Olen lohjalainen, ja meillä on täällä sellainen luonnonmuodostelma kuin Lohjanharju, joka hallitsee koko läntisen Uudenmaan maisemaa. Tuntuu vaikealta käsittää, miksi niin moni lohjalainen kieltäytyy käyttämästä sanaa harju, ja puhuu sen sijaan nummesta. Täällä nummi on synonyymi harjulle. Länsi-Uudellamaalla nummi on todella monen paikannimen ja kadunnimen osana.
Minulle sanasta nummi tulee aina mieleen skotlantilainen nummi, joka on kauniin tasaisen ruohokerroksen peittämää loivan kumpuilevaa, puutonta maastoa. Täkäläinen harju taas on Gaussin käyrän muotoinen kivikkoinen ja sorainen ryppy maastossa ja sen kasvillisuus koostuu risukosta, kanervikosta ja harvasta mäntymetsästä.
Minulle sanasta nummi tulee aina mieleen skotlantilainen nummi, joka on kauniin tasaisen ruohokerroksen peittämää loivan kumpuilevaa, puutonta maastoa. Täkäläinen harju taas on Gaussin käyrän muotoinen kivikkoinen ja sorainen ryppy maastossa ja sen kasvillisuus koostuu risukosta, kanervikosta ja harvasta mäntymetsästä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kysymykseesi en osaa vastata, mutta tuosta tuli mieleeni suomenruotsalaisen pomoni riemastus hänen saatuaan Ruotsista liikekirjeen, jonka allekirjoittajan sukunimi oli Trollsås. Jopa minä kouluruotsillani oivalsin heti hänen lukeneen mielessään nimen muodossa troll-sås eikä todennäköisesti tarkoitetussa muodossa trolls-ås.
Kun tätini, Varma Koskitar, muutti Ruotsiin 1960-luvulla, hänen nimensä herätti siellä jostain syystä hilpeyttä, mutta nyt ei ollut kyse siitä. Nyt haettiin ihan vakavissaan nummen ja harjun yhteyttä.
Ehkäpä nimien antajalla on ollut tarkoituksenaan painottaa vallitsevaa maaperää, joka on kuivaa hiekkapohjaa, eikä nimetä maastomuodon mukaan.
Nummihan on kuivaa puutonta aluetta, jolla ei kasva juuri muuta kuin jäkälää, kanervaa ja sammalta, mutta ajat muuttuvat ja puut kasvavat entisten nummien tilalla. Siinä välissä on mahdollisesti vielä alueet olleet niittyinä, karjan laidunmaina.
Näyttäisi siltä, että Lohjanharjua on jo kauan sitten kutsuttu Nummeksi. Ehkäpä jo ihan alunperin.
Jos mennään 1700-luvulle, niin Kuninkaan kartastossa harjun kohdalla lukee ”Nummi eller Campements plats”. Muita nimityksiä sillä ei ole. Harjun takana itäpuolella lähin asumus on nimeltään ”Nummentaka torp”. Nimi lankesi torpalle itsestään, koska kirkolta päin katsoen se oli harjun eli nummen takana.
Harjusta käytettiin siis nimeä Nummi. Paikka näyttää kartan mukaan olleen myös sotilasleirinä ja harjoituskenttänä, mihin hiekkainen nummimainen selänne sopii mainiosti.
Kun lohjalaiset puuhasivat 1650-luvulla paikkakunnalle koulua, he anoivat lupaa palkata Lohjannummelle opettaja. Paikkakunnasta käytettiin silloin nimeä Lohjannummi.
Lohjanharjua noudattelevaa vanhaa tietä, joka jatkui kohti Hämettä, sanottiin muuten aikoinaan ”Kangastieksi”.
Pelkästään Kuninkaan kartaston mukaan nummi -paikannimet ovat yleisempiä Länsi-Uudenmaan/Varsinais-Suomen alueella (Siuntio, Lohja, Karjalohja, Nurmijärvi, Somero, Halikko, Paimio, Turku).
Harju -paikannimet taas ovat yleisempiä Häme/Kymenlaakso -akselilla (Somero, Tampere, Sysmä, Kuusankoski/Valkeala, Pyhtää).
Täydennystä edelliseen:
Lohjan pitäjän kirkonkylän vanha nimitys oli Lohjankylä/Lohjannummi. Vielä vuosina 1911-1925 Lohjan kunnan sisällä toimi puoliksi itsehallinnollinen ”Lohjannummi - Lojobacka taajaväkinen yhdyskunta”.
Sota-ajan Lohjalla viettäneet sukulaiseni puhuivat yleensä Lohjannummesta tarkoittaen sillä kirkonkylää/keskustaa ja nummesta tarkoittaen harjua.
Kuninkaan kartta vuodelta 1783:
Harjun laelle nykyisen urheilukentän kohdalle on merkitty: ”Fält Nummi eller Campaments plats”, eli sotaväen katselmus- ja harjoituspaikka.
Harjun itäpuolella sijaitseva torppa ”Nummentaka” oli Lohjanjärven rannalla sijaitsevan Ojamon kartanon torppa. Torppa oli harjun eli nummen takana niin kirkolta kuin kartanosta katsottuna.
Aikuisten oikeasti Salpausselkä ei ole harju vaan reunamuodostuma.
Punkaharju on harju.
Salpausselkä on poikittaisharju ja Punkaharju pitkittäisharju.
Selännettä kutsutaan ”salamiksi” (makkara), jos se kiemurtelee maisemassa kuin laukaisupaikkaa hakien.
Savossakin sanotaan Punka-salami.
Suomussalami, ylä-kainuulainen kulinaristinen innovaatio, kalojen perkuutähteistä valmistettu herkullinen kestomakkara!
Suomusjärvi ei ole järin etäällä Lohjalta sekään, puhumattakaan Nummi-Pusulasta, joka muodostui Nummi- ja Pusula-nimisten kuntien fuusiosta jokunen ajastaika sitten. Suomusjärvisiä saattaisi kenties kiinnostaa kainuulaisidean hyödyntäminen?
Ex-seinänaapurini muutti jo useampikin ajastaika sitten vanhoille kotikulmilleen Karjalohjalle. Kerran olen häntä käynyt siellä moikkaamassakin, hänen omien sanojensa mukaan ”Mullikka-Lohjalla”.
Entäs se Esko ym. nummisuutarit? Voisiko heitäkin uudelleen sijoitella näillä salami-Mullikka-Lohja -akseleilla? Liittyikö salami, nummi jne. jotenkin suutarin työn kuvaan?
mun rakas vaarini oli remmisuutari
Suutari on kala. Nummisuutari on kala, joka on siirtynyt vedestä maalle. Ihminen. Ihminenhän oli alkuansa kala.
Me ollaan nummisuutareita kaikki, jos oikein silmin katsotaan.