Ei tuo onnea

Nurkkamme täyttyvät tarpeellisesta ja tarpeettomasta roinasta, eikä niin suuria säilytystiloja tai kaappeja löydä mistään talosta, että kaiken saisi pois näkyvistä.

58

905

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • onseongelma

      Ehkä vaan emme osaa käyttää rahojamme oikein.
      Olen itsekin ihmetellyt sellaisia kirpputoreilla ja antiikkikippojen perässä juoksijoita.
      Mihin ihmeeseen niitä tarvitaan, siis niitä kippoja eikä juoksijoita.

      • Niitä kippoja ja kuppeja on niin mahdottomasti kodeissa, mökeillä, aitoissa, kellareissa ja vinteillä. Niin miksi ihmeessä niitä on jokapaikka väärällään? Onko ihmisillä oravan luonne ja on kerättävä varastoa?


    • mimmimum-..mi

      Kyllä sitä tarpeetonta tavaraa on kaapit väärällään ....vuosien varrella kerääntynyt...vaatteitakin aivan liikaa vaatekaappi pullollaan .. vaikka vain yhden naisen kuteet.. Pitäisikin tehdä tänä vuonna uudenvuoden lupaus....tyhjentää kaapit turhasta.

      • Niitä vaatteita ainakin itse säästän sen vuoksi, että jos sattuisi joskus tarvitsemaan. Siellä vaatekaapissa on jo liian pieneksikin käyneitä puseroita ja housuja, mutta ehkä elättelee toiveita, jos joskus laihtuisi?


    • Shop.ari

      Jotta tuntisi itsensä kunnolliseksi ja markkinatalouden hyväksymäksi, panee se hankkimaan jotain näkyviä todisteita. Mitäs sitä pienellä palkalla muuta kuin roinaa ?

      • PorvoonParoni

        Ei se kaikki ihan huonoa tavaraa ole ja käytin roina sanaa, kun en muutakaan keksinyt. Paljon käyttökelpoista ja hyvää tavaraa meikäläisen varastoissa ja lisää tuntuu joku kantavan sinne koko ajan.


    • silmänruokaa

      Ihan hyvin riittää säilytystilat, iso talo, isot kaapit ja varastohuoneet. Paljon on kuitenkin kauniita esineitä joita haluan kodissani katsella päivittäin, miksi piilottaisin ne kaappeihin?

      • Parempi niitä onkin esillä pitää, mutta liian paljon on sitä tavaraa ainakin meillä tai liian pienet komerot.


    • Pula-ajan lapsi ei osaa heittää mitään menemään josta voisi joskus olla jollekin jotain hyötyä.
      ***
      Olemme keräilijöitä ja tyhjennämme varastomme vasta pakon edessä. Minulla on nyt menossa kolmen huushollin joulukoristeiden sortteeraus: takaisin varastoon, kierrätykseen, roskiin, käyttöön. Suurin osa päätyy takaisin varastoon.

      • Varastotiloja ei ole koskaan liikaa, vaikka uutta asuntoa hankkiessa ihastelee kuinka paljon on tilaa.

        Itse en koe kärsineeni koskaan pulaa tai kurjuutta, mutta siitä huolimatta hamstraa tavaraa nurkkiin.


    • pirremiinapa

      Saa nähdä millaiset kuolin siivoustalkoot saamme pitää, kunhan sen aika tulee, uskon että enovainaakin on säilyttänyt "pahan päivän varalle" , ja nyt ne pahat päivät ovat ohi, kummaltakin..

      Itseeni mennäkseni, kyllä autotalli pitäisi saada tyhjennettyä ihan tuota autoa varten, mutku ei mee kaupaksi sohvat, eikä sänkykään..huoks..jonnekin kai lahjoitettava.

      • Sama isäukkoni vanhaa taloa tyhjentäessä, oli sitä pahan päivän tavaraa melkoisesti, eikä sitä lapset itselleen ottaneet. Siirtolavalle meni ja siitä kaatopaikalle.


    • uuvuttaa

      Mitä tehdä kun kumppani on varsinainen romun säästäjä. Mitään ei raski hävittää.
      Nytkin etsin talviverhojani, ei löydy kun on kasannut tavaraa ja siirrellyt. Kaikki suvun kuolinpesätkin on haalittava meille.

      • Meillä toisten perin, naisväki hamstraa. Kun asuin poikamiehenä huushollissa oli yhdet verhot. Nyt on talvi-, joulu- ja kesäverhot. Minulla on jopa autoni autotallissa, enkä ole kerännyt autotalliin mitään ylimääräistä tavaraa, kuten miehillä yleensä on tapana.


