Kuka on keksinyt pakonopeudet?

AvaruutenAsrtronotti

Kun ne oli keksitty niin niihin keksittiin laskea oikein kaavakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakonopeus, oikein mainiota huumoria etten sanoisi.

Jos rakennetaan tarpeeksi korkeat tikkaat ja annetaan tarpeeksi aikaa niin kiipeän Kuuhun etanan nopeudella?

9

218

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Periaatteessa kyllä, mutta mitä tekemistä tuolla esimerkilläsi on pakonopeuden kanssa?

      • TikapuitaMyötenTaivaasee

        Käytännössä ei!
        Mä haluun ainakin ensin nähdä jonku rakennusinsinöörin tekemät lujuuslaskelmat et miten paksut jalat kuuhun ylttäviin tikkaisiin pitää rakentaa, että ne kestää koko tikkaiden aiheuttaman kuormituksen!
        (ja tostahan keksis muutakin saivarreltavaa vaikka hyrymykky, mm. tuulten ja lämpötilan vaikutukset, mut: olkoon! Laiskotuttaa.)

        Ja alottajalle laiskanläksyksi:
        "Pakonopeus on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa)"

        Vaikuttaakos suhun tikkaita kiivetessäs muita voimia?


    • jdjsadhhsaf

      Vain sellainen esine, jota ei voida kiihdyttää koko matkaa tarvitsee ns. pakonopeuden.
      Jos rakettia voitaisiin polttaa koko matkan niin voitaisiin päästä perille millä nopeudella tahansa.
      Nykyiset avaruusaluksethan kuin ilotulitusraketteja. Ne sojahtaa vain hetken aikaa ja loppumatka mennään saadulla nopeudella. Alkusojahduksen jälkeen noeus alkaa hidastua, mutta jos nopeus on ollut riittävä ei vauhti ehdi loppua, ennenkuin ollaan maan vetovoiman ulkopuolella.

      • OsinOikeassaOlet

        Olet tainnut käsittää asian vähän puutteellisesti. Katso ExB:n linkin keskustelu. Siinä on sanottu kaikki tarpeellinen.
        Tässä ExB:n kommentissa on oleellinen:
        "Pakonopeus tarkoittaa sitä nopeutta, jolla nopeudella ylöspäin ammuttu kappale pääsisi karkuun planeetan vetovoimakentästä. Ajatus on siis että mitään muuta työtä ei siis tehtäisi kuin pelkkä alkunopeuden antaminen kappaleelle. Edellytyksenä on myös se, että nopeutta ei hidastaisi esimerkiksi ilmakehän vastus. Nopeutta ei siis kannata saavuttaa ennenkuin on ilmakehän ulkopuolella.

        Saman työn voi tehdä myös hitaammin esimerkiksi kiipeämällä ylös pitkin pavunvartta pitäen matkan varrella huilaustaukoja. Jos pavunvartta pitkin ylöspäin kiipeävä Jaakko ei hukkaisi energiaansa hikoilemiseen vaan ainoastaan nousemiseen ylöspäin 100% hyötysuhteella niin energiaa karkumatkalle kuluisi tasan sama määrä kuin mikä tarvittaisiin antamaan Jaakolle saman tien pakonopeus. "


      • airfoiljokaeikirj
        OsinOikeassaOlet kirjoitti:

        Olet tainnut käsittää asian vähän puutteellisesti. Katso ExB:n linkin keskustelu. Siinä on sanottu kaikki tarpeellinen.
        Tässä ExB:n kommentissa on oleellinen:
        "Pakonopeus tarkoittaa sitä nopeutta, jolla nopeudella ylöspäin ammuttu kappale pääsisi karkuun planeetan vetovoimakentästä. Ajatus on siis että mitään muuta työtä ei siis tehtäisi kuin pelkkä alkunopeuden antaminen kappaleelle. Edellytyksenä on myös se, että nopeutta ei hidastaisi esimerkiksi ilmakehän vastus. Nopeutta ei siis kannata saavuttaa ennenkuin on ilmakehän ulkopuolella.

        Saman työn voi tehdä myös hitaammin esimerkiksi kiipeämällä ylös pitkin pavunvartta pitäen matkan varrella huilaustaukoja. Jos pavunvartta pitkin ylöspäin kiipeävä Jaakko ei hukkaisi energiaansa hikoilemiseen vaan ainoastaan nousemiseen ylöspäin 100% hyötysuhteella niin energiaa karkumatkalle kuluisi tasan sama määrä kuin mikä tarvittaisiin antamaan Jaakolle saman tien pakonopeus. "

        Hyvä vastaus. Silti jäin miettimään tuota sataprosenttista hyötysuhdetta hitaassa nousussa. Gravitaatio on pidemmän aikaa mukana hitaassa vauhdissa kasvattaen energia tarvetta.


      • edcvgy

        Kyseessä on kahden energiatilan erotus, joka ilmaistaan liike-energiana ( (1/2) m v^2 ) ja sitä vastaavana nopeutena v.

        Puhutaan, että gravitaatioenergia on negatiivista energiaa. Näin onkin, jos esim kivenmurikan gravitaatioenergia äärettömän kaukana maasta katsotaan nollaksi. Tällöin maan pinnalle pudonneen murikan gravitaatioenergia on negatiivinen. Murikka putoaa "kuoppaan". Sen nostamiseksi sieltä ylös takaisin nollatasolle tarvitaan pakonopeutta vastaava energia.


      • SoonMoroAirfoil
        airfoiljokaeikirj kirjoitti:

        Hyvä vastaus. Silti jäin miettimään tuota sataprosenttista hyötysuhdetta hitaassa nousussa. Gravitaatio on pidemmän aikaa mukana hitaassa vauhdissa kasvattaen energia tarvetta.

        Taitaa tuo ExB silti olla oikeassa. Potentiaalienergia ja liike-energia ovat tässä vain toistensa "vastakohtia", kun puhutaan energian häviämättömyydestä. On aivan sama, missä ajassa liike-energia muuttuu potentiaalienergiaksi. Energia ei häviä.

        Sataprosenttinen hyötysuhde on tietenkin yhtä teoreettinen kuin Kraussin "Oleta pyöreä lehmä"

        (Terveisin Ex PeJuPa eräältä jo lakkautetulta sivustolta)


      • VaiMitenTääMenee

        Hmmm?
        Eikös sekin ole potentiaalienergiaa, jos mä tapaan jossain oikeen ärsyttävän ihmisen jota tekis ieli tirvasta lättyy, mutta jätänkin lyömättä!
        Ja sit ku ens kerran käytän tota potentiaalienergiaa pursuavaa kättäni, esim. ruokaillessa, ni se vapautunu energia hajottaa lautasen, maitolasin ja halkasee vielä pahimmassa tapauksessa koko pöydän?

        Ja energian katoamattomuuden lakien mukaan ton lautasen, juomalasin ja pöydän jäänteet sit lähtee kimpassa vetää kärsään sitä alkuperäistä ärsyttävää ihmistä?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      193
      1442
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      138
      913
    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      882
    4. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      56
      849
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      53
      806
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      255
      683
    7. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      10
      680
    8. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      333
      651
    9. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      58
      644
    10. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      72
      609
    Aihe