VIKO 35S uusi ja halpa

Jos Viko 35 S hinta pysyy purjehdusvalmiina lähelläkään tuota 45000€ tasoa, niin se saa varmasti värinää markkinoilla. Hinta vaikuttaa uskomattoman edulliselta.

Jos tuo esitetty hinta pitää paikkansa ja laatu edes kohtalaista niin tämä tulee vaikuttamaan todella rankasti venemarkkinaan.

Erityisesti käytettyjen veneiden hintapyynnit alkavat vaikuttamaan entistä enemmän absurdeilta. Kuka haluaa maksaa 40-vuotta vanhasta käytetystä purresta saman hinnan kuin uudesta?

TuulaJärvenpäästä kirjoitti:

Jos Viko 35 S hinta pysyy purjehdusvalmiina lähelläkään tuota 45000€ tasoa, niin se saa varmasti värinää markkinoilla. Hinta vaikuttaa uskomattoman edulliselta.

Jos tuo esitetty hinta pitää paikkansa ja laatu edes kohtalaista niin tämä tulee vaikuttamaan todella rankasti venemarkkinaan.

Erityisesti käytettyjen veneiden hintapyynnit alkavat vaikuttamaan entistä enemmän absurdeilta. Kuka haluaa maksaa 40-vuotta vanhasta käytetystä purresta saman hinnan kuin uudesta?

Lue lisää

Tuo 45 tonnia on veroton perusveneen hinta. Suomen ALV:llä 56 tonnia. Viko S 30 perushinta Saksan verolla oli syksyn 2015 testissä 35 500. Purjehdusvalmiina 47 250. Jälkimmäinenkin hinta vielä perämoottorilla ja sisäkoneella tuo puolet kevyempi S 30 maksoi 53 tonnia purjehdusvalmiina.

Tuosta päätellen voisi arvata S 35:n maksavan purjehdusvalmiina n. 70 tonnia Saksassa, ehkä hiukan alle. Suomessa hinta lienee n. 10 tonnia kalliimpi korkeamman ALV:n ja kuljetuskustannusten takia.

Eipä nuo pienemmät Vikot mitään markkinahäiriötä ole tietääkseni aiheuttaneet. Tietysti tuo S 30 on vielä aika pieni nykymarkkinoilla. Bavaria Easy 9.7 maksoi purjehdusvalmiina syksyllä 2014 Saksassa 70 tonnia. Se painaa yhtä paljon kuin S 35 ja on selvästi tilavampi kuin S 30.

Varianta 37 taas on selvästi S 35:sta painavampi ja tilavampi. Se maksoi Saksassa purjehdusvalmiina 95 tonnia syksyllä 2013.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo 45 tonnia on veroton perusveneen hinta. Suomen ALV:llä 56 tonnia. Viko S 30 perushinta Saksan verolla oli syksyn 2015 testissä 35 500. Purjehdusvalmiina 47 250. Jälkimmäinenkin hinta vielä perämoottorilla ja sisäkoneella tuo puolet kevyempi S 30 maksoi 53 tonnia purjehdusvalmiina.

Tuosta päätellen voisi arvata S 35:n maksavan purjehdusvalmiina n. 70 tonnia Saksassa, ehkä hiukan alle. Suomessa hinta lienee n. 10 tonnia kalliimpi korkeamman ALV:n ja kuljetuskustannusten takia.

Eipä nuo pienemmät Vikot mitään markkinahäiriötä ole tietääkseni aiheuttaneet. Tietysti tuo S 30 on vielä aika pieni nykymarkkinoilla. Bavaria Easy 9.7 maksoi purjehdusvalmiina syksyllä 2014 Saksassa 70 tonnia. Se painaa yhtä paljon kuin S 35 ja on selvästi tilavampi kuin S 30.

Varianta 37 taas on selvästi S 35:sta painavampi ja tilavampi. Se maksoi Saksassa purjehdusvalmiina 95 tonnia syksyllä 2013.

Lue lisää

Kiitos tarkennuksesta Joakim.

45000€ on aivan eri asia kuin 70 000€ tai peräti 80 000€. Ihmettelinkin jo hetken minkä uuden ja edullisen tuotantotavan puolalaiset veneenrakentajat ovat keksineet.

Purjehdusominaisuuksia ei ole juuri kehuttu Yachtin testeissä, vaan veneet ovat olleet yllättävän hitaita ulkonäköönsä nähden, varsinkin tuo S30, joka on vauhdikkaan näköinen kuten S 35. Mittauksien perusteella eivät taida pysyä Bavaria/Hanse/Beneteau/Jeanneau kyydissä. Tuossa jutussa spekuloitiin S 35:n olevan nopeampi kuin Hanse, mutta saa nähdä kun pääsee vesille.