    • TätiSiistii

      Voin luopuakin vuosittain niistä tarpeettomista tavaroista esim, pitämättömät vaatteet ja kengät voi kierrättää, niistä on hyötyä jollekkin tarvitsijalle.
      Samoin kaikille mitä et käytä luovuta pois, on aina joku jolla on tarvis just siitä jutusta.
      En koskaan vie kaatopaikalle mitään ehjää, puhdasta pidettävää tavaraa, luovutan ne kirpparille tai suoraan jolla on sille käyttöä.
      Silmälasikehyksiä meni venäjälle meiltä monet kappaleet. Ostan tarpeeseeni ja sit kun enää niitä tarvitse luovutan ne sitten pois, Näin pidän varastoni aina siistinä.

      • En tiedä miksi minulle on niin vaikeata luopua vanhoista vaatteista? En tykkää käydä kaupoilla ja jotenkin tuntuu ettei löydä sopivaa muuta kuin noita vanhoja roikkeja.


    • rlmssja

      pysyvämpää, kuin täyttää huusholliaan kaikenmaailman roinalla, matoilla mattojen päälle, kuvatuksia seinien jokaiselle neliösentille. Viisas raha sijoitetaan, ei sitä pöllytetä ostareitten törkyyn, sanon minä.

      • Minun mielestäni tauluja tai mattoja ei saa olla liikaa.


    • Nähtävästi en ole ainut jolla on liikaa tavaraa.
      Vävy olisi lahjakas raivaaja, hän raaskii heittää pois mielestäni ihan hyvää tavaraa.
      En ole vielä päästänyt häntä mesomaan huusholliini, olenkin nauranut että kunhan aika minusta jättää niin ainakaan erilaisista laseista ja astioita ei tule puutetta.
      Minulla on erilaisia puuskia, yhteen aikaan ostelin pussilakanoita, niitäkin on isommallekin perheelle. Tällä hetkellä on ensimmäisellä sijalla tyynyt, viime viikonloppuna ostin taas kaksi, ovat hyvänlaatuisia. Kun asustaa kahdessa paikassa pitää kaikkea olla tuplaten.
      Minun on vaikea löytää sellaista tyynyä joka on minulle sopiva, hintakaan ei aina ratkaise, joskus löytää oikean helmen, sitä en sitten anna muiden käyttää.

      • Kunnon tyyny on yksi elämän perusedellytyksistä. Osaan antaa arvoa, koska vuotyötä tekevät nukkuvat yleensä päivätyöntekijöitä enemmän.

        Tuli noista laseista ja kupeista mieleen, kun oma äitini lahjoitti vaimolleni jonkin astia-sarjan ja minun siskoni nostivat siitä sitten helkutinmoisen älämölöön. Totesin vain, että se oli äidin tahto, jonka yli rahanhimoiset siskoni eivät voi kävellä, hehee.


    • ö-Öö

      Nojoo

      Ihmiellä yleensäkin jokin tarve kerätä "omaisuutta". Kaikille sitä vaan kertyy, Noin loppupeleissä, aika vähän mahtuu krematorion pahviarkkuun. Likipitäen kaikki kulkeutuu sitten kaatopaikalle, mitä nyt haaskalinnut, "omaisuuden" toivossaan kerää päältä pois.

      Onhan tota rojua, suurinta osaa tarvitse koskaan. Tässä kai sellanen juttu, ostaminen kivaa, siitä saa mielihyvää. Suurin osa ostoksist tosin tarpeettomia. Se kai ihmismielessä on jokin pula-aikaan varautuminen, tai jotain, siis alkuviettejä.

      Aivan turha tulla selittämään mulle, että kirjasto, tahi levykokoelma pitis muka hävittää, ei onnistu :DDD Noin mainiten, mulla toki on uus levysoitin, kun vanhaan ei nää saanut varaosia suomesta. Kymmenen vuotta sitten. Vaan,net, sekä uus, että vanha on edelleen tossa hyllyssä, enkä ole kuunnellut vinyyleä ainakaan siihen kymmenneen vuoteen lainkaan. Mutta net arvokkaita, ei niitä saa hävittää. Sama kirjoissa, höh, moniin vuosiin lukenut oikeestaan miyään kirjoja. Kuitenkin yks huone kirjastona, lattiasta kattoon täynnä kirjoja. Moneen vuoteen edes oikein käynytkään siellä. Hankala kävellä, kun lattiat täynnä kirjakasoja....

      Jottenkin niin kai se menee: mun arvotavarat on sitten joskus jonkun ongelmajätettä.


