Nykyään on kansallinen uutinen, jos jossain päin aurinko näkyy, kun aina on pilvistä.
Oliko se niin, että pilvisyyden lisääntyminen lisää ilmaston lämpenemistä? Auringon säteily kietoutuu pilviin ja lämmittää siten alla olevaa ilmaa ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä? Niinhän se oli, eikös ollutkin?
Oliko se niin, että pilvisyyden lisääntyminen lisää ilmaston lämpenemistä? Auringon säteily kietoutuu pilviin ja lämmittää siten alla olevaa ilmaa ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä? Niinhän se oli, eikös ollutkin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomen pohjoisilla leveysasteilla on teoreettisella jatkuvalla täyspilvisyydellä lämmittävä vaikutus talvisin ja viilentävä kesäisin.
Tähän aikaan vuodesta Aurinko näyttäytyy muutenkin lyhyen aikaa horisontin yläpuolella, joten pilvipeitteen vaikutus maanpinnan lämpöä sitovana kerroksena korostuu.
Kesäisin sitten Auringon jäädessä pysyvästi pilvien taakse jää maanpinta viileämmäksi ja erityisesti helteet ja huippulämmöt leikkautuvat pois, vaikka sitten toisaalta öisin onkin tavanomaista lämpimämpää.
Pilvisen sään lisääntymiselle eräs selitys on Svensmarkin pilviteoria, joka pähkinänkuoressa tarkoittaa, että auringon aktiivisuuden heikentyessä pääsee maan ilmakehään enenevässä määrin kosmista säteilyä, joka synnyttää tiivistymisytimiä ja sitä myötä pilvisyyttä.
Asiaa on käsitelty tässä ketjussa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14983430/svensmarkia-pukkaa
Kaikki, mikä vähänkin kyseenalaistaa agw-paradigman on eräille kauhistus, joten asia kuin asia on heille kaikki-tai-ei-mitään -tyylinen, niin myös Svensmark.
Pohtimisen arvoista on se, miten pilvisyyden lisääntyminen näkyy lämpötiloissa ja onko se enemmän paikallista vaiko globaalia. Talvella öiset huippupakkaset leikkautuvat pois, mikäli pilvisyys on runsasta. Suomen viime kesä taas on esimerkki siitä, miten helteet (esim. Kuopion ja Tampereen nollahelteet) ja huippulämmöt (esim. 30 asteen ylitykset) leikkautuivat pois. On vielä liian aikaista väittää viime kesän vahvistavan Svensmarkin teoriaa. Nähtäväksi jää, mikä pidemmällä aikavälillä pilvisyyden, helteiden ja huippulämpöjen trendi on. Aivan paikallisesta ilmiöstä ei liene kysymys, viitteitä on esim. Tanskasta ja Saksasta, että kesän ja syksyn auringonpaistetunnit ovat olleet vähissä.
Sateita ja pilvistä näyttää olevan runsaasti klobaalisti, muutamana esimerkkinä Usa ja keskieurooppa jossa on jo umen saartamia kyliä sekä Uusiseelanti jossa satoin päivässä kahden kuukauden edestä.
Muistaakseeni lämpenemisen kannattajien rintamalta on ennustettu enemmänkin kuivuutta.
Ainakin Svensmarkin teoriaa tämä nykytilanne tukee joskin jos Cernin kokeetkin näytti vihreää valoa Svensmarkin teorialle.
Huippupakkaset saattaa leikkautua tänä talvena suomessa pois mutta lunta voi tulla ennätysmäärä
Hankalaa tykkylunta ja on paljon ja muuallakin kun suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-10014636
Mutta pilvisyyden lisääntyminen lisää ilmaston lämpenemistä, lisäähän? Jos maapallo on koko ajan paksun pilviverhon peitossa, niin täällähän olisi tukahduttavan kuuma, ikään kuin koko ajan olisi villapaita päällä, olisihan? Maapallon sisältähän se lämpö tulee, tuleehan? Samalla tapaa kuin ihmisellä, eikös niin?
Ilmeisesti se, että pilvipeitteellä on sekä viilentäviä että lämmittäviä ominaisuuksia, joiden painotus muuttuu muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta on liian vaikea eräiden ymmärtää, jolloin asiasta keskustelu menee ääliömäiseksi jankkaukseksi.
Pilvipeitteellä on sekä lämmittävä että viilentävä vaikutus, leikkaa sekä kuuminta että kylmintä. Pitää muistaa että jääkauden muodostumiseen riittää jo pikkupakkanen jos se on riittävän pitkäkestoinen.