Hinta näkyy ainakin varsin tyhjissä sisätiloissa sekä niukassa heloituksessa. S 30:n testissä niukka ison skuutin välitys (4x ilman hienosäätöä) ja levangin puute aiheutti ongelmia 14-20 solmun testikelissä.

Varsinkin avomerellä monissa veneissä on tapana sulkea vessan lavuaarin läpivientihanat. Ehkä tuossakin, vaikka ainakin pienemmässä Viko 30:ssä pesuallas näyttää olevan verraten korkealla.
Varmin ratkaisu on tietysti se, että veneessä olisi harmaavesitankki pesuvesiä varten. Sellaisen voi kyllä asentaa jälkikäteenkin, jos sellainen veneestä puuttuu ...

Eikös tuo ole ihan tavallinen paikka eli peilikaapin verran irti laidasta? Omassa saman kokoisessa allas on tuossa eikä ole koskaan tullut edes altaan pohjalla vettä puhumattakaan ylivuodosta. Edellisessä pienemmässä vettä tuli, mutta siinä peilikaappi oli varsin litteä ja varalaita matalampi.

harmaavesitankki kirjoitti:

Varsinkin avomerellä monissa veneissä on tapana sulkea vessan lavuaarin läpivientihanat. Ehkä tuossakin, vaikka ainakin pienemmässä Viko 30:ssä pesuallas näyttää olevan verraten korkealla.
Varmin ratkaisu on tietysti se, että veneessä olisi harmaavesitankki pesuvesiä varten. Sellaisen voi kyllä asentaa jälkikäteenkin, jos sellainen veneestä puuttuu ...

Lue lisää

Paras pesuallas on keskiveeessä. Toiseksi paras on niin korkealla, ettei purjehduskallistuksissa ilman kaatumista vesi nouse altaaseen. Venesuunnittelijat eivät useinkaan suunnittele tätä yksityiskohtaa oikein. Allas on liian matalalla. Se nykymuodin mukaan voi olla leveä, tasapohjainen, matalareunainen ja ulosmeno keskellä. Kaikki huonoja piirteitä. Toimii koti- wc:ssä ja veneessä satamassa. Joihinkin veneisiin on kopioitu kotioloista pöytätason päälle sijoitettava pesukulho. Voi olla hyväkin.
En ole nähnyt mutta miettinyt tulvivaa allasta: harmaavesitankin sijaan voisi pesualtaan vedet johtaa lattian alle suihkukaivoon. Sieltä automaattipumppu pumppaisi joutsenkaulan kautta mereen. Tällaiset kaukalot löytyy valmiina pumppuineen eikä maksa paljoa.

Isopurje on spekseissä oudon pieni. Luulisi olevan n. 40 m2 tuon kokoisessa veneessä, jos sen on tarkoitus kulkea hyvin.

Täällä on perusvarustus, polaarit jne.
https://www.viko-hh.de/artikel/viko-s35-18483.html

Siis spriikeitin, yksi 60 Ah akku, 15 hv moottori, päävinssit kokoa 30, 4 vinssinvapauttajaa, ei suljettavaa keulakajuuttaa jne. Aika paljon saa ruksia lisävarustelistaa, jotta pääsee Bava/Bene/Hanse lähtötasolle. C/R-veneeseen matkaa on vielä reilusti lisää. Hintakin on jo hieman noussut, 61 tonnia Saksassa eli Suomen ALV:llä 64.

Edes polaareissa ei luvata C/R-tasoista suorituskykyä, mikä tietysti on linjassa vaatimattoman kokoisen isopurjeen ja spinnun kanssa. Tuskin tuo on ainakaan nopeampi kuin 35-jalkainen Bava/Bene/Hanse.

Kyllä, perusvarustus on todella puutteellinen ellei peräti naurettava. Lisävarusteita ruksttava todella paljon, ennen kuin voi puhua matkaveneestä. Mutta Beneteau Oceanis 35.1 hintalappu on 170-180 k€. Tämän Vikon hintalappu asettuisi varmaankin 90-110 k€ tasolle vstaavalla varustetasolla. Siinä on huikea ero. Jos purjehtii yhtä hyvin tai paremmin niin luulisi menevän oikein hyvin kaupaksi.

