Vain nykyaikainen sohvahiiri voi ajatella, että joku on kantanut puolanmatkallaan koristesauvaa.
Kyseessä on selvästi sotanuija. Helppo vertailla googlen kuvista. Kukaan hullu ei lähtenyt tuollaiselle matkalle paljain käsin.
https://www.is.fi/tiede/art-2000005396973.html
Kyseessä on selvästi sotanuija. Helppo vertailla googlen kuvista. Kukaan hullu ei lähtenyt tuollaiselle matkalle paljain käsin.
https://www.is.fi/tiede/art-2000005396973.html
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Vain nykyaikainen sohvahiiri voi ajatella, että joku on kantanut puolanmatkallaan koristesauvaa."
Varsin laajamittaisesta esihistoriallisesta kaupankäynnistä on aika mukavasti todisteita. Mikseivät koriste-esineet muka kelpaisi kauppatavaraksi? Siksi toisekseen eihän suomalaisen sauvan löytyminen Puolasta merkitse sitä, että joku suomalainen olisi 10 000 vuotta sitten talsinut Puolaan. Kyseinen esine on aivan hyvin voinut kulkeutua löytöpaikkaansa askel kerrallaan, lukuisten lyhyempien kauppareittien kautta.
Tuolla uutisen kommenttiketjussa jo hyvin todettiin että viikingit ovat sen sauvan Puolaan vieneet ja suolampeen viskanneet. Suomalaiset olivat tuohon aikaan niin alkeellisia, etteivät osanneet valmistaa vaatteita tai laskea yksi ynnä yksi. Suomalais raukat asuivat taivas alla ja metsästivät maasta poimimillaan kivillä ja risuilla. Hyvin alkeellista. Sauva ei ainakaan voi olla suomalainen.
Viikingin tulivat kuvaan mukaan vasta 9000 vuotta myöhemmin.
Oma arvioni on että se on jonkin kiviesineen varsi (kirves, nuija, varsitaltta)
, tai kivellä painotetun heittokepin varsi.
Aseet ja työvälineet olivat erilaisia kivikaudella ennen metalliaseiden ja työkalujen aikaa, esimerkkinä vaikkapa bumerangi ja puhallusputki.
Näyttää kyllä täysin sotanuijalta (google war clup). Kokokin on sitä luokkaa, että toimisi.
Miksi niitä ei olisi täälläkin ollut, kun joka puolelta löytyy vastaavia.
Vaikka sauva olisikin noin vanha, niin olisiko mahdotonta että se olisi joutunut Puolaan paljon myöhemmin, aivan modernina aikana?
Jospa se on vaikka Himmlerin Suomen-lomamatkallaan saama lahja.
Himmlerhän oli kovin kiinnostunut Suomesta ja esim. kanteleista.
Himmler heittänyt sen lampeen eteneviä venäläisiä paetessaan.
Jos torniostaki lähtee purjehtiin suotuisilla tuullilla etelään , saattaa olla puolassa parin vrk n päästä ,ettei toi mikään ihme ole ja , joku koristeellisenpi kalan kolkkaus laite se oon
Tuollaisia peuransarvesta tehtyjä sotanuijia on käytetty arktisilla alueilla ihan historiallisella ajallakin, ainakin Pohjois-Amerikassa. Niihin on yleensä tehty lovi, jossa on ollut joko kivestä tai metallista tehty terä.
Aika karmea ase, varsinkin kun jykevää sarvea on käsitelty painavammaksi mm. öljyssä lämmittämällä ja valittu sarvi on ollut jämäkkä jo alkujaan. Ovat pituudeltaan jotain yli 70 senttisiä ja painavat vähintään 800 grammaa. Ei tarvitse paljon voimaa, kun tuollaisen aseen vaan antaa pudota vihollisen kalloon, se on siinä.
Vähän tän näköisiä ovat olleet Amerikoissa:
http://sites.kpc.alaska.edu/kpc213/wp-content/uploads/2017/03/IMG_0017.jpg
Sanoisin höpö-höpö , ei tollanen 40 cm luupalikka paina jos 0,5 kg ,hyvä että parikilosen hauen tolla kolkkaa.
Itse olet hupiukkointoija. Ettäs kehtaat. Kokeilepa napauttaa itseäsi otsaan tuollaisella josko höpinä hiljenisi.
Joulupukille tuo ei ole matka eikä mikään.
Korvatunturilta kun lähti porolla ja pulkalla, niin muutamassa kuukaudessa oli noilla halmeilla.
Kalikka on selvästi karttakepin kaltainen kurinpitoväline. Sillä on napauteltu malttia ja sopua keskieurooppalaisten kovaan kalloon.
Riistan kolkkaus välineitä aivan selvästi
Sarvea on käytetty puun kuoren irrotukseen, mahdollisesti myös isojen saaliseläinten nahan irrotukseen. Sarven muoto on siihen ihanteellinen ja siihen on lisätty nahkahihnalenkki joka on helpottanut kaapimen käyttöä.
Puiden kuoria käytettiin muinoin asuntojen kattamiseen, parkitsemiseen, köysien valmistukseen , ym.
Koivun tuohi oli suosittu materiaali mm. suomalais-ugrilaisilla ja venäläisillä kansoilla.
Entäpä jos kolmiomaiset ”koristekuviot” ovatkin tukkimiehen kirjanpitoa? Esim. merkintöjä kuluneesta ajasta tai kuljetusta päivätaipaleesta?
Sauvan kuviot muodostuvat kuudesta viivasta, jotka seitsemäs viiva yhdistää kolmioksi. Sauvassa on kymmenen tällaista kuviota.
Jos yksi viiva on yksi päivä, niin kolmio on yksi viikko. Sauvan kymmenen tällaista kuviota merkitsisivät = 10 viikkoa.
Kainuu-Kantalahti -linjalta kulkisi porolla ja reellä kymmenessä viikossa hyvinkin Pohjanlahden tai Suomenlahden pohjukkaan, jossa voisi olla vaihdantapaikka.
Eli kun päivä on pulkassa, poromies vetää viivan matkasauvaansa. Kun sauva on täyteen piirretty, on reissu heitetty.
laske että porolla kulkee 50 km päivässä ,niin 10 vk =70 pv =3500 km
Huomaa tarvittava talvikeli ja poroajoneuvon kuljettajan lakisääteiset lepo- ja ruokailutaot ym. Mutta teoriassa kyllä tuonne Puolaan (1200 km) saakka lumisia järven ym. selkiä ja jäätiköiden reunoja pitkin.
Äypuhelimen ja sveitsiläisen linkkarin prototyyppi, joka on kulkenut mukavasti ja näyttävästi nahkalenkistä vyötäisillä.
Se on ollut koriste-esine, muistiinpanoväline, leikkikalu, kaavin, kenkälusikka, heittokeppi, lyömäase jne. ja sillä on iltapuhteella rummutettu noitarumpua kun on haluttu kilauttaa esi-isille.
Komentajan sauvahan tuo on. Tulee mieleen joku vanha heimopäällikkö - ehkä itse Väinämöinen - joka sauvaa heiluttaen käskee joukkojaan hyökkäykseen mammuttia vastaan.