Kysymys kuuluu Ned Nikolov ja Karl Zeller tutkimuksesta joka liittyy ilmakehäfysiikkaan.
He esittävät uudenlaisen teorian ilmakehän kasvihuoneilmiölle siten että käsite kasvuhuoneilmiötä ei enää tarvittaisi.
He selittävät näin , eli ilmakehän painovoima toimii maan lähellä kun diesel auton moottori, tarvittavaa puristuslämpöä syntyy senverran jotta lämpö ei karkaa avaruuteen , tapahtuu konvenktion romahdus. Tästä olisi muka myös empiirisiä todisteita.
Sama mekaniikka estää heidän mukaan myös Maan kuumimman kohda lämmön karkaamisen Maan keskustassa .
Eli mitä mieltä olette painovoimasta tässä ? he savovat että pitää ajatella"voima" linkkaan tutkimukseen jos kiinnostaa ja toki löytäähän siitä itsekin.
Tutkimushan on erittäin arasta aiheesta ja sen julkaisuun ja vertaisarvioon joka läpäistiin liittyy mielenkiintoisia seikkoja.
He esittävät uudenlaisen teorian ilmakehän kasvihuoneilmiölle siten että käsite kasvuhuoneilmiötä ei enää tarvittaisi.
He selittävät näin , eli ilmakehän painovoima toimii maan lähellä kun diesel auton moottori, tarvittavaa puristuslämpöä syntyy senverran jotta lämpö ei karkaa avaruuteen , tapahtuu konvenktion romahdus. Tästä olisi muka myös empiirisiä todisteita.
Sama mekaniikka estää heidän mukaan myös Maan kuumimman kohda lämmön karkaamisen Maan keskustassa .
Eli mitä mieltä olette painovoimasta tässä ? he savovat että pitää ajatella"voima" linkkaan tutkimukseen jos kiinnostaa ja toki löytäähän siitä itsekin.
Tutkimushan on erittäin arasta aiheesta ja sen julkaisuun ja vertaisarvioon joka läpäistiin liittyy mielenkiintoisia seikkoja.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Nuoko kirjoittivat ensin salanimillä ja sitten jäivät siitä kiinni?
Missä lehdessä julkaistiin lopulta eli oliko impact factor enenmmän kuin nolla? Nykyään saa minkä tahansa paperin lävitse jossakin julkaisussa, kun vertaisarviota tärkeämpää on julkaisupalkkion maksaminen lehdelle.
Tässä siis keskustelu, josta näköjään poistatetaan kaikki sinne lähetetyt linkit.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15020020/lisaa-nauloja-kasvihuonekaasujen-takaisinsateilyyn
Varmaan tosi rakentavaa keskustella siten, että ei voi laittaa näkyviin väitteille todisteita.
Kirjoittivat tarkoituksella salanimet, nimet väärinpäin. Syykin oli.
Eipä kai kenkään tarvitse todistella onko heidän teoriansa mahdoton, vaikka nähnyt sitä yrittettävän.
Ja tää ilmakehän painovoima alko vaikuttamaan jostain erinomasesta syystä vasta tässä ihan äskettäin? :)
Tätä olen tässä itsekin ihmetellyt. Liekö käsite kasvihuoneilmiö ollut ylitsepääsemätön teoria ja onko sitten vieläkin. Mielestäni painovoiman osuutta ilmastotapahtumissa voisi enemmän painottaa koska onhan se ilman paine eli painovoima joka ilmamassoja loppujen lopuksi nesteen lailla liikuttaa.
"He selittävät näin , eli ilmakehän painovoima toimii maan lähellä kun diesel auton moottori, tarvittavaa puristuslämpöä syntyy senverran jotta lämpö ei karkaa avaruuteen , tapahtuu konvenktion romahdus. "
Tuo kuulosti niin sekopäiseltä, että katsoin heidän Lontoon 2016 ilmastoconferensin esitelmänsä. Olet ymmärtänyt väärin. Ei synny mitään puristuslämpöä ja lämpöä kyllä karkaa avaruuteen. Heidän tuloksensa on malli, jonka mukaan planeetan pintalämpöä (johon siis kasvihuoneilmiö vaikuttaa olleelisesti), voidaan mallintaa säteilymäärän, kaasukehän koostumuksen ja ilmanpaineen funktiona. Tämä siis laajentaa maapallon ilmakehämallin erästä osa-aluetta siten, että sitä voidaan soveltaa muihin taivaankappaleisiin.
En ole niin väärin voinut ymmärtää koska he lehtien ainakin haastatteluissa ovat käyttäneet tätä diesel moottorivertausta, mahtaako olla että ilmastokonferensissa lähestytään hieman pienemmällä nakilla.
Heidän tutkimuksen päälöydös oli se että pitkällä aikavälillä on vain kaksi asiaa jotka voi muuttaa Maan lämpötilaa eli Auringom säteilymuutokset ja ilmanpaineem muutokset . Totesivat myös että ilmakehän kemiallisella koostumuksella ei ole merkitystä.
"Heidän tutkimuksen päälöydös oli se että pitkällä aikavälillä on vain kaksi asiaa jotka voi muuttaa Maan lämpötilaa eli Auringom säteilymuutokset ja ilmanpaineem muutokset . Totesivat myös että ilmakehän kemiallisella koostumuksella ei ole merkitystä. "
Laitahan linkkiä väitteisiin, jossa he tuon totesivat. Maan ilmakehän paine ei muutu globaalisti ja myös Auringon säteilyteho on melko stabiili. Sen sijaan ilmakehän koostumuksen vaikutus kasvihuomeilmiöön on hyvin perusteltu tosiasia.