      Mnaa, laitoin just ylimaallisen kaalivuuan uuniin, se on konkreettista. Jos toimii hyvin (oletan), se suuri makuelämys. Jos menee paskanmakuiseksi, se menee biojätteeseen. Sellaista on elämä. Mikään kun ei oikein ole ikuista. Paitsi. Maapallo kokolailla suljettu planeetta, ei täällä mikään mihinkään häviä, kaikki muuttaa vaan muotoaan ja loppupeleissä, kaikki onkin jotain hiton alkuainetta :D

      =DW=

      • Ihminen varmaan saa tosiaan siitä ostamisesta jotain mielihyvää ja olisiko vielä sekin että rahaa on riittävästi ostaa kaikenlaista?

        Itsellä myös melko laaja levykokelma ja kuuntelin viimeksi viime kesänä. Työpaikalla oli juttua, että osalla levyistä alkaa olla jo jonkinlaista keräilyarvoa, joten ei varmaan enää kannata poiskaan heittää.

        Kaalilaatikko on yksi suosikkiruokani!


    • Kirjoja on minullakin tosi paljon, en usko että jälkikasvu niitäkään arvostaa, eivät ole oikein hyviä edes uuninlämmitykseen.

      • Olen harmitellut samaa asiaa, kirjat tulevat menemään ihan haaskuun. Nykynuorille kirjahylly on tuntematon huonekalu. Kaikki luettava pitää olla sähköisessä muodossa, harmi!


      • muorinmörkö

        Me raivasimme kaikki kirjat, poislukien harrastus- ja keittokirjat , moolokin kitaan. Kannet vain irti ja menoksi. Ei edes kelvanneet antikvariaattiin tiedon portaat eikä kirjakerhon kirjat. Kirjoja oli tosi paljon, lattiasta kattoon ja seinillä ympäriinsä, jälkipolvi kopli mukaansa haluamansa, kirjastoon vietiin uusimmat saa ottaa hyllyyn, muut pois. Pöly väheni huushollista, henki kulkee vapaammin.


    • Mikä_milloinkin

      Minä myyn pari kolme kertaa vuodessa kirpputorilla. Sen lisäksi pistän tavaraa UFF:ille, Hae Pois-päivään ja lisäksi asuinpaikkakuntani kierrätyskeskus on hakenut isompaa tavaraa, mikä niille kelpaa. Ja jäteauto haki, mitä ei kierrätyskeskukseen kelvannut.

      Olen muuttanut elämässäni useita kymmeniä kertoja. Muutan varmaan vielä ainakin kerran ja siihen on hyvä varautua. Minulla on varmasti huomattavasti vähemmän tavaraa kuin minunikäisilläni keskimäärin, mutta silti minulla on sitä edelleen liikaa.

      Tavara ahdistaa. Erityisen paljon inhoan astioita. Laseja, kippoja ja kuppeja. Niitä on hankala myydä kirpputorilla, kun ovat särkyvää, mutta onneksi minulla ei ole kovin paljoa ylimääräistä lasitavaraa.

      Puuttuukohan minulta jokin pala päästä, kun en halua kerätä tavaraa, vaan tunnen helpotusta, kun pääsen siitä eroon?

      • Taikuritässä

        Tänä vuonna olen luopunut paljosta. Vienyt noin joka toinen viikko lähetyskirpparille. Olen käynyt utsimassa, miten hinnoittelevat.
        Huonot jutut menee roskiin palamaan energiaksi.
        Muutama vuosi sitten, kun olin vielä työssä, en jaksanut innostua
        "kuolinsiivouksesta", mutta nyt olen pistänyt rähinäksi.
        Jännää on todeta se, miten jokin esine oli niin niin tärkeä, mutta miten siitä
        pystyy nyt helposti luopumaan.
        Kirjat on vaikea pala. Jonkin "höttökirjan" olen laittanut kiertoon.
        Kengät on toinen arka juttu.
        Joka keikan jälkeen tulee vapauttava olo. Suosittelen.


      • Taikuritässä kirjoitti:

        Tänä vuonna olen luopunut paljosta. Vienyt noin joka toinen viikko lähetyskirpparille. Olen käynyt utsimassa, miten hinnoittelevat.
        Huonot jutut menee roskiin palamaan energiaksi.
        Muutama vuosi sitten, kun olin vielä työssä, en jaksanut innostua
        "kuolinsiivouksesta", mutta nyt olen pistänyt rähinäksi.
        Jännää on todeta se, miten jokin esine oli niin niin tärkeä, mutta miten siitä
        pystyy nyt helposti luopumaan.
        Kirjat on vaikea pala. Jonkin "höttökirjan" olen laittanut kiertoon.
        Kengät on toinen arka juttu.
        Joka keikan jälkeen tulee vapauttava olo. Suosittelen.

