Jaan tähän oman pohdintani ja jos jollakin olisi vastaavanlaisia ajatuksia saa kommentoida.
------
Pohdiskelen ihmisen ja esimerkiksi kasvin samankaltaisuutta(ykseys) ja mietin että miten olisi mahdollista avittaa henkilöstöä tai ketä tahansa itsensä kanssa hukassa olevaa henkilöä tämän ymmärryksen avulla joka on omiaan muuttamaan työpaikkojen kulttuuria sekä henkilön arvomaailmaa isosti:
Molemmat lähtee siemenestä ja viettää ensin aikaa pimeydessä, kasvi mullan alla ihminen kohdussa. Molemmat pihalle valoon päästyään alkaa kasvattamaan varttaan.
Varren sisällä ja tässä kasvamisen matkassa on alusta asti mukana palanen potentiaalia josta oikeissa olosuhteissa voi puhjeta kukka.
Ihmisen sisällä siis kulkee mukana yksilöllinen "naamioista" riisuttu persoonallisuus pieni "lapsi" joka yleisesti pilaantuu tai joutuu tietynlaisen kuplan sisään, illuusioiden valtaan jotka muodostaa maailma jossa elämme. Kutsuttakoon niitä tässä yhteydessä "mielen saasteiksi"
Näistä saasteista hankalin murtaa on auktoriteetti usko eli kasvatuksemme aikaansaama vastuun ulkoistaminen itsensä ulkopuolelle.
Räikein esimerkki tästä on henkilö joka seisoo punaisissa valoissa vaikka on täysin yksin ja voisi siis ylittää tien itsenäisesti.
Vähemmän ymmärretty tapaus ja asian tärkeä pointti on siis henkilö joka työelämässä ei suostu autonomiaan eikä itsejohtamista tapahdu vaikka siihen kulttuuri työpaikalla kannustaisi. Hän ei illuusioltaan näe että elämässä pelataan roolipeliä jossa parhaat statistiikat hahmolleen kehittänyt pelaaja pärjää muita paremmin.
Lapsen varttuessa varhaisaikuisuuteen ensin kotonaan ja sitten erilaisissa instituutioissa kuten päiväkoti, koulu, armeija, sekä viimeisenä työpaikka.
Kaikkia näitä johtaa auktoriteetti ja opimme että joku muu tietää paremmin mikä itselle on parasta eikä koeta tarvetta muuttua ja kasvaa joka lopulta johtaisi itsen oivaltamiseen, kukinnon puhkeamiseen, siis sen syvälliseen oivaltamiseen että me ja vain me itse olemme vastuussa itsestämme ja kasvatuksestamme henkisesti voimakkaaksi ja sen myötä onnelliseksi yksilölliseksi persoonallisuudeksi.
Saatuamme vastuun ikäänkuin täydellisesti takaisin itsellemme, me ymmärrämme että me itse luomme ajatuksillamme ja teoillamme todellisuutemme eikä siitä ole vastuussa kukaan muu.
Kasville kukka puhkeaa auringon ja ravinteikkaan maaperän avulla. Vähän samoin on laita myös ihmisen ja ikävä kyllä hän alkaa kukkimaan vielä tänäpäivänä useammin kriisin myötä joka muuttaa ajattelua kriittisesti siten että negatiivisuus katoaa, alkaa elämä maistumaan, löytyy syvä sisäinen rauha joka ajaa ajattelua enemmän sydämelle joka on ajattelussaan viisas sekä muut huomioon ottava toisin kuin järki jota johtaa minä ajattelu ja ego.
Ainakin tietoisuus näistä asioista mahdollistaa kukan puhkeamisen ilman että tarvitsee käydä lähellä kuolemaa mutta mikä muu olisi tätä kukkimista edistävä tapa työpaikoilla?
Näkisin että kohti autonomista työelämää liikuttaessa tulisi näiden instituutioiden tapa kasvattaa muuttua radikaalisti siten että lapsemme ja nuoremme opetetaan ulkoa oppimisen ja toiston sijasta itsenäistä ajattelemista ja elämän oppia sellaista joka ajaisi ihmisen tiedemieheksi, totuuden etsijäksi joka ei suostu hyväksymään mitään hänelle kerrottua vaan haluaa itse tutkia asian laidan. Tiedon helppo saaminen mahdollistaa tämän nyky aikana maailmassa jossa ihmiset, niin kovin monet ihmiset ovat elämässään hukassa.
