Tämä ei liity yhteiskuntaan eikä nykyään käytössä oleviin ydinvoimalatyyppeihin ja erityisesti tämä ei liity ydinvoimapolitiikkaan. Tämä liittyy reaktoriFYSIIKKAAN. Siksi fysiikka - ryhmä.
Tshernobylin reaktorionnettomuuden yhteydessä aina sillon tällöin on esitetty sitä mahdollisuutta, että höyryräjähdyksen lisäksi olisi siellä tapahtunut pieni ydinräjähdys. Nyt tätä tukeva julkaisu ilmaantui lehteen.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00295450.2017.1384269
Tuossa on siis esitetty teoria, jonka mukaan yhdessä tai muutamassa reaktorikanavassa olisi tapahtunut pienitehoinen termisten neutronien aiheuttama ydinräjähdys, joka olisi ampunut kanavien sisältöä noin 2.5 - 3 kilometrin korkeuteen. Muutamia sekunteja myöhemmin seuranneen höyryräjähdyksen ja reaktorin grafiitin palamisen yhteydessä muodostuneet päästöt jäivät paljon matalammalle ilmakehään ja kulkeutuivat eri suuntaan.
Räjähdyksen tehoksi arvioitiin ksenonpäästöjen perusteella 0.075 kt (Hiroshiman pommi oli 15 kt).
Pienitehoisen polttoainekanavassa tapahtuneen ydinräjähdyksen ylöspäin suuntautunut suihku selittäisi reaktorin yläpuolella ennen seuraavaa räjähdystä nähdyn sinisen välähdyksen. Ydinräjähdys myös selittäisi sen, miksi muuhun päästöön verrattuna outoon suuntaan päätyneiden lyhytikäisten ksenon - isotooppien määrien suhdetta mitattaessa ne näyttivät olleen peräisin juuri onnettomuushetkestä eikä aiemmalta ajalta, kuten pääasiallinen saastepilven mukana nähty ksenon - päästö.
Reaktorissa oleva polttoaine ei ollut mitään aseluokan tavaraa, josta syystä johtuen siitä ei edes ääriolosuhteissa saatu aikaan isoa räjähdystä. Ydinpommeissa hyvin puhdasta fissiokelpoista ainetta on puristusvaiheessa hyvin pienessä tilavuudessa kriittisen massan verran, josta ketjureaktio saa suuren osan siitä noin 0.8 mikrosekunnin aikana fissioitumaan. Tässä tapauksessa laimennettua uraania oli laajalla alueella ja ulkoisen erittäin voimakkaan neutronilähteen sekä hidastimen avulla se päätyi niin kriittiseksi, että ketjureaktio ehti tuottaa tussahduksen.
Tämä julkaisu on tässä vaiheessa tietenkin vasta alkutaipaleellaan eli vertaisarvioinnissa siitä on karsittu pahimmat ongelmat. Kannattaa odotella millaisia reaktioita tähän tulee tutkijoilta ja jättää aiheeseen liittyvä ideologisointi ja politikointi lukematta.
Tshernobylin reaktorionnettomuuden yhteydessä aina sillon tällöin on esitetty sitä mahdollisuutta, että höyryräjähdyksen lisäksi olisi siellä tapahtunut pieni ydinräjähdys. Nyt tätä tukeva julkaisu ilmaantui lehteen.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00295450.2017.1384269
Tuossa on siis esitetty teoria, jonka mukaan yhdessä tai muutamassa reaktorikanavassa olisi tapahtunut pienitehoinen termisten neutronien aiheuttama ydinräjähdys, joka olisi ampunut kanavien sisältöä noin 2.5 - 3 kilometrin korkeuteen. Muutamia sekunteja myöhemmin seuranneen höyryräjähdyksen ja reaktorin grafiitin palamisen yhteydessä muodostuneet päästöt jäivät paljon matalammalle ilmakehään ja kulkeutuivat eri suuntaan.
Räjähdyksen tehoksi arvioitiin ksenonpäästöjen perusteella 0.075 kt (Hiroshiman pommi oli 15 kt).
Pienitehoisen polttoainekanavassa tapahtuneen ydinräjähdyksen ylöspäin suuntautunut suihku selittäisi reaktorin yläpuolella ennen seuraavaa räjähdystä nähdyn sinisen välähdyksen. Ydinräjähdys myös selittäisi sen, miksi muuhun päästöön verrattuna outoon suuntaan päätyneiden lyhytikäisten ksenon - isotooppien määrien suhdetta mitattaessa ne näyttivät olleen peräisin juuri onnettomuushetkestä eikä aiemmalta ajalta, kuten pääasiallinen saastepilven mukana nähty ksenon - päästö.
Reaktorissa oleva polttoaine ei ollut mitään aseluokan tavaraa, josta syystä johtuen siitä ei edes ääriolosuhteissa saatu aikaan isoa räjähdystä. Ydinpommeissa hyvin puhdasta fissiokelpoista ainetta on puristusvaiheessa hyvin pienessä tilavuudessa kriittisen massan verran, josta ketjureaktio saa suuren osan siitä noin 0.8 mikrosekunnin aikana fissioitumaan. Tässä tapauksessa laimennettua uraania oli laajalla alueella ja ulkoisen erittäin voimakkaan neutronilähteen sekä hidastimen avulla se päätyi niin kriittiseksi, että ketjureaktio ehti tuottaa tussahduksen.