        Taikuritässä
        Voisiko olla että meillä on vaan nykyään rahaa riittäväti niitä "esineitä" ja siksi niisät luopuminenkin on niin helppoa?


      • Mikä_milloinkin
        En itse ole koskaan myynyt mitään kirpputorilla, rouva sitten on sitäkin enemmän. Tuo kierrätyskeskus toiminta on myös hyvä juttu, saa hyvää tavaraa uusiokäyttöön. Ennen kaikki kuskattiin vaan kylmän raa'asti kaatopaikalle.

        Minua myös ahdistaa liika tavara ja olen sanonut miljoona kertaa, että älkää tuoko uutta tavaraa, jos ei vanha lähde samalla pois talosta. Itse roinasta luopuminen ei tuota minullekaan mitään tuskaa.


      • Taikuritässä

        Kirpputoripöytä on aika arvokas ja pitäisi hinnoitella alas ja olla sitten tuhat esinettä, että pöydän hinnan lisäksi jäisi rahua. Sitten pitää päivittäin käydä järjestelemässä pöytää. Kokeiltu on. Parasta olisi sellainen paikka, missä voi päivän itse myydä. Se on ollut ihan hauskaa eväineen ja kahveineen. Voi testata omaa myyntitaitoaan. Mutta eipä sellaisia paikkoja taida olla enää.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Mikä_milloinkin
        En itse ole koskaan myynyt mitään kirpputorilla, rouva sitten on sitäkin enemmän. Tuo kierrätyskeskus toiminta on myös hyvä juttu, saa hyvää tavaraa uusiokäyttöön. Ennen kaikki kuskattiin vaan kylmän raa'asti kaatopaikalle.

        Minua myös ahdistaa liika tavara ja olen sanonut miljoona kertaa, että älkää tuoko uutta tavaraa, jos ei vanha lähde samalla pois talosta. Itse roinasta luopuminen ei tuota minullekaan mitään tuskaa.

        Täällä talvikodissa mitä yksin asustan, raivaan aina kaiken minkä ylimääräiseksi katson. Haluan, että pääsee ilma liikkuun ja itse kunnolla kulkeen.
        Mökeillä on vähän toisin, silloin kun on enemmän porukkaa paikalla, on tavaraakin.
        Kun jään yksin siivoan, että taas on väljää.
        Varastot siivosin juuri viime kesänä. Kaikenmoista on kertynyt, varsinkin nyt kun on ollut rakennushommaa. Sanoin pojalle ,että taas on ensi kesänä jätekeikka, ollaan niitä tehty ennenkin.
        Väljyydessä viihdyn parhaiten.


      • Taikuritässä kirjoitti:

        Kirpputoripöytä on aika arvokas ja pitäisi hinnoitella alas ja olla sitten tuhat esinettä, että pöydän hinnan lisäksi jäisi rahua. Sitten pitää päivittäin käydä järjestelemässä pöytää. Kokeiltu on. Parasta olisi sellainen paikka, missä voi päivän itse myydä. Se on ollut ihan hauskaa eväineen ja kahveineen. Voi testata omaa myyntitaitoaan. Mutta eipä sellaisia paikkoja taida olla enää.

        Ei ole emäntä käynyt enää vuosiin myymässä kirpputoreilla. Olisiko sekin buumi vähän laantumassa? Kyllä siitä takavuosina jotain jäi käteen, mutta oli kuulemma kovaa työtä raahata tavaraa edestakaisin. Loppuaikoina tosin myymättömät kamat menivät roskiin.


      • eppu2 kirjoitti:

        Täällä talvikodissa mitä yksin asustan, raivaan aina kaiken minkä ylimääräiseksi katson. Haluan, että pääsee ilma liikkuun ja itse kunnolla kulkeen.
        Mökeillä on vähän toisin, silloin kun on enemmän porukkaa paikalla, on tavaraakin.
        Kun jään yksin siivoan, että taas on väljää.
        Varastot siivosin juuri viime kesänä. Kaikenmoista on kertynyt, varsinkin nyt kun on ollut rakennushommaa. Sanoin pojalle ,että taas on ensi kesänä jätekeikka, ollaan niitä tehty ennenkin.
        Väljyydessä viihdyn parhaiten.

        eppu
        Juu, tilaa pitää olla kulkea, eikä kaikki paikat saa olla täynnä tavaraa. Olen ollut sellaisissa paikoissa, jossa sen tavarapaljouden erottavat kapeat käytävät, joita pitkin ihmiset siirtyvät huoneesta toiseen.