Vikoja_odotellessa kirjoitti:

Kyllä, perusvarustus on todella puutteellinen ellei peräti naurettava. Lisävarusteita ruksttava todella paljon, ennen kuin voi puhua matkaveneestä. Mutta Beneteau Oceanis 35.1 hintalappu on 170-180 k€. Tämän Vikon hintalappu asettuisi varmaankin 90-110 k€ tasolle vstaavalla varustetasolla. Siinä on huikea ero. Jos purjehtii yhtä hyvin tai paremmin niin luulisi menevän oikein hyvin kaupaksi.

Lue lisää

Oceanis 35.1 lähtöhinta Suomessa on 121 tonnia. Jos siihen pitää laittaa 50 tonnia lisää saadakseen mieleisensä varustuksen, miten ihmeessä Vikoon riittäisi 25-45 tonnia, kun varusteita tarvitaan siihen paljon enemmän?

Vertailussa tietysti pitää myös muistaa, että Viko on rungoltaan melkein metrin pidempi. Tuosta huolimatta takakajuutan punkka oli videossa vain 186 cm, joka on tarkoitus kasvattaa 196:een jalkopään laipiota siirtämällä.

Rumiahan nuo on samoin kuin uudet Benetööt, Bavariat ja suurin osa muistakin uusista, mutta minkäs teet kun suunnittelutrendit on mitä on. Kyllä mulle silti kelpaisi uusi vene, jos olisi taskun pohjalla 100 keur ylimääräistä. En väitä että ajelen vanhalla veneellä esteettisistä syistä :) En vain ymmärrä esim. tuota pystykeulaa. Miksei sitä voisi tehdä edes vähän viistoon, eihän se vesilinja siitä lyhenisi, vaan runko vain hieman pidentyisi ylempää. Ja kulmikkaat sisustukset... Minne katosivat pyöreämmät linjat?

Finjääveli kirjoitti:

Rumiahan nuo on samoin kuin uudet Benetööt, Bavariat ja suurin osa muistakin uusista, mutta minkäs teet kun suunnittelutrendit on mitä on. Kyllä mulle silti kelpaisi uusi vene, jos olisi taskun pohjalla 100 keur ylimääräistä. En väitä että ajelen vanhalla veneellä esteettisistä syistä :) En vain ymmärrä esim. tuota pystykeulaa. Miksei sitä voisi tehdä edes vähän viistoon, eihän se vesilinja siitä lyhenisi, vaan runko vain hieman pidentyisi ylempää. Ja kulmikkaat sisustukset... Minne katosivat pyöreämmät linjat?

Lue lisää

Makuasioista voi kiistellä. Omasta mielestäni tuo on paljon paremman näköinen kuin vanhemmat viistoperäiset ja -keulaiset.

Tosiasioista sen sijaan ei voi kiistellä: keulan tekeminen viistoksi lyhentää aina vesilinjaa. Jos 35-jalkaisen veneen keulan tekee viistoksi, vesilinja lyhenee. Jos keulaa pidentää ”ylempää” vaikkapa 30 sentillä, ei vene ole enää 35-jalkainen vaan 36-jalkainen, jossa vesilinja on 35-jalkaisen pystykeulaisen veneen vesilinjan mittainen. Tekemällä tuohon 36-jalkaisen pystykeulalla, saadaan taas samanmittaiseen veneeseen pidempi vesilinja.

Mitään muuta syytä viistokeulaan en keksi kuin maihin kulkeminen luonnonsatamissa. Maihin kulkeminen pystykeulaisesta veneestä helpottuu ankannokan avulla (jolloin saat siis ankannokan hinnalla tehtyä omasta veneestäsi 1-2 jalkaa suuremman veneen), helpommaksi kuin viistokeulaisesta koska keulakaide, rullalaite yms. eivät haittaa niin paljon veneeseen/maihin kulkemista.

Tuskin tuota on blue-water cruiseriksi tarkoitettukaan. Kohderyhmä lienee juurikin rannikko- ja avomeripurjehdukset Itämeren alueella, mihin vene lienee mainio. Mikäli märkäpinta on pieni, tietää se hyviä kevyen tuulen ominaisuuksia. Vakioköli on 1,95 m, mikä on melko syvä tuon kokoiseen veneeseen ja ennustaa hyviä kryssiominaisuuksia. En ihan ymmärrä tuota ”Sorto?” kommenttiasi. Yhdistätkö sorron ja rungon märkäpinta-alan jotenkin toisiinsa ?

Suurin epäilyksen aihe omasta mielestäni liittyy varustelun laatuun, onko hintaa pudotettu heloituksen laadun ja määrän kustannuksella ? Toinen juttu on sisustuksen viimeistely. Rakenteiden voisi kuvitella olevan jotakuinkin kohdallaan ainakin itämerikäyttöön, sen verran kokemusta luokituslaitoksilla alkaa olla tuon kaltaisista perusveneistä.

