Ammuksen rekyyli

Esimerkki: luoti (12 g) osuu nopeudella 800 m/s olkapäätä vasten olevaan kappaleeseen, johon se uppoaa ja pysähtyy sanotaan vaikka 10 cm matkalla.

Luodin hidastuvuus on 800^2/(2*0,1) = 3200 000 m/s^2 ja voima on F = ma = 0,012*3200000 = 38400 N

Iso voima, mutta vaikutusaika on vain 0,25 ms

Tai mikä onkaan se matka, missä luoti kiihdyttää max. nopeuteensa: piipun pituus? Eli jos olkpäätä vasten on esine, joka on noin 70 cm paksu niin luoti uppoaa siihen jo melko "pehmeästi"

Ennemminkin tarkastelisin tilannetta, kuinka monen G (m/s2) kiihtyvyydella kivaari iskeytyy olkapaata vasten.

Jos potkaisua noin yleensa mietitaan. Ja milta se yleensa olkapaassa tuntuu. Olkapaa on tietysti jonkin verran joustava ja peraan antava, ja siten hyva niin.

Yleensa luulisin etta noin 20G voisi olla viela siedettava. En nyt juuri jaksa etsia oikeaa kivaariesimerkkia, ts. mita tyypillinen kivaari antaa.

Mutta olisikohan 20G, siis 20x9.81 m/s2 tyypillinen. Norsupyssykin kylla aina painaa enemman, niin etta se siina sitten hiukan pinentaa tuota potkua.. ...

ymph .

Relyyli itseasiassa on suurempi, koska ruutikaasut vaikuttavat. Yleensä lasketaan, että ruutikaasut lähtevät 1,5 kertaisella nopeudella.

Rekyylin keskimääräisen voiman voi laskea jakamalla suuenergia piipun pituudella. Maksimivoiman saa kertomalla patruunapesän paine piipun reiän pinta-alalla. Maksimivoima on yli 10 kN mutta voiman vaikutusmatka on lyhyt.

Ammuken ruutienergiasta siis vähintään puolet menee "hukkaan rekyylin muodossa.

Liikemäärä on sama ammuksessa ja aseessa (aseen tukemisen, ruutikaasut ja rekyylinvaimennustekniikat unohtaen). Jos luoti ei ehdi lentonsa aikana hidastua, sama liikemäärä tulee myös osumakohteeseen. Energiasta taas suurin osa menee luotiin ja sitten lopulta kohteeseen.

Suomalainen rynnäkkökivääri RK62 painaa täydellä lippaalla 4,3 kg ja sen 8 g luodin lähtönopeus on 715 m/s. Ruutia on 1.6 g, joten ruutikaasuakin lienee sama määrä. Tai ehkä hiukan enemmän huomioiden ruudin seassa oleva kaasu (ilma?), mutta sen massa on olematon.

Luodin (ja tukemattoman aseen) liikemäärä 715*0,008 kgm/s = 5.72 kgm/s. Aseen nopeus 5,72/4,3= 1,33 m/s. Piipun pituus 420 mm. Tasaisella kiihtyvyydellä luoti olisi 1,2 ms piipussa, jolla aseen kiihtyvyys olisi yli 100G.

Luodin liike-energia 2040 J. Aseen liike-energia 3,8 J.

Jos 1,6 g ruutikaasut poistuvat 1,5 kertaisella nopeudella, niiden liikemäärä on 1,7 kgm/s. Siis paljon vähemmän kuin luodin, mutta kuitenkin rekyyliin vaikuttaen.

Maksimipaineeksi mainitaan 310 tai 355 MPa. Tuolla tulisi 7,62 mm halkaisijalla 14 tai 16 kN voima, joka aiheuttaisi n. 2 Mm/s^2 kiihtyvyyden luodille. Tuolla se kiihtyisi 715 m/s nopeuteen 0,4 ms ajassa ja 130 mm matkalla.

"Ammuken ruutienergiasta siis vähintään puolet menee "hukkaan rekyylin muodossa.

Ottaahan se potkaisukin voimansa siitä ruudista. Ja jos rekyyli on yhtä voimakas kuin luodin iskemä kohteeseen niin eikö voi ajatella että ammuksen koko energiasta puolet menetetään rekyyliin?