------
Pohdiskelen ihmisen ja esimerkiksi kasvin samankaltaisuutta(ykseys) ja mietin että miten olisi mahdollista avittaa henkilöstöä tai ketä tahansa itsensä kanssa hukassa olevaa henkilöä tämän ymmärryksen avulla joka on omiaan muuttamaan työpaikkojen kulttuuria sekä henkilön arvomaailmaa isosti:
Molemmat lähtee siemenestä ja viettää ensin aikaa pimeydessä, kasvi mullan alla ihminen kohdussa. Molemmat pihalle valoon päästyään alkaa kasvattamaan varttaan.
Varren sisällä ja tässä kasvamisen matkassa on alusta asti mukana palanen potentiaalia josta oikeissa olosuhteissa voi puhjeta kukka.
Ihmisen sisällä siis kulkee mukana yksilöllinen "naamioista" riisuttu persoonallisuus pieni "lapsi" joka yleisesti pilaantuu tai joutuu tietynlaisen kuplan sisään, illuusioiden valtaan jotka muodostaa maailma jossa elämme. Kutsuttakoon niitä tässä yhteydessä "mielen saasteiksi"
Näistä saasteista hankalin murtaa on auktoriteetti usko eli kasvatuksemme aikaansaama vastuun ulkoistaminen itsensä ulkopuolelle.
Räikein esimerkki tästä on henkilö joka seisoo punaisissa valoissa vaikka on täysin yksin ja voisi siis ylittää tien itsenäisesti.
Vähemmän ymmärretty tapaus ja asian tärkeä pointti on siis henkilö joka työelämässä ei suostu autonomiaan eikä itsejohtamista tapahdu vaikka siihen kulttuuri työpaikalla kannustaisi. Hän ei illuusioltaan näe että elämässä pelataan roolipeliä jossa parhaat statistiikat hahmolleen kehittänyt pelaaja pärjää muita paremmin.
Lapsen varttuessa varhaisaikuisuuteen ensin kotonaan ja sitten erilaisissa instituutioissa kuten päiväkoti, koulu, armeija, sekä viimeisenä työpaikka.
Kaikkia näitä johtaa auktoriteetti ja opimme että joku muu tietää paremmin mikä itselle on parasta eikä koeta tarvetta muuttua ja kasvaa joka lopulta johtaisi itsen oivaltamiseen, kukinnon puhkeamiseen, siis sen syvälliseen oivaltamiseen että me ja vain me itse olemme vastuussa itsestämme ja kasvatuksestamme henkisesti voimakkaaksi ja sen myötä onnelliseksi yksilölliseksi persoonallisuudeksi.
Saatuamme vastuun ikäänkuin täydellisesti takaisin itsellemme, me ymmärrämme että me itse luomme ajatuksillamme ja teoillamme todellisuutemme eikä siitä ole vastuussa kukaan muu.
Kasville kukka puhkeaa auringon ja ravinteikkaan maaperän avulla. Vähän samoin on laita myös ihmisen ja ikävä kyllä hän alkaa kukkimaan vielä tänäpäivänä useammin kriisin myötä joka muuttaa ajattelua kriittisesti siten että negatiivisuus katoaa, alkaa elämä maistumaan, löytyy syvä sisäinen rauha joka ajaa ajattelua enemmän sydämelle joka on ajattelussaan viisas sekä muut huomioon ottava toisin kuin järki jota johtaa minä ajattelu ja ego.
Ainakin tietoisuus näistä asioista mahdollistaa kukan puhkeamisen ilman että tarvitsee käydä lähellä kuolemaa mutta mikä muu olisi tätä kukkimista edistävä tapa työpaikoilla?
Näkisin että kohti autonomista työelämää liikuttaessa tulisi näiden instituutioiden tapa kasvattaa muuttua radikaalisti siten että lapsemme ja nuoremme opetetaan ulkoa oppimisen ja toiston sijasta itsenäistä ajattelemista ja elämän oppia sellaista joka ajaisi ihmisen tiedemieheksi, totuuden etsijäksi joka ei suostu hyväksymään mitään hänelle kerrottua vaan haluaa itse tutkia asian laidan. Tiedon helppo saaminen mahdollistaa tämän nyky aikana maailmassa jossa ihmiset, niin kovin monet ihmiset ovat elämässään hukassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.