Asunnon ikkunat vaihdetaan uusiin. Ikkunoiden yhteenlaksettu pinta-ala on 8,6 m^2.
Vanhojen ikkunoiden keskimääräinen lämmönläpäisykerroin (U-arvo) oli 2,3 W/(m^2K) ja uusien on 0,80 W/(m2K). Kuinka suuri säästö ikkunoiden vaihdon takia lämpöenergian kulutuksessa asunnossa saadaan vuodessa (MJ/a), kun sisäilman keskimäärinen lämpötila vuoden aikana on 22°C ja ulkoilman 5,0 °C?
Oikea vastaus on (6900 MJ/a)
Vanhojen ikkunoiden keskimääräinen lämmönläpäisykerroin (U-arvo) oli 2,3 W/(m^2K) ja uusien on 0,80 W/(m2K). Kuinka suuri säästö ikkunoiden vaihdon takia lämpöenergian kulutuksessa asunnossa saadaan vuodessa (MJ/a), kun sisäilman keskimäärinen lämpötila vuoden aikana on 22°C ja ulkoilman 5,0 °C?
Oikea vastaus on (6900 MJ/a)
Vastaukset 9
Vanhimmat
no tuohan on ihan helppo laskettava... mutta, onko sulla aloittaja kenties se kuuluisa nykyajan lukihäiriö? eli kuulutko siihen nykynuorison joukkoon, jotka eivät enää ymmärrä lukemaansa tekstiä? kertolaskua ja jakolaskuahan tuo vain vaatiii...no vittumaista piruiluhan tämä on, mutta syystäkin
Ei ole lukihäiriötä ja ikääkin on jo 24, että ei ihan nykynuoria olla enäänKirjassa kymmeniä sivuja aiheesta teoriaa, mutta missään ei ole yhtään laskuesimerkkiä tämän kaltaiseen tehtävään. Kaavojakin yritin pähkäillä, mutta mitään järkevää ei löydy. Lämpöoppi ei ole vahvuuksiani jo muutenkin heikon fysiikan osaamisen lisäksi. Voisiko arvon viisastelija, sitten näyttää miten tämä lasketaan?
Kerro aloittaja mitä ymmärrät ongelman laskemisesta ja mihin kohtaan se jämähtää.
Kotitehtävän lisäksi teillä on tästä kokeet tai tentti. Vaikka saisit kotitehtävistä pisteitä niin asiaa oppimatta et pääse tentistä läpi.
Itse pähkäilin niin, että kummankin U-arvon vuosikulutus pitäisi laskea erikseen jollain kaavalla ja sitten miinustaa toinen toisestaan. En vain ymmärrä millä kaavalla asia ratkeaa ja mitä pitäisi ensin laskea. Yritin 3h pähkäillä tehtävää, mutta en vain ymmärrä. Kun kait tuota tilavuuttakin pitäisi jotenkin hyödyntää ja missään kaavassa ei sitäkään otettu huomioon. Eipä oo tämä AMK meikäläisen juttu. Yritetään vielä, mutta taitaa kohta olla eron paikka.
P = U dT A # P on teho (W), dT lämpötilaero (C), A ikkunoiden pinta-ala (m2)
E = P t # E on energia (J eli Ws), t on aika (s)
P1 = U1 dT A #ennen remonttia
P2 = U2 dT A #remontin jälkeen
E1 = P1 t
E2 = P2 t
Säästynyt energia on
dE = E1-E2
dE = (P1-P2) t = (U1-U2) dT A t
U1= 2.3
U2 = 0.8
dT= 22-5 =17
A = 8.6
t = 365*24*60*60 # vuoden sekunnit
dE on noilla arvoilla 6915 MJ.
Tuo MJ on hieman epähavainnollinen yksikkö tavalliselle sähkönkuluttajalle. Kun 6915 MJ jaetaan tunnin sekunneilla, saadaan 1.9 MWh.
Kotitaloussähkö maksa luokkaa 120 e/MWh. Näin ollen vuosisäästö olisi suorasähkölämmittäjälle 230 e ja maalämpöpumppulämmittäjälle siitä noin kolmannes eli luokkaa 80 e.
Kotitaloussähkön hinnassa energian hinta on vain luokkaa 40 e/MWh eli noin kolmannes kuluttajahinnasta. Loppu on siirtohintaa, veroja ja yhtiöiden katteita. Näin ollen kansantalouden kannalta säästö on lämpöpumppulämmittäjän tapauksessa vain luokkaa 25 e vuodessa. Sillä laskettuna ikkunaremontin koroton takaisinmaksuaika on satoja vuosia.
Olisi suotavaa, että asioistamme päättävät poliitikotkin oppisivat tekemään näitä ykinkertaisia "kerto- ja jakolaskuja".
Kuten vaikka Sipilä, Käteinen ja Urpilainen.