalisista ominaisuuksista, joten ne pitäs sit ensin erikseen selvittää mittaamalla jokaikiselle, et: erisuuruisia.

"Montako kilowattituntia energiaa kuluu vuodessa?"
- No ton sä voit helposti laskea itsekin, kun luet siitä jokaisen syömäsi elintarvikkeen pussin tai purnukan kyljestä sen kalorimäärän (=energian yksikkö) ja punnitset että paljon sitä tuli syötyä, ja lasket sit vuoden lopussa kaikki yhteen niin: Sen verran! Ellet o si hirveesti lihonu tai laihtunu, ni sit on kulunu joko vähän vähemmän tai vähän enemmän energiaa.
Mutta koska toi voi ajanmittaa olla vähän tylsähköä tilastotiedettä, niin:

http://health.howstuffworks.com/wellness/food-nutrition/facts/question457.htm

Tost löytyy valmiit laskukaavat millä saa laskettua kaloreitten tarpeen per päivä, just sun pituudella, painolla ja iällä, fyysisellä aktiividuulle, ja millälie, ja sit kerrot sen 365.

"Millaisissa johtimissa ihmisen sähkövirrat kulkevat?"
- Ainaki enimmäkseen hermostossa. Saattaa olla muitakin, mut ainakaan minä en tiedä. Ja toikaan ei o mikään perinteinen sähköjohto toi hermosto, vaan siinä vaihtelee kemiallinen ja sähkönen toiminta. Ja taas, Wikistä löytyy paljon lisää tietoa tästäkin, jos tarkemmin kiinnostaa.

Sitten pitäisi vielä osata parantaa hermoja paikallisesti. Hermojen materiaaleja tai hermokudosta pitäisi osata kasvattaa koeputkiolosuhteissa. Toimiiko jokin aine parantavana niin, että se saisi paikallisesti hermokudoksen kasvamaan ja korjaantumaan? Tämä näkökulma pitäisi olla kantasolututkimuksessa. Miten selkäydin toimii sähkövirran kanssa?

Muuta en osaa tähän lisätä, kuin että jo n. 20 mA vaihtovirta kehon läpi on hyvin vaarallinen. Millä jännitteellä tuon virran saa kulkemaan, riippuu paljon olosuhteista, ihon kosteudesta, vaatteiden eristävyydestä, ym. Se jumittaa lihakset, niin että virrasta ei välttämättä pääse omin avuin irti, ja auttajakin saattaa saada tällin. Siis äärimmäistä varovaisuutta sähkön kanssa.

Taajuuksia esiintyy ainakin sellaisia, että hermosolut voivat laueta nopeimmillaan n. 1 kHz taajuudella. Näköjärjestelmän ajallinen resoluutio, "päivitystaajuus", jos niin voi sanoa, on luokkaa 50 Hz.