Vedonlyönnin todennäköisyyksistä pitkävedossa

Mielestäni tuo avausviestissä mainittu neljän kohteen tupla ei palauttaisi rahat takaisin. Jos keksimäärin joka kolmas veto olisi voitollinen 9x, ja jos niihin kolmeen vetoon menisi rahaa 3 kertaa 6x, niin silloinhan takaisin tulisi vain puolet alkuperäisestä rahamäärästä. Oliko oikein laskettu?

Aivan oikein. Singleillä osut useammin ja kassa kiertää nopeammin. Panostusta pystyy näin kasvattamaan pikkuhiljaa. Eriasia on kuinka paljon näitä ylikertoimia löytyy. Missään tapauksessa esimerkiksi jonkun sarjan yhden kierroksen peleihin ei satu kuin yksi tai korkeintaan kaksi ylikerrointa - epäilisin, että paljon useammin ei ainuttakaan!

Ei suosikit aina voita. Vedonlyönti olisi naurettavan helppoa, jos suosikki voittaa kertoimesta riippumatta. Älä missään tapauksessa vedä suoraviivaisia johtopäätöksiä yksittäisten pelikierrosten merkkijakauman mukaan. Kokonainen kausi tai kaksi voikin jo kertoa jonkun jalkapallosarjan tasapeliherkkyydestä. Silti jokainen ottelu on oma satunnaiskokeensa. Etukäteen tasainen peli voi ratketa kotijoukkueen murskavoitoksi jo ottelun alussa, kun rapataan kunnolla sukille rankkarialueella, ulosajo rankkarin kyljessä ja peli selvä. Joskus tuomarivirhe ratkaisee pelin. Ei ole olemassa mitään järjestelmällistä pelitapaa, jolla Veikkausta vastaan pystyisi voittamaan.
Kun sanot, että joskus yli kolmasosa peleistä päättyy tasuriin. Miksi näin ei voisi olla? Vaikka todennäköisyys tasapelille olisi vaikkapa 9:ssä ottelussa kaikissa 1/3 niin silti kaikki pelit voivat päättyä tasan tai ei yksikään! Pienin todennäköisyys on juuri sillä, että juuri kolme osuu ristiin eikä joku muu lukumäärä!

Vain ylikertoimia pelaamalla singleinä voi päästä voitolliseen peliin, mutta vaatii runsaasti aikaa ja tupakkia. Aikoinaan tenniksessä oli Lendl-Vilander peliin kertoimet maasta riippuen siten, että voittajasta sai kertoimen 2.1. Voisiko mielestäsi olettaa, että Ruotsissa kannattaa aina pelata tsekkiläistä pelaajaa ja Tsekeissä ruotsalaista... Ei tietenkään näin, mutta tuolloin pelaaja tuossa yksittäisessä pelissä pääsi varmasti voitolliseen peliin pelaamalla voittajaksi Vilanderia itäeuroopan alueella ja Pohjoissamaissa (erityisesti Ruotsissa) Lendeliä. Tasapanoksella varma 5%:n tuotto sijoitetulle pääomalle riippumatta siitä kumpi voitti!

Voit voittaa vedonlyönnissa vain ja ainoastaan pelaamalla ylikertoimia. Jos altavastaajan mahdollisuus on mielestäsi esimerkiksi 20% ja saat yli 5 kertoimen kannattaa sitä pelata. Pitkässä juokussa tämä pelitapa tuottaa takuuvarmasti voittoa, vaikka 4 vetoa viidestä meneekin keskimäärin ohi.

Tasapelit kirjoitti:

Voit voittaa vedonlyönnissa vain ja ainoastaan pelaamalla ylikertoimia. Jos altavastaajan mahdollisuus on mielestäsi esimerkiksi 20% ja saat yli 5 kertoimen kannattaa sitä pelata. Pitkässä juokussa tämä pelitapa tuottaa takuuvarmasti voittoa, vaikka 4 vetoa viidestä meneekin keskimäärin ohi.