Pystykorva kirjoitti:

Makuasioista voi kiistellä. Omasta mielestäni tuo on paljon paremman näköinen kuin vanhemmat viistoperäiset ja -keulaiset.

Tosiasioista sen sijaan ei voi kiistellä: keulan tekeminen viistoksi lyhentää aina vesilinjaa. Jos 35-jalkaisen veneen keulan tekee viistoksi, vesilinja lyhenee. Jos keulaa pidentää ”ylempää” vaikkapa 30 sentillä, ei vene ole enää 35-jalkainen vaan 36-jalkainen, jossa vesilinja on 35-jalkaisen pystykeulaisen veneen vesilinjan mittainen. Tekemällä tuohon 36-jalkaisen pystykeulalla, saadaan taas samanmittaiseen veneeseen pidempi vesilinja.

Mitään muuta syytä viistokeulaan en keksi kuin maihin kulkeminen luonnonsatamissa. Maihin kulkeminen pystykeulaisesta veneestä helpottuu ankannokan avulla (jolloin saat siis ankannokan hinnalla tehtyä omasta veneestäsi 1-2 jalkaa suuremman veneen), helpommaksi kuin viistokeulaisesta koska keulakaide, rullalaite yms. eivät haittaa niin paljon veneeseen/maihin kulkemista.

Lue lisää

Tarkoitin juuri sitä, ettei lyhennetä vesilinjaa, vaan pidennetään keulaa ylempää. Toki veneen mitta pitenee, mutta mitä väliä sillä on, onko vene 35 tai 36 jalkainen? Sehän on vain numero. Minusta etenkin lyhyessä ja terävässä aallokossa viisto keula on huomattavasti mukavampi, pitää vauhdin paremmin, eikä kaiva keulaa aaltoon niin helposti.

Pystykorva kirjoitti:

Makuasioista voi kiistellä. Omasta mielestäni tuo on paljon paremman näköinen kuin vanhemmat viistoperäiset ja -keulaiset.

Tosiasioista sen sijaan ei voi kiistellä: keulan tekeminen viistoksi lyhentää aina vesilinjaa. Jos 35-jalkaisen veneen keulan tekee viistoksi, vesilinja lyhenee. Jos keulaa pidentää ”ylempää” vaikkapa 30 sentillä, ei vene ole enää 35-jalkainen vaan 36-jalkainen, jossa vesilinja on 35-jalkaisen pystykeulaisen veneen vesilinjan mittainen. Tekemällä tuohon 36-jalkaisen pystykeulalla, saadaan taas samanmittaiseen veneeseen pidempi vesilinja.

Mitään muuta syytä viistokeulaan en keksi kuin maihin kulkeminen luonnonsatamissa. Maihin kulkeminen pystykeulaisesta veneestä helpottuu ankannokan avulla (jolloin saat siis ankannokan hinnalla tehtyä omasta veneestäsi 1-2 jalkaa suuremman veneen), helpommaksi kuin viistokeulaisesta koska keulakaide, rullalaite yms. eivät haittaa niin paljon veneeseen/maihin kulkemista.

Lue lisää

Makuasioista sen verran, että aina on ihmisiä, joiden mielestä uudet muoti-ilmiöt näyttää aina paremmalta kuin mihin on totuttu. Kuitenkin moni aikansa muoti-ilmiö näyttää jälkikäteen katsottuna aivan pöhköltä. Mutta ei siinä mitään, me ollaan erilaisia. Toiset kaipaavat uutta ja räväkkää, toiset ovat konservatiiveja.

Finjääveli kirjoitti:

Makuasioista sen verran, että aina on ihmisiä, joiden mielestä uudet muoti-ilmiöt näyttää aina paremmalta kuin mihin on totuttu. Kuitenkin moni aikansa muoti-ilmiö näyttää jälkikäteen katsottuna aivan pöhköltä. Mutta ei siinä mitään, me ollaan erilaisia. Toiset kaipaavat uutta ja räväkkää, toiset ovat konservatiiveja.

Lue lisää

Jokainen venemalli on aikansa muodin tuotos. Niin viistot tai pystyt keulat kuin perätkin. Guy 33:n perä (tai keula) aikanaan näytti hienolta. Joku varmaan tykkää siitä edelleen, jonkun toisen mielestä se on vanhanaikainen. Ensimmäiset pystykeulat tulivat joskus 90-luvun puolivälissä, joten niitä on tehty yli 20 v. Ei mikään ihan uusi muotioikku.