Tämä julkaisu on tässä vaiheessa tietenkin vasta alkutaipaleellaan eli vertaisarvioinnissa siitä on karsittu pahimmat ongelmat. Kannattaa odotella millaisia reaktioita tähän tulee tutkijoilta ja jättää aiheeseen liittyvä ideologisointi ja politikointi lukematta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Terminologiakysymys. Kyseessä oli fission tuottaman lämmön aiheuttaman paineen aikaansaama räjähdys. Syntyy missä tahansa suljetussa tilassa. Atomipomissa vain on kyse suuremmista määristä reaktiivisemman aineen kera ja nopeammasta reaktiosta. On puhdas määrittelykysymys, miten suuresta ydinreaktiosta pitää olla kyse, jotta voidaan puhua ydinräjähdyksestä. Luonollinen raja voisi olla, että lämpötila nousee ydinpolttoaineen kaasuuntumisen tasolle.
Samainen on esitelty Tekniikan maailmassa 20.11.2017
https://tekniikanmaailma.fi/uusi-huima-teoria-tsernobylin-onnettomuudesta-reaktorissa-tapahtuikin-mahdottomana-pidetty-ydinrajahdys/
Aikanaan tuo ydinräjähdyksen mahdollisuus kiistettiin hyvin tiukasti. Nykyään RBMK - tyyppisiä reaktoreita on enää 11 kpl käytössä ja niihin kaikkiin on tehty Tshernobylin tutkintaa johtaneen Valeri Legasovin itsemurhan ja siihen liittyneen viestin jälkeen merkittäviä turvallisuutta parantavia korjauksia.
Fyysikoille homma on selvä sikäli, että ydin räjähteessä ovat pelissä nopeast neutronit (perättaisten fissioiden väli noin 0,1 mikrosekuntia) kun taas reaktorissa tapahtuvassa keskeässä tehopurkauksessa termiset neutronit (perättäisten fissioiden väli noin 100 mikrosekuntia). Todellisessa ydinräjähdykseesä paikalle olisi jäänyt vain valtava monttu; ei ne rakenteet niin vohvoja olleet, että ne ollsivat suunnanneet kaiken ydinräjähdyksen energian ylöspäin. Kuumuuskin olisi aiheuttanut melkoista meteriaalien sulamista. Tshernobylin onnettomuudessa tapahtuneet räjähdykset on kattavasti selostettu mm. STUKin sivuilta läytyvässä ydinturvallisuuskirjassa. Asiantuntematonta spekulointia.
Erilaiset ksenon - päästöjen profiilit pitäisi selittää jotenkin, jos ei siis tapahtunut jotakin erityistä joka sinkosi ksenonia muuhun päästöön nähden hyvin korkealle. Katsotaan millaiset vastaukset tuohon julkaisuun tulee. Jos siitä löytyy selviä virheitä niin aivan varmasti asia tulee julkisuuteen.
STUKin ydinturvallisuuskirjan mukaan ensimmäinen räjähdys aiheutui kerkeästä fissiotehopurkauksesta ja toinen todennäköisesti sirkonipalossa syntyneen vedyn räjähtämisestä. Ksenon on jalokaasu joten polttoaineen murentuessa siinä oleva ksenon vapautuu välittömästi ilmaan. Monet muut aineet vapautuivat aerosoleina palokaasujen mukana, joten eriaikaisuus selittyy sillä. Ydinfysikaalisesti hommassa ei ole mitään epäselvää. On naurettavaa väittää, että uraanista, jossa rikastusaste on pari prosenttia, voidaan tehdä ydinräjähde. Kas kun ei luonnonuraanista.
Usein kuultu väitehän on, että "ydinreaktori ei voi räjähtää". Tällöin tarkoitetaan ydinpommin kaltaista räjähdystä - kaiketi.
Aiheuttiko fissioenergian räjähdyksenomainen vapautuminen reaktorin hajoamisen heti suoraan vai vasta välillisesti.
"Teoriaa ydinräjähdyksestä tukevat tutkijoiden mukaan myös silminnäkijähavainnot eli reaktorin yläpuolella havaittu sininen välähdys sekä seismiset mittaukset."
Kun onnettomuus sattui, kukaan ei ollut ulkona katsomassa, joten tuo hetkellinen "sininen välähdys" ei pidä paikkansa. Työntekijöitä meni räjähdysten jälkeen ulos katsomaan ja he näkivät ylöspäin johtavan sinisen vanan, joka johtui ilman ionisoitumisesta.
Seismisillä mittauksilla ei voi todentaa ydinräjähdystä. Pohjois-Korean tapauksessakin arvuuteltiin, oliko todella kyseessä epäonnistunut ydinpommi vai feikkaus tavanomaisilla räjähteillä.