Taitaa taas kerran olla ihan omia juttujasi.
Käsittääkseni Ilmankehän paine voi muutta globaalisti kun esim, ilmankosteus lisääntyy. Tämä voi seurata laajemmin esim, kun Auringon magneettikentän minimi lisää pilvisyyttä merkittävästi. Pienistä määristä kaiketi kysymys mutta niin on hiilidioksidin kohdalla.
https://www.omicsonline.org/open-access/New-Insights-on-the-Physical-Nature-of-the-Atmospheric-Greenhouse-Effect-Deduced-from-an-Empirical-Planetary-Temperature-Model.pdf
Kun Auringon magneettikenttä pienenee aihuttaa se pilvisyyden lisäntymistä ja sitäkautta Auringon säteilyn vähenemistä, eli kyllä muuttuu.
"Tämä voi seurata laajemmin esim, kun Auringon magneettikentän minimi lisää pilvisyyttä merkittävästi."
Jos tarkoitat Henrik Svensmarkin väitteitä, niin niistä on luovuttu jo ajat sitten. Myös Eigil Friis-Christensen ja Knud Lassen ovat esittäneet Auringon aktiivisuuden olevan yksi tekijä, mutta hekään eivät väittäneet sen olevan mitenkään ratkaisevassa roolissa. Auringossa tapahtuvat muutokset ovat aivan liian vähäisiä.
Vaikka magneettikentän minimi lisäisikin pilvisyyttä, niin pilvisyys alentaisi Maan lämpötilaa, ei nostaisi sitä. Lisäksi Auringon aktiivisuus muuttuu jaksollisesti ja on muuttunut koko sen ajan, mitä Aurinkoa on kyetty tarkemmin seuraamaan. Auringon säteilyn tai magneettikentän muutokset eivät mitenkään selitä vuosikymmeniä jatkunutta lämpenemistä.
Svensmark ei ole kumottu, onhan hänen teoria saanut Cernissäkin vihreää valoa, sekä nyt kun Auringon aktiivisuus on alimillaan vuosikymmeniin niin pilvisyyttä on riittänyt .
Myös suomen Aurikotutkina Kalevi Mursula on sanonut on esittänyt samansuuntaista ja ennustanut että pohjat on josku 30-40 luvun aikoihin.
Ned Nikolovin ja Karl Zellerin tutkimuksissa mainittiin tästä pilvisyydestä ja pilvettömyydestä ja heidän mukaan se riittää selittämään 2000 luvun lopun ja alun lämmönnousun.
1970 luvulla oli globaalisti pilvisempää ja silloin ennustettiin vielä että ilmasto viilenee, oli myös ennätyspaljon hurrikaaneja.
Svensmarkin ideaa ei ole kumottu, mutta sen vaikutus on aivan liian vähäinen selittämään lämpötilan nousua.
En oikein ymmärrä tätä väittämää, mihin tätä verrataan kun oikeastaan olemme vasta kaiken tutkimuksen alussa. On myös oltava jokin muu mekanismi jota ei tunneta joka selittää historian lämpövaihtelut aina ennen jääkautta ja sen jälkeen.
Nyt olemme mielenkiintoisen tutkimusjakson alussa, jos ja kun Aurinkotieteilität ovat oikeassa ennustuksissaan.
Tiede:
"Friis-Christensenin ja Lassenin tulosta on maallikkopiireissä helposti tulkittu siten, että kasvihuoneilmiön voimistumista ja siitä seurannutta ilmaston lämpiämistä ei lainkaan voi panna ihmisen syyksi, vaan koko ilmiö johtuu auringon toiminnasta.
Tällaista päätelmää eivät tanskalaiset itse tehneet. Heidän mukaansa voi sanoa vain, että auringollakin on osuutensa maapallon ilmastomuutosten yhtenä vaikuttajana, jonka merkitys on vielä lopullisesti selvittämättä."
Kaikenlaisia satuja ja tutkimuksia.
Jos ilmakehä olisi maapallon ympärillä vapaasti. ja sitten kerääntyisi maanpinnalla muodostaen nukuisen kaltaisen ilmakehän. tapahtuisi kyseinen lämpeneminen. Mutta se tiivistyminen tapahtui muutama miljardi vuotta sitten, siitä ei ole haikujakaan jäljellä.
Nyt ilmamassaa suljettuna eristettyyn tilaan jossa paine pääsee kuitenkin muuttumaan. Nostettaessa säiliö noin 10km korkeuteen säiliö jäähtyy yksinomaan paineen laskun takia noin -50 asteeseen siellä taas otettu ilma tai sama ilma tuodaan maanpinnalle lämpiää ilma paineen kasvun takia noin 10 asteeseen. Silloin ilmakehä on vakaa. Jos ilmakehässä on muunlaisia muutoksia tilanne voi olla epävakaa ja esim kuuroherkkää tai on oikeinkin vakaa ja esim Inversio tai korkeapaine tilanne.
Globaali pilvisyyden lisääntyminen ja toisaalta vähäsiyys vaikuttaa globaalisti ilmanpaineeseen.
Vuorovesivoima liikuttaa varmasti myös ilmakehää, kuinkapaljon ja onko se mitattavissa on eri asia ja onko sillä merkitystä tämän tutkimuksen kannalta .