Pystylle keulalle (ja perälle) löytyy myös selkeä veneen suorituskykyyn perustuva syy, jonka kautta se on perusteltavissa, ei pelkästään muodin vuoksi. Veneen kokonaispituus on aina joku, ja vesilinja kannattaa tehdä saman mittaiseksi.

Allokossa käyttäytymiseen vaikuttaa veneen keulaosan leveys ja kantavuuden muutosnopeus keulaa veteen painettaessa. Noihin voidaan keulakulman lisäksi vaikuttaa monella muullakin tavalla.

Jos keulaa pidentää ylhäältä, voi sitä pidentää samalla alhaalta ja saa taas pidemmän vesilinjan ja hieman suuremman runkonopeuden. Lopputulos on 36-jalkainen pystykeulainen vene.

Pystykorva kirjoitti:

Jokainen venemalli on aikansa muodin tuotos. Niin viistot tai pystyt keulat kuin perätkin. Guy 33:n perä (tai keula) aikanaan näytti hienolta. Joku varmaan tykkää siitä edelleen, jonkun toisen mielestä se on vanhanaikainen. Ensimmäiset pystykeulat tulivat joskus 90-luvun puolivälissä, joten niitä on tehty yli 20 v. Ei mikään ihan uusi muotioikku.

Pystylle keulalle (ja perälle) löytyy myös selkeä veneen suorituskykyyn perustuva syy, jonka kautta se on perusteltavissa, ei pelkästään muodin vuoksi. Veneen kokonaispituus on aina joku, ja vesilinja kannattaa tehdä saman mittaiseksi.

Allokossa käyttäytymiseen vaikuttaa veneen keulaosan leveys ja kantavuuden muutosnopeus keulaa veteen painettaessa. Noihin voidaan keulakulman lisäksi vaikuttaa monella muullakin tavalla.

Jos keulaa pidentää ylhäältä, voi sitä pidentää samalla alhaalta ja saa taas pidemmän vesilinjan ja hieman suuremman runkonopeuden. Lopputulos on 36-jalkainen pystykeulainen vene.

Lue lisää

Tarkennus vielä: Onhan noita ikivanhoja pystykeulaisia designeja, esim vanhat luotsikutterit (Bristol channel pilot cutter). Itse tarkoitan nykytyylisiä huviveneitä, kuten Dehler 33.

Pystykorva kirjoitti:

Jokainen venemalli on aikansa muodin tuotos. Niin viistot tai pystyt keulat kuin perätkin. Guy 33:n perä (tai keula) aikanaan näytti hienolta. Joku varmaan tykkää siitä edelleen, jonkun toisen mielestä se on vanhanaikainen. Ensimmäiset pystykeulat tulivat joskus 90-luvun puolivälissä, joten niitä on tehty yli 20 v. Ei mikään ihan uusi muotioikku.

Pystylle keulalle (ja perälle) löytyy myös selkeä veneen suorituskykyyn perustuva syy, jonka kautta se on perusteltavissa, ei pelkästään muodin vuoksi. Veneen kokonaispituus on aina joku, ja vesilinja kannattaa tehdä saman mittaiseksi.

Allokossa käyttäytymiseen vaikuttaa veneen keulaosan leveys ja kantavuuden muutosnopeus keulaa veteen painettaessa. Noihin voidaan keulakulman lisäksi vaikuttaa monella muullakin tavalla.

Jos keulaa pidentää ylhäältä, voi sitä pidentää samalla alhaalta ja saa taas pidemmän vesilinjan ja hieman suuremman runkonopeuden. Lopputulos on 36-jalkainen pystykeulainen vene.

Lue lisää

Veneissä muotioikut menevät pidemmillä sykleillä kuin esim. autoissa.

Voihan sitä keulaa pidentää pelkästään alhaaltakin, jolloin lopputulos on negatiivisella keulakulmalla oleva vene. Näkeehän niitäkin jo.

En edelleenkään ymmärrä, mikä merkitys sillä on, onko vene 36 jalkainen viistokeula vai 35 jalkainen pystykeula, jos niiden vesilinja on saman mittainen. Tällöin veneet olisivat yhtä nopeita, mutta toisessa olisi viistokeulan tuomat edut.

Finjääveli kirjoitti:

Veneissä muotioikut menevät pidemmillä sykleillä kuin esim. autoissa.

Voihan sitä keulaa pidentää pelkästään alhaaltakin, jolloin lopputulos on negatiivisella keulakulmalla oleva vene. Näkeehän niitäkin jo.