Fissiopurkaus aiheuttaa suuren lämpömäärän hetkellisen vapautumisen, mikä aiheuttaa paineshokin. Höyryräjähdyskin samassa yhteydessä voi olla mahdollinen.
Tuli vielä mieleen, että jos Tshernobylin tehonkarkaus katsotaan ydinräjähdykseksi, silloin Kekkonenkin on laukaissut ydinpommin, ja moni muu hänen jälkeensä Suomessa. Nimittäin Otaniemessä oli nyt jo suljettu tutkimusreaktori, jonka tasainen teho oli 250 kW. Mutta se voitiin saaattaa kriittiseksi ja sitten ampua yksi säätösauva ylös paineilmalla, jolloin syntyi hyvin lyhytkestoinen ydintehopiikki, maksimi 250 MW. Kekkonen ampui tuollaisen tehopiikin vihkiessään reaktorin. Eli sama juttu kun Tshernobylissä, tosin siellä piikki oli ainakin 100-kertainen. Tuota "ydinräjähdyksen" sinistä leimahdusta saattoi ihailla peilistä, joka oli asetettu niin, että siitä näki vesialtaan läpi reaktorisydämeen.
Miksi Tshernobyl hajosi, mutta Otaniemi kesti.
Otaniemen reaktorissa on erittäin tehokas reaktiivisuuden negatiininen takaisinkytkentä niin, että tuo 250 MW tehopulssin puolileveys on vain 30 ms. Siitä saadaan lämpöenergiaa noin 750 kJ, noin 10 kJ polttoainesauvaa kohden, minkä se hyvin kestää. Tshernobylissä tehopulssin korkeus oli monisataakertainen ja kestokin pitempi, minkä takia polttoainepatruunat hajosivat välittömästi.
Tshernobylin räjähtäminen oli useimmille yllätys. Oli oltu siinä käsityksessä, että kaikki on hyvin, kun reaktori sammutetaan säätösauvoilla ja jälkilämpö jäähdytellään pois. Kanavareaktorissa yhden kanavan mahdollisen murtumisenkaan ei pitänyt olla mikään iso ongelma jäähdytettävyyden suhteen.
Leningradin laitoksella tapahtui 90-luvulla tuollainen yhden kanavan murtuminen ja siitä aiheutunut päästö näkyi Suomessakin.
Jutun+juoni+tässä+paperissa+on+ehdotus+siitä,+että+polttoainekanava+käyttäytyi+kuin+tykinputki+ampuen+äkillisen+fissioreaktion+voimalla+sisältönsä+kilometrien+korkeuteen+ilmakehään.+Olisiko+reaktorin+rakenne+kestänyt+paikallisesti+yhden+tai+muutaman+polttoainekanavan+kohdalla+75+trotyylitonnin+verran+energian+purkausta+sekunnin+murto-osassa?
Tuolloin puhuttiin "kuumista hiukkasista", joita oli mitattu Suomestakin. Tuollainen skenaario ainakin edesauttaisi pienten polttoainemurusten päätymistä näinkin kauas.
Muistettava, että 75 tonnia trotyyliä on varsin iso räjähdys ja aiheuttaisi huomattavasti tuhoa. Suurin sota-aseena käytetty konventionaalinen pommi on GBU-43/B MOAB, jonka räjähdysteho on 11 tonnia trotyyliä. Teholtaan säädettävän taktisen ydinaseen W54 pienin mahdollinen räjähdysteho on suunnilleen 10 tonnia trotyyliä.
Tässä on luettelo suurista räjähdyksistä historian aikana ja mitä ne ovat aiheuttaneet.
https://en.wikipedia.org/wiki/Largest_artificial_non-nuclear_explosions
Minusta tuo väitetty suuruus ei oikein ole linjassa sen kanssa mitä aiemmat saman kokoluokan räjähdykset ovat aiheuttaneet.
Meinaatko että kuumat kiukkaset lensivät ballistisella radalla Suomeen asti? Nehän ovat mikrometriluokkaa ja sellaiset kulkeutuvat kyllä helposti ilmavirtausten mukana. Vrt esim. Venäjän metsäpalot.
Ei, vaan suihkuvirtausten kyydissä, arvelin.
https://www.youtube.com/watch?v=orNP1wMmPK4
Tuossa video "ydinräjähdyksestä" tutkimusreaktorissa.
Triga on tosiaan hassu peli. Otaniemessä FIR 1:llä tehtiin pulssituksen lisäksi ihan normaalia neutroniaktivointia eli tuotettiin radioisotooppeja. Nikkeliä sisään ja Co-60 lähde ulos.
Sitten boorikaappaushoitoa antanut firma meni konkurssiin ja VTT:ltä loppui kiinnostus. Triga määrättiin purettavaksi.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/19/ydinreaktorin-sateilevat-hautajaiset
Purkamiselle ei vielä ole saatu lupaa.
http://www.vtt.fi/palvelut/vähähiilinen-energia/ydinvoima/tutkimusreaktorin-purku
Samasta aiheesta keskustelua ydinvoima - palstalla
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15079150/tsernobylin-onnettomuudesta