        Eikä myöskään se kesämökki ole mikään rytöläjä, jonne kuskataan kaikki vanhentuneet tai hieman rikkinäiset asiat. Kyllä järjestys sentään olla pitää!


      • Mikä_milloinkin

        Yllättävä kyllä, kirpputorimyynti on myös rahallisesti kannattavaa, vaikka laskee bensakulut pois. En myy edes asuinpaikkakunnalla, vaan naapurikunnassa, jossa on erittäin vilkas kirpputori. Luultavasti ihmisillä ei ole siellä mitään muuta tekemistä kuin käydä kirppiksellä, siksi siellä on niin vilkasta. Asuinpaikkakunnallani kirppistoiminta on kämäistä, samat tavarat kuukausikaupalla niillä kirppiksillä.

        Olennaista on kohtuuhinnoittelu ja että tavara on vielä käyttökelpoista. Hintoja pitää laskea jatkuvasti, jos ei muuten kauppa käy, sitten tulee pöytään tilaa ja voi viedä lisää tavaraa. Ihmiset syyllistyvät ylihinnoitteluun ja vievät kirppikselle loppuunkäytettyä vaatetta. Miksi? Itse en vie mitään, mitä en voisi itse ajatella ostavani. Jonkun mielestä varmaan syyllistyn alihinnoitteluun, mutta minulle on tärkeää päästä tavarasta eroon.

        Enää en viitsisi lähteä päiväksi myymään minnekään paitsi ehkä jos olisi joku jonka kanssa myydä. Aiempina vuosikymmeninä tein sitä, kun ei ollut itsepalvelukirppiksiä. Asiakkaana käyn kyllä mieluiten sellaisissa paikoissa, joissa ihmiset myyvät itse. Sinne ei kehdata tuoda myyntiin ihan mitä tahansa.

        Kirppismyynti on minulla jonkinsortin harrastus. Ja onhan se sitten mukava nähdä, että se myös kannattaa. Mutta ennen kaikkea se, että pääsee eroon tavarasta.


      • Taikuritässä

        Toivon joskus, että kirpputorin pitäjät silmäilisivät myyntipöytiä.
        Aikoinaan itsekään en vienyt huonokuntoisia tavaroita. Roskis on niiden paikka. Likaisiakin vaatteita on ollut.
        Tänään etsin joulujutskia lyhtyyn. Olisin tehnyt minimaailmaan. Eipä löytynyt,
        mitä hain. Läpiluetut uudet kirjat ovat mun listalla aina.
        Jos on kenkku keli voi pitää sadetta tai lämmitellä.


      • Taikuritässä kirjoitti:

        Toivon joskus, että kirpputorin pitäjät silmäilisivät myyntipöytiä.
        Aikoinaan itsekään en vienyt huonokuntoisia tavaroita. Roskis on niiden paikka. Likaisiakin vaatteita on ollut.
        Tänään etsin joulujutskia lyhtyyn. Olisin tehnyt minimaailmaan. Eipä löytynyt,
        mitä hain. Läpiluetut uudet kirjat ovat mun listalla aina.
        Jos on kenkku keli voi pitää sadetta tai lämmitellä.

        Aika paljon tarvitaan myös viitseliäisyyttä kulkea niiden pöytärivistöjen joukossa. Toisilta sitä tarmoa löytyy?


    • minä annan suosiolla turhat tavarat pois ilmaiseksi, tulevat kotoa maksutta hakemaan, ei täyty kaapit tarpeettomista tavaroista ja joku toinen saa tarvitsemansa.

    • Ehdottomasti paras vaihtoehto, kun pääsee ilmaiseksi eroon jonninjoutavasta roinasta ja ylimääräisestä tavarasta. Kirpputoreilla maksettava hinta on niin minimaallinen verrattuna siihen vaivaan, jonka joutuu tekemään vuokratessa kirpputoripöytää ja roudatessaan tavaraa torille. Lisäksi olen huomannut, että paluukuorman mukana tulee lisää roinaa mitä on löydetty sieltä muitten myyntipöytien takaa.

    • 6255

      Onko teillä vain omia tavaroita kuitenkin? Meillä on edellisen ja hyvä, ettei isovanhempienikin tavaroita. Ja sitten seuraavan sukupolven harrastekamaa nurkat täynnä. Äitimuori tapasi sanoa minkä sisaruksensa kyseinen esine oli, mistähän muistikin ilman nimeä. Nyt ovat sitten poissa, mutta roina jäi. Yksi veljensä kyseli kerran, mihin on joutunut se sellainen puukippo sieltä "isän kaapista". Tarkoitti isoisääni, jota en ole koskaan nähnyt, kun kuoli ennen syntymääni. Eno oli asunut muualla 40-50 vuotta tuossa vaiheessa ja ikää oli n. 80v.