En edelleenkään ymmärrä, mikä merkitys sillä on, onko vene 36 jalkainen viistokeula vai 35 jalkainen pystykeula, jos niiden vesilinja on saman mittainen. Tällöin veneet olisivat yhtä nopeita, mutta toisessa olisi viistokeulan tuomat edut.

Lue lisää

Onko se viistokeulan etu - siis ilmeisesti tämä "Minusta etenkin lyhyessä ja terävässä aallokossa viisto keula on huomattavasti mukavampi, pitää vauhdin paremmin, eikä kaiva keulaa aaltoon niin helposti." - sitten kiistaton? Tai siis mitä pitäisi oikeastaan verrata?

Suunnilleen samaa vesilinjapituutta (esim FG28e vs Inferno 31) vai samaa kokonaispituutta (FG28E vs Inferno 28)?

Noista kolmesta minulla ei ole kokemusta Inferno 28:sta mutta kun lisään Vital 26:n kokemuksen FG28E:n ja Inferno 31:n kokemuksiin niin sanoisin FG28E:n pärjäävän mukavuudessa Inferno 28:lle lyhyessä ja terävässä aallokossa ihan hyvin mutta bonuksena on saatu sisätilaa ihan mukavasti kun se keula on suora. Eikä se nyt niin kamalasti jää Inferno 31:stäkäään mutta jää toki.

Se tuntuu olevan ikuisuuskysymys, mitä verrataan. Yleensä se on se juuri se rungon pituus mistä puhutaan, tyyliin Avance 36 on kokoisekseen ahdas. Minusta tuon tyylisessä vertailussa ei ole mitään järkeä. Pituus on vain yksi mittanumero veneessä, miksei verrata vaikka maston korkeuksia, jolla on suorituskykyyn aivan olennainen merkitys. Kyse on vain tottumuksesta, josta on tullut kuin kiveen hakattu totuus, että rungon pituuden perusteella voidaan verrata kaikkia veneen muita ominaisuuksia.

Jos yksi mittari on pakko valita, niin se on mielestäni veneen hinta. Kuinka paljon saat purjehdusominaisuuksia, nopeutta, varusteita, silmänruokaa, korjausvelattomuutta, merikelpoisuutta ja sisätiloja tietyllä hinnalla. Mikä on paras vene esim. hintaluokassa 15 k€, 30 k€, 60 k€, 100 k€, 250 k€? Jokainen tietysti painottaa eri tavalla eri ominaisuuksia, mutta tuo lista voisi olla minun tärkeysjärjestys. Minulle on aivan sama, onko vene nimellisesti 28 vai 40 jalkainen, kunhan se on hintaluokassaan hyvä ja nopea purjehtia, hyvillä varusteilla ja hyvin ylläpidetty. Sisätilat on tuolla listalla viimeisenä, mutta toisaalta listalta puuttuu vielä monta asiaa kokonaan, joten sisätilat on kuitenkin kohtuullisen tärkeä asia. Aina joku sanoo, että vene on liian ahdas kun puhutaan alle 50 jalkaisista veneistä. Siihen on yksi vastaus: Rahalla saa aina lisää tilaa.

Nyt on alettu risteilijälaivojakin rakentamaan pystykeulaisiksi. Olikohan nimeltään Aida?
Yli satavuotta sitten meidänkin vesillemme rakennettiin lähes pelkästään pystykeulaisia höyrylaivoja - monet niistä hengissä vielä nykyisinkin.
Olivat suunnitelijat todella aikaansa edellä D.
Ainakin minusta näyttivät vanhanaikaisilta kun niitä aloin 60 vuotta sitten tulevan veneilijän silmin katselemaan.

KauneusOn kirjoitti:

Nyt on alettu risteilijälaivojakin rakentamaan pystykeulaisiksi. Olikohan nimeltään Aida?
Yli satavuotta sitten meidänkin vesillemme rakennettiin lähes pelkästään pystykeulaisia höyrylaivoja - monet niistä hengissä vielä nykyisinkin.
Olivat suunnitelijat todella aikaansa edellä D.
Ainakin minusta näyttivät vanhanaikaisilta kun niitä aloin 60 vuotta sitten tulevan veneilijän silmin katselemaan.

Lue lisää

Olikohan ee vanhat pystykeulaiset laivat pystykeulaisia siksi että oli vaan helpompi rakentaa teräksestä noin

Autolautoissahan on se keulabulbi nykyään, lieneekö risteilijöissä myös. Sellaisella saisi purkkariin mukavasti lisää vesilinjaa.

Isoissa laivoissa keulabulbin tarkoitus ei kuitenkaan taida olla vesilinjan pidentäminen, koska ne pitkärunkoisina eivät saavuta läheskään runkonopeuttaan.

