Aasian kriisi on herättänyt valtavan auttamishalun, mutta näyttää siltä että erityisesti traumaterapiasta on enemmän haittaa kuin hyötyä potilaalle.
Lue Duodecim-lääkärilehden uusin pääkirjoitus ->
http://www.terveysportti.fi/pls/terveysportti/dlehti2.tunnista?a=N&t=H&fname=duo94798.htm
Lue Duodecim-lääkärilehden uusin pääkirjoitus ->
http://www.terveysportti.fi/pls/terveysportti/dlehti2.tunnista?a=N&t=H&fname=duo94798.htm
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kirjoittajalla on nyt menneet käsitteet täysin sekaisin. Traumaterapia ja psykologinen debriefing ovat kaksi täysin eri asiaa. Tuo Wahlbeckin kirjoitus ei ole alaa tunteville mitenkään uusi ja debattia on käyty jo vuosia. Debriefingistä pitäisi tutkimusnäytön puutteessa luopua ja korvata se paremmin ennaltaehkäisevää näyttöä omaavilla interventioilla, joita niitäkin on olemassa. Traumapsykoterapia on oma terapiamuotonsa, joista etenkin kognitiivis-behavioraalisilla terapiamenetelmillä ja myös EMDR:lläkin on nyt jo verrattain vahva positiivinen näyttö traumaperäisten häiriöiden hoidossa.
Freud on jumalanne, Oidipus-kompleksi taakkanne, mä psykologialta kaiken sain,,,
"Tutkimustiedon valossa kertaistuntona toteuttavalla varhaisella jälkipuinnilla ei ole vaikutusta traumaperäisen psyykkisen oireilun estossa (Emmerik ym. 2002). Varhaiseen jälkipuintiin osallistuneilla onnettomuuden uhreilla on todettu myöhemmin jopa enemmän ahdistus- ja masennusoireilua kuin verrokkiryhmiin satunnaistetuilla (Rose ym. 2002)."
Debriefingtutkimuksen ns. faktat ovat olleet tiedossa jo vuosia alan ammattilaisille. Tämä tila ei riitä selittämään miksi näin ilman muuta on laita ja miksi interventiolla ei voi ollakaan oletettua positiivista vaikuttavuutta. Cochrane-tietokannasta löytyy monta muutakin tutkimusta aiheesta, osin tosin menetelmällisiä ongelmia ja asetelmallisesti puutteellisia tutkimuksia
Kritiikkini pointti oli, että debriefing ei ole misssään tapauksessa traumaterapiaa ja alkuperäinen väite on täysin harhaanjohtava ja asiantuntematon. Traumaterapialla on olemassa vahva tutkimusnäyttö puolellaan.
Miten tämä nyt liittyy puheena olevaan aiheeseen?
Vastaus: Ei mitenkään
Ketä syytät faktojen vääristelemisestä? Jos luit
ja ymmärsit lukemasi nii debreifingin osalta olin ja olen edelleen pitkälti samaa mieltä kuin Wahlbeck. Kansainvälinen traumatutkimusjärjestö
ISTSS on julkaissut näyttöön perustuvat suositukset trauman hoidossa. Samoin National Center for PTSD. Niissä molemmissa asiantuntijasuosituksissa ei suositella psykologisen debriefingin käyttöä rutiininomaisesta ja useimmat alan asiantuntijat ovat tästä yhtä mieltä. Sen varhaista käyttöä ei siis ole syytä suosia rutiinitoimenpiteenä, vaan on syytä odottaa normaalia toipumista. Mutta ellei sitä tapahdu samat suositukset esittävät ykkösvaihtoehtona niille, joille on jo kehittynyt traumaperäinen stressihäiriö, hoidoksi kognitiivis-behavioraalista traumaterapiaa tarpeen mukaan myös yhdistettynä lääkehoitoon (SSRI-lääkkeet). Nämä ovat tämän hetken tiedon perusteella suositukset, joita tutkimustieto tukee.
Wahlbeckin atikkeli siis on linjassa näiden suositusten kanssa. salli saaret ovat sitten oma lukunsa.
Lähteet: www.ncptsd.org ja Effective treatment for PTSD (Foa et al. eds.) ISTSS
...Freud oli lääkäri ja psykoanalyysi oli alunalkujaan niin sanotusti lääketieden alaa.
Hyvä että psykologit ovat ajantasalla missä mennään. Toivon että jatkossa psykologit keskittyvät hoitamaan oikeita potilaita, eivätkä vaan yritä luoda uusia traumahoitomuotoja itse työllistyäkseen. Lääkäreiden piirissä me olemme onnellisia jos työmme joskus loppuisi.
Ei ehkä kannata omia mielipidettä yhden tutkimuksen tai haastattelun perusteella.
Kävin itse traumaterapiassa ja minua se auttoi.
Ootsä Pöljältä?
Itkevälle pikkupojallekin sanontaan, että iso mies ei itke. Hänestä kasvatetaan siis kovis, joka ei tunteitaan näytä. Tämä auttaa häntä paremmin kestämään myöhemmissäkin traumoissa.
Naiset saavat näyttää tunteensa. Tämä tekee heistä haavoittuvaisemman. Heidän on vaikeampi selvitä kriiseistä. Myös biologinen solutaso vahvistaa tätä. Naisilla on enemmän "empatia geenejä" kuin miehellä.
Asiasta julkaistiin äskettäin tutkimuskin, jonka mukaan traumasta puhuminen ei paranna traumaa, kuten uskotaan vaan pitkittää sitä. Siksi "mököttävät" miehet selviävät traumoista nopeammin kuin naiset.