      Siskolleni sanoin, että kohtelen sitten niitä kamoja kuin omiani, kun tässä on ollut vuosikymmeniä aikaa hakea omansa pois. Menikö perille? Ei, heti meidän muutettuamme sanoi lainaamistaan pikkuräteistä, että vie tuonne ylös! Joskus meni jotain hakemaan, mutta tuli takaisin, kun ei viitsinyt etsiä!

      Nyt olen aloittanut ankaran vintin siivouksen. Pyykitän kaikki lasten vaatteet ja vien rätit kierrätyskeskukseen ja ehjät ja hyvät arvatkaas kenelle!

      • Juu, ihan omia ovat lukuunottamatta perinö kaappikelloa ja muutamaa lipastoa.

        Epäilen sinun vievän ehjät ja hyvät lasten vaatteet pelastusarmeijalle?


      • 6255
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Juu, ihan omia ovat lukuunottamatta perinö kaappikelloa ja muutamaa lipastoa.

        Epäilen sinun vievän ehjät ja hyvät lasten vaatteet pelastusarmeijalle?

        Ei mennyt arvaus oikein, vaikka hyvä idea tuokin. Tässä kylässä ei tietääkseni ole tuon yhdistyksen patoja koskaan ollutkaan. Kyllä noi pienet vaatteet menee ihan tietylle henkilölle, jota en ole vielä nähnyt muuta kuin kumpuna..


      • 6255 kirjoitti:

        Ei mennyt arvaus oikein, vaikka hyvä idea tuokin. Tässä kylässä ei tietääkseni ole tuon yhdistyksen patoja koskaan ollutkaan. Kyllä noi pienet vaatteet menee ihan tietylle henkilölle, jota en ole vielä nähnyt muuta kuin kumpuna..

        Jälkikasvua siis tulossa?


      • Mikä_milloinkin

        Minulla on etupäässä omaa tavaraa nykyisin. Kirjoja tosin saan myös yhdeltä ystävältä ja kenkiä. Toistaiseksi en ole keksinyt, millä saada miesten vaate kaupaksi kenkiä lukuun ottamatta, niitä ostavat myös jobbarit. Yllättävä kyllä myös kirjoja jobataan, ennen kaikkea sotakirjoja. Viimeksi kirjajobbari osti ekan sotakirjasatsin, joka oli ilmeisen alihinnoiteltu. Luulen, että hän vei sen jollekulle pääkaupunkiseudun antikvaarille, niitä vaareja oli kirjamessuilla pilvin pimein, mutta eipä vaarien hyllyjen ympärillä mitään kauheaa kuhinaa käynyt. Kyllä monet lukevat sotakirjoja, mutta niistä taitaa olla ylitarjontaa. Lienee aika onnetonta puuhaa tuo jobbaus: jos ostaa kahdella ja puolella eurolla ja pistää hinnaksi viisi ja saa pari kertaa viikossa kirjan kaupaksi, niin ei se kultakaivos ole.

        Minusta kirppismyynti on harrastus siinä kuin mikä tahansa muukin. Jos se menisi kerran toisensa jälkeen kiville, niin tuskinpa viitsisin. Mutta kun katsoo mitä myy ja millä hinnalla, niin tuleehan siitä hyvä mieli, että jollekulle kelpaa. Loppuunkäytetyt vaatteet pistän roskikseen ja kummallisen malliset Uffille. Joku voi kysyä, mitä ovat kummallisen malliset. Ne ovat esimerkiksi sellaisia, joita olen joskus kuvitellut tarvitsevani teatteriharrasteessa. Mitään kammottavia olkatoppausvaatteita 1980- ja 190-luvuilta minulle ei enää ole, ne myin pois jo kauan sitten. Tai pistin Uffille. Töissä jouduin käyttämään jakkupukuja aikanaan, ei sellaiset käyneet kirppiksellä kaupaksi, vaikka olisivat olleet mitä merkkiä. Kokokin saattoi olla pieni, vaikka ihmiset eivät vielä 1990-luvulla olleet niin suuria kuin mitä ovat nykyisin.