Pystykorva kirjoitti:

Jokainen venemalli on aikansa muodin tuotos. Niin viistot tai pystyt keulat kuin perätkin. Guy 33:n perä (tai keula) aikanaan näytti hienolta. Joku varmaan tykkää siitä edelleen, jonkun toisen mielestä se on vanhanaikainen. Ensimmäiset pystykeulat tulivat joskus 90-luvun puolivälissä, joten niitä on tehty yli 20 v. Ei mikään ihan uusi muotioikku.

Pystylle keulalle (ja perälle) löytyy myös selkeä veneen suorituskykyyn perustuva syy, jonka kautta se on perusteltavissa, ei pelkästään muodin vuoksi. Veneen kokonaispituus on aina joku, ja vesilinja kannattaa tehdä saman mittaiseksi.

Allokossa käyttäytymiseen vaikuttaa veneen keulaosan leveys ja kantavuuden muutosnopeus keulaa veteen painettaessa. Noihin voidaan keulakulman lisäksi vaikuttaa monella muullakin tavalla.

Jos keulaa pidentää ylhäältä, voi sitä pidentää samalla alhaalta ja saa taas pidemmän vesilinjan ja hieman suuremman runkonopeuden. Lopputulos on 36-jalkainen pystykeulainen vene.

Lue lisää

"Pystylle keulalle (ja perälle) löytyy myös selkeä veneen suorituskykyyn perustuva syy,"

Eli kun pystykeula on niin ylivoimainen veneen suorituskyvyn osalta, niin miksi se ei ole yleistynyt ammattiliikenteessä, jossa mm. polttoainetaloudella on suuri merkitys kun kustannuksia alennetaan.

Ensimmäistä pystykeulaista laivaa (rahti tai matkustaja) edelleen odotellessa.

TallinkShutle kirjoitti:

"Pystylle keulalle (ja perälle) löytyy myös selkeä veneen suorituskykyyn perustuva syy,"

Eli kun pystykeula on niin ylivoimainen veneen suorituskyvyn osalta, niin miksi se ei ole yleistynyt ammattiliikenteessä, jossa mm. polttoainetaloudella on suuri merkitys kun kustannuksia alennetaan.

Ensimmäistä pystykeulaista laivaa (rahti tai matkustaja) edelleen odotellessa.

Lue lisää

Käytännössä kaikissa laivoissa on bulbi, joka on optimoitu hoitamaan sama homma, mutta erityisesti tietyllä nopeusalueella. Monissa tankkereissa bulbi tulee aivan keulaan saakka tai jopa yli.

Laivoihin verrattaessa on hyvä muistaa, että laivat liikkuvat hitaasti. Ruotsinlaiva 200 m vesilinjalla 20 solmun nopeudella vastaa 10 m vesilijalla 4,5 solmua ja 6 m vesilinjalla 3,5 solmua. Siis vain hiukan yli puolet runkonopeudesta tai kryssivauhti n. 3 m/s tuulessa.

Näyttääpä vaikkapa Viking Gracessa olevan bulbi aivan keulaan saakka: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Viking_Grace_Decks_Layout.svg/1280px-Viking_Grace_Decks_Layout.svg.png

Vanhemmassa Mariellassa ei aivan: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/76/Viking_Mariella_Decks_Layout.svg/1280px-Viking_Mariella_Decks_Layout.svg.png

Auto- ja matkustalautoissa Näkyvää keulamuotoituloa sanelee ulkonäkö, keulavisiiri ja varmasti myös jäissä kulkenenimen. Suorituskykyyn noilla vedenpäällisillä osilla ei ole merkitystä (ehkä jäässä on).

Bulbilla minimoidaan aallonmuodostusvastus tietyllä (matka)nopeudella ja uppoumalla. Bulbi muodostaa toisen aaltorintaman, joka osin kumoaa rungon aiheuttaman aaltorintaman. Näin laivan aiheuttama aallokko ja sitä kautta aallonmuodostusvastus pienenevät. Esim. ruotsinlaivat tekevät kokoonsa nähden hämmästyttävän pienen aallokon.

Vesilinjan pidentämiseen ei ole laivoissa tarvetta, kun ne joka tapauksessa kulkevat selvästi alle runkonopeutta.

Muistan lukeneen, että bulbeja on joskus kokeiltu purjeveneissä. Siitä kuitenkaan ei ole hyötyä, koska veneet kulkevat vaihtelevilla nopeuksilla, ja (tuuli)aallokko on rungon kokoon nähden niin suurta, että bulbi on harvoin optimisyvyydellä.

