Miten älykäskin voi olla uskovainen?

Mistä tiedät, että he ovat älykkäitä? Korkea koulutus vaatii lähinnä hyviä istumalihaksia.
Itselläkin on kokemusta muutamista uskovaisista eikä heitä voi älykkäiksi mainita, vaikka ovatkin aikoinaan kouluja käyneet.

Älykkydellä ja uskonnollisuudella on kovin heikko korrelaatio. Se että kokee olevansa niin älykäs, ettei tarvitse uskontoja mihinkään, on vain oma harhakuvitelma ja osoittaa oman ajatusmaailman suppeutta ja rajallisuutta.

Älykkäät osaa laskea ja todeta, millä todennäköisyydellä maailma pyörii.
Täysin sattumanvarainen maailma olisi kaaos.

Ei uskovaisilla ja ei-uskovaisilla ole välttämättä isoakaan eroa, olivatpa he sitten älykkäitä tai vähän vähemmän älykkäitä. Melkein sanoisin, että tieteen nimiin vannovissa ilmeisen älykkäissä tyypeissä on enemmän fundamentaalisia piirteitä kuin esim. kotimaan perususkovaisissa. Hyvä esimerkki paluusta uskovaisten pimeillä vuosisadoilla käyttämiin konsteihin on vapaa-ajattelijopiden käännytystyö.

Kyky päätellä oikein ei auta, jos halua päätellä oikein ei ole.

Millainen on älykäs uskovainen? Ei haaskaa aikaansa rukoilemiseen, palvontamenoihin tai raamattuun?

Nykyisen käsityksen mukaan älykkyys ja uskonnolliset uskonnot kyllä korreloivat negatiivisesti, mutta melko vähän. Uskovissa on kiistatta älykkäitä ihmisiä. Sen sijaan intuitiivinen ajattelutapa johtaa uskomusten totena pitämiseen paljon todennäköisemmin kuin rationaalisuuten pyrkivä, on älykkyyden taso mikä tahansa.

On se märempi sivistymättömällä.

Se taitaa riippua ainakin osittain miten haluaa asennoitua. Osa näkee tieteen ja uskonnon vastakohdiksi. Osa näkee, että ne ovat taas asioita, joilla sama päämäärä. Osa, että tiede on Korkeamman tarjoama työväline.

Vaikkakin tiede ei ole synonyymi älykkyydelle, vaan muutenkin voi olla älykäs.

Osa myös kokee uskonnon oppien olevan hyväksi ihmiskunnalle eikä välttämättä pohdi sen syvällisemmin onko esim. raamatun kertomukset absoluuttisen tosia. Sitten jos ylipäänsä käsitellään ihmisiä ja uskomuksia, monet historialliset, menestyneet ja kiistattomasti älykkäät henkilöt ovat uskoneet yliluonnollisiin tai epätieteellisiin asioihin (myös tiedemiehet). Sodassa mm. on yleinen tapa vaihtaa joukkojen komentajia huonon sotaonnen vuoksi ts. huono tuuri, jota tuskin voidaan tieteen keinoin selittää. Uskoisin, että todellisuudessa löytyy aika vähän ihmisiä jotka eivät pidä yliluonnollisen olemassaoloa jopa todennäköisenä.

Toki voi olla, vaikka älykkyys korreloi negatiivisesti uskonnollisuuden kanssa, niin ei tämä tarkoita, että poikkeuksia ei olisi.

Älykäs ihminen voi olla taitava huijaamaan sekä itseään että muita: uskoo vahvasti, vaikkei tiedä yhtään mitään. Jos älykäs ego haluaa suojella itseään, sen temppuja voi olla vaikea paljastaa. Tämän temppuilun paljastaminen itselle edellyttää älyllistä rehellisyyttä, avoimuutta omille virheille, ei älykkyyttä sinänsä.