    • tulipaha-aateltua-asiaa

      alotukseen,

      Toden totta, koti on liian täynnä turhaa " roinaa "
      osan on ostanu itse matkoilta muka muistoksi ,
      osan on saanu lahjaksi ,
      tänään juuri mietin mistä saisin laatikoita jonne pakkais kauniita muisto / koriste esineitä ja turhia muitaki lasi ja posliini tavaraa joita ei tule käytettyä,
      paljon on tullu vuosien varrella hävitettyä kirpputotille turhia tavaroita,
      en vaan ole koskaan hoksannu että niistä olisi kenties saanu pientä rahaaki,
      ilmaseksi ovat saanet ,
      mielellään ovat ottaneet vastaanki,
      nyt onki viisastunu, ei ole enään minkäänlaista tarvetta ostaa turhuutta kotiin,
      pääsisi vaan entisestä roinasta eroon,
      siinä onki tarpeeksi huommaa loppuelämäksi,
      haaveena olisi valokuvien järjestely jokinlaiseen kansioon,
      ku aikanaan ei tullu sitäkää tehtyä,
      niitä on " mijoonia" keryny matkoilta,
      siihenaikaan ei ollu diki kameroita,
      eikä tietokonetta, joten vanhanaikaisia valokuvia on kertyny laatikollinen,
      mukava niitä on joskus itse katella, omaa nuoruutta ja elämää,
      luultavasti ei niistä kukaan muu olekkaan kiiinostunu,
      pankoon perilliset sitten aikanaa roskiin, jos ei kiinosta,

      • Taikuritässä

        Ota valokuvia ja tee jokin päiväkirjantapainen albumi, jos ne muistoesineet liittyvät johonkin tahtumiin. Menee pieneen tilaan, peräti bitteinä.


      • Valokuvia tallentamisiin kansioihin on vain yksi kestävä rakaisu, se pitää tehdä heti eikä siirtää myöhäisempään parempaan ajankohtaan, koska sitä parempaa hetkeä ei tule milloinkaan. Mutta ei kannata antaa periksi, sillä voi sen työn aloittaa nytkin ja puurtaa, kunnes ne kuvat ovat nätisti kansioissa. Isälleni kävi niin, että kenkälaatikot olivat täynnä valokuvia, nyt niitä ei enää ole. Kansioissa ne periytyvät tuleville sukupolville, kukaan ei heitä pois kansiota, jossa valovat ovat nätissä järjestyksessä.


      • Taikuritässä

        Tuhosin valokuvia pari viikkoa sitten. Nuoriuden työpaikoilta. Tuolla on sopivasti kuvitusta niistä ajoista muistisopukoissa. Samoin hävitin melkeinhyviäkuvia kiitos loivan taittovian ja samoin ne varmuuskuvat samasta paikasta.
        Jätin niitä, mistä lienee iloa.


    • Varia

      Tämä on tuttu ongelma.
      Viime vuonna ostin Marie Kondon siivousoppaan. Vaikka hän on japanilainen eikä kaikki ohjeet sovellukaan Suomen oloihin sellaisenaan, sain monta hyvä vinkkiä. Kannattaa tutustua. Hän esimerkiksi opettaa hyvästelemään vanhat tavarat: olet palvellut minua hyvin, nyt lasken sinut lepoon kun olet täyttänyt tehtäväsi.
      Liikaan tavaraan ratkaisu ei ole suuremmat säilytystilat. Eikä tavaran siirtäminen sukulaisille. Eikä ole syytä maleksia heräteostoksilla ja alennusmyynneissä. Turhan tavaran hankkiminen rasittaa luontoakin merkittävästi.

      • Mikä_milloinkin

        Kondon kirjat ovat hauskoja, vaikka niitä ei noudattaisikaan. Ehkä äärimmilleen viedyintä on se vaatteiden taittelu vieri viereen ja sävy sävyyn.

        Kondolla on se ero minuun, että hänen motivaationsa on saada koti viihtyisäksi ja nätiksi, minulle asunto on vain mörskä, jossa nukutaan ja vaihdetaan vaatteita ja jossa ei ole kovin paljoa turhaa tavaraa. Siitä huolimatta tällaisten kirjojen luku on terapeuttista. Siinä huomaa, että on muitakin, joilla on liikaa tavaraa, josta he syystä tai toisesta eivät ole toistaiseksi päässyt eroon. Tämmöiset kirjat ja artikkelit ovat vertaistuellisia ja kannustavat tekemään jotain asialle.

        Aivan yhtä lailla tämä ketju on ollut vertaistuellinen.


      • Taikuritässä

        Kondom kirja mullakin on. Jos 52 sivun jälkeen ole luopunut tarpeettomasta näin, mitens sitten, kun kirja on luettu?


    • Ei se roina onnea tuo mutta kun aina joskus jotain tavaraa tarvitsee. Jos yrittää piilottaa kaiken liian vähiin säilytystiloihin, jää moni asia tekemättä kun ei viitsi etsiä siihen tarvittavaa välinettä kun kaapissa on tavaraa tavaran päällä ja juuri siihen tarvittavaan tavaraan ei pääse käsiksi tyhjentämättä puolta kaappia. Siksipä sitä tavaraa tahtoo kertyä pöydille ja muualle näkysälle, mikä ei silmää miellytä. Mutta kun, mutta kun... Jos voisin rakentaa uuden talon, kiinnittäisin erityishuomiota säilytystiloihin.