TallinkShutle kirjoitti:

"Pystylle keulalle (ja perälle) löytyy myös selkeä veneen suorituskykyyn perustuva syy,"

Eli kun pystykeula on niin ylivoimainen veneen suorituskyvyn osalta, niin miksi se ei ole yleistynyt ammattiliikenteessä, jossa mm. polttoainetaloudella on suuri merkitys kun kustannuksia alennetaan.

Ensimmäistä pystykeulaista laivaa (rahti tai matkustaja) edelleen odotellessa.

Lue lisää

Uusimmissa Aida firman risteilijöissä on pystykeula, mutta kyllä niissä tietenkin on bulbbi siellä vedenpinnan alapuolella.
Erottuvat kyllä selväst vanhemmista cruisereista tuon keulansa takia.

Eiköhän se ollut joku tanskalainen Elvström/Kjerulffin 37 -jalkainen kansisalonkivene, jossa oli bulbi. Vene oli jotain purjevene/moottoripurjetija tyyppiä.

Pystykorva kirjoitti:

Makuasioista voi kiistellä. Omasta mielestäni tuo on paljon paremman näköinen kuin vanhemmat viistoperäiset ja -keulaiset.

Tosiasioista sen sijaan ei voi kiistellä: keulan tekeminen viistoksi lyhentää aina vesilinjaa. Jos 35-jalkaisen veneen keulan tekee viistoksi, vesilinja lyhenee. Jos keulaa pidentää ”ylempää” vaikkapa 30 sentillä, ei vene ole enää 35-jalkainen vaan 36-jalkainen, jossa vesilinja on 35-jalkaisen pystykeulaisen veneen vesilinjan mittainen. Tekemällä tuohon 36-jalkaisen pystykeulalla, saadaan taas samanmittaiseen veneeseen pidempi vesilinja.

Mitään muuta syytä viistokeulaan en keksi kuin maihin kulkeminen luonnonsatamissa. Maihin kulkeminen pystykeulaisesta veneestä helpottuu ankannokan avulla (jolloin saat siis ankannokan hinnalla tehtyä omasta veneestäsi 1-2 jalkaa suuremman veneen), helpommaksi kuin viistokeulaisesta koska keulakaide, rullalaite yms. eivät haittaa niin paljon veneeseen/maihin kulkemista.

Lue lisää

Ehdottomasti venevalmistajan kannattaa tehdä viisto keula. Siihen menee materiaalia hyvin vähän ja samalla vene nousee suurempaan ja kalliimpaan veneluokkaan pienillä kustannuksilla. Valitettavasti nykyinen muoti on ankara ja suosii vain pystykeulaisia veneitä. No, eiköhän se taas jossain kohtaa muutu.

Kaksasentoista keulaa tuskin voi toteuttaa mut 2 eri keulavaihtoehtoa samaan venerunkoon

Bossu kirjoitti:

Ehdottomasti venevalmistajan kannattaa tehdä viisto keula. Siihen menee materiaalia hyvin vähän ja samalla vene nousee suurempaan ja kalliimpaan veneluokkaan pienillä kustannuksilla. Valitettavasti nykyinen muoti on ankara ja suosii vain pystykeulaisia veneitä. No, eiköhän se taas jossain kohtaa muutu.

Lue lisää

Itse taas ajattelen, että viistokeulaisesta veneestä kannattaa tehdä hyvin pienellä materiaalin lisäyksellä pystykeulaisen jatkamalla keulaa alhaalta. Näin veneeseen saa pidemmän vesilinjan ja vauhti paranee.

Jospa ensin pidennämme keulaa ylhäältä halvalla isompaan kokoluokkaan, ja sitten pidennämme keulaa alhaalta vielä halvemmalla (ei takila- tai kaidemuutoksia) pystykeulaiseksi, jolloin saamme vielä nopeammankin veneen !

Pystykorva kirjoitti:

Itse taas ajattelen, että viistokeulaisesta veneestä kannattaa tehdä hyvin pienellä materiaalin lisäyksellä pystykeulaisen jatkamalla keulaa alhaalta. Näin veneeseen saa pidemmän vesilinjan ja vauhti paranee.

Jospa ensin pidennämme keulaa ylhäältä halvalla isompaan kokoluokkaan, ja sitten pidennämme keulaa alhaalta vielä halvemmalla (ei takila- tai kaidemuutoksia) pystykeulaiseksi, jolloin saamme vielä nopeammankin veneen !

Lue lisää

Ei vaan pidennämme keulaa vuoronperään alhaalta ja ylhäältä oikein moneen kertaan, niin sitten meillä on halpa monta metriä entistä pidempi vesilinja