      • Mikä_milloinkin

        Minä haluaisin sellaisen 15 neliön asunnon, joita on nyt toistuvasti Hesarissa esitelty ja joita on rakennettu Vantaalle.

        Siinä on kaikki mukavuudet, se on kohtuuetäisyydellä Helsingistä ja kun ei ole ylimääräistä tilaa, ei kerry ylimääräistä tavaraakaan.


      • 6255
        Mikä_milloinkin kirjoitti:

        Minä haluaisin sellaisen 15 neliön asunnon, joita on nyt toistuvasti Hesarissa esitelty ja joita on rakennettu Vantaalle.

        Siinä on kaikki mukavuudet, se on kohtuuetäisyydellä Helsingistä ja kun ei ole ylimääräistä tilaa, ei kerry ylimääräistä tavaraakaan.

        Ne kämpät ovat kiinnostavia! Mutta oliko pakastinta lainkaan? Mun pitää joskus saada syödä yökkärissä jätskiä enkä ole niin sosiaalinen, että lähtisin yökkärissä kioskille! Kai siellä jonkinlainen kanakoppivarasto on, jos omistaa lyhyen ja pitkän talvipalttoon ja sitten vielä pilkkihaalari ja muutama villapaita, joita ei kesällä tarvi ? Mahtuiko pyykkäri(toosa) sinne kylppäriin vai pitääkö pikkupöksyt viedä pyykkitupaan tollee niin sosiaaliseen tyyliin?

        Nuorisolle noita kai enempi tyrkytetään, mutta nuoret ainakin harrastaa laskettelua, lätkää, airsoftia yms., missä tarvitaan varusteita. Missä ne kaikki varusteet säilytetään? Vanhemmilla?


      • entinenmiäs
        Varmaan suurin syy tavaroiden säilyttämiseen vuosikausiksi on, että jos joskus tarvitsee. Ja sitten harvoin, kun tarvitsisi ei löydä tai kuten kirjoitit ei pääse käsiksi. Sama täällä, jos rakentaisin talon kiinnittäisin huomiota komeroihin ja varastotiloihin. Mielenkiinnolla olen seurannut ohjelmaa - Sadan vuoden talo, joka on tehty kotiseudullani. Mukavaa murretta ja tuttuja paikkoja talon rakennuksen ongelmien mukana.


    • 42ff3
    • Per-kel

      On vaatetta, kuiteskin viihdyn parhaiten työkuteissa missä on monta taskua, ruuvimeisselit jakari 10 kiintoavan mattopuukko jumalaton määrä avaimia vanha Nokia :) Ja työkaluja, 3 hitsauskonetta, pylväsporakone, korkeapainepesuri, 12 kpl autonrenkaita, vanhoja tehdasompelukoneita, perämoottori, suksia, lasten kelkkoja, polkupyöriä, vanhoja auton osia, ja muuta roinaa vaikka millä mitalla........20 laatikkoa olutta ja varmaan 15 litraa väkeviä 30 litraa viiniä............ Nastarovje :D

    • Nikita.Nimistö

      Olen ollut huomaavinani, että noita vuokrattavia säilytystiloja on noussut aika paljon. Mitä ihmiset niihin säilövät? Onko niin, että muuttojen yhteydessä tarvitsevat väliaikaista säilytystilaa? Vai onko niin, että koti on käynyt pieneksi tavaroille ja niitä säilötään varastotiloihin?
      Useampi eri firmakin näyttää olevan. Muutama vuosi sitten tiesin vain yhden.
      Itse olen jo vuosia sitten muuton yhteydessä karsinut kaiken roinan ja krääsän. Ainoastaan käyttötavaroita.

      • Ihan totta niitä tosiaan on, eräs tuttuni varastoi tavaroitaan muutettuaan pieneen kaksioon, jonka jälkeen omakotitalosta jäi paljon tavaraa, joka ei mahtunut mihinkään. En kyllä käsitä miten ne muka tulevaisuudessa mahtusivat johonkin vai aikooko hän säilyttää ylimääräistä varastoaan lopun elämäänsä? Jotkut ei vaan pysty luopumaan hankkimastaan tavarasta!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      49
      2988
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      47
      2851
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2649
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      342
      1715
    5. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1084
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      10
      1061
    7. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      193
      927
    8. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      101
      782
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      26
      780
    10. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      44
      739
    Aihe