Lue lisää

Olen minä voittanut monenlaisilla kertoimilla. Pienillä ja suurilla. Pieniin kertoimiin saattaa soveltua esim. neljän kohteen trio mieluummin kuin tupla. Esim. jos rivikertoimeksi tulee 1,25^3, eli melkein kaksi, niin sitten täysosumalla tulee melkein kaksinkertainen voitto pelin hintaan verrattuna. Tai jos tulee kolme oikein -tulos, niin sitten tappio on noin 50 prosenttia. Tällaisella pikkukertoimien pelillä on tullut pelattua paljonkin. Järjestelmä aiheuttaa siinä sen, että yksi väärin -tilanteessa ei tule aivan nollatulos. Mutta täysosuma saattaa olla todennäköisempi kuin jollain kymmenen kohteen järjestelmällä, kymmenellä ottelulla.

Jonkin verran on tullut voittoja myös sillä taktiikalla, että lyödä vetoa ennakkosuosikin puolesta ja tasapelistä samaan aikaan. Esim. suosikin kotivoiton kerroin jos on 1,5 ja tasapelikerroin 4, niin sitten on tietysti riski, että häviää hiukan, tai mahdollisuus saada noin kaksinkertaisesti takaisin päin. Tällainen pelitapa on perustunut ennalta aavistamiseen. Aavistuksiin, että tuo joukkue ei välttämättä voita tuota ottelua, vaan voi tulla tasapeli. Ja niin sitten tuli. Voittorahoilla pelasin samalla tavalla toisesta ottelusta. Ja taas tuli tasapeli. Ei tämä perustunut ollenkaan mihinkään teoreettisiin ylikerroinlaskelmiin.

Eikö tuo ylikerroin ole vain teoria, että jalkapallossa
50 prosenttia otteluista päätyy kotivoitoiksi
30 prosenttia tasapeleiksi, ja
20 prosenttia vierasvoitoiksi?

Eikö näistä prosenteista ole sitten väännetty kertoimet
2
3,33
5

ja sitten kuvitellaan, että on ylikerroin, jos ottelulistalla on kotivoitolle suurempi kerroin kuin kaksi, tai tasapelille suurempi kuin 3,3 tai vierasvoitolle suurempi kuin 5. Eikö tämä ole vain turhaa teoriaa?

Robotski kirjoitti:

Olen minä voittanut monenlaisilla kertoimilla. Pienillä ja suurilla. Pieniin kertoimiin saattaa soveltua esim. neljän kohteen trio mieluummin kuin tupla. Esim. jos rivikertoimeksi tulee 1,25^3, eli melkein kaksi, niin sitten täysosumalla tulee melkein kaksinkertainen voitto pelin hintaan verrattuna. Tai jos tulee kolme oikein -tulos, niin sitten tappio on noin 50 prosenttia. Tällaisella pikkukertoimien pelillä on tullut pelattua paljonkin. Järjestelmä aiheuttaa siinä sen, että yksi väärin -tilanteessa ei tule aivan nollatulos. Mutta täysosuma saattaa olla todennäköisempi kuin jollain kymmenen kohteen järjestelmällä, kymmenellä ottelulla.

Jonkin verran on tullut voittoja myös sillä taktiikalla, että lyödä vetoa ennakkosuosikin puolesta ja tasapelistä samaan aikaan. Esim. suosikin kotivoiton kerroin jos on 1,5 ja tasapelikerroin 4, niin sitten on tietysti riski, että häviää hiukan, tai mahdollisuus saada noin kaksinkertaisesti takaisin päin. Tällainen pelitapa on perustunut ennalta aavistamiseen. Aavistuksiin, että tuo joukkue ei välttämättä voita tuota ottelua, vaan voi tulla tasapeli. Ja niin sitten tuli. Voittorahoilla pelasin samalla tavalla toisesta ottelusta. Ja taas tuli tasapeli. Ei tämä perustunut ollenkaan mihinkään teoreettisiin ylikerroinlaskelmiin.

Eikö tuo ylikerroin ole vain teoria, että jalkapallossa
50 prosenttia otteluista päätyy kotivoitoiksi
30 prosenttia tasapeleiksi, ja
20 prosenttia vierasvoitoiksi?

Eikö näistä prosenteista ole sitten väännetty kertoimet
2
3,33
5

ja sitten kuvitellaan, että on ylikerroin, jos ottelulistalla on kotivoitolle suurempi kerroin kuin kaksi, tai tasapelille suurempi kuin 3,3 tai vierasvoitolle suurempi kuin 5. Eikö tämä ole vain turhaa teoriaa?

Lue lisää

Et voi yleistää, että jokaisen jalkapallo-ottelun todennäköisyydet olisivat 50-30-20%. Luuletko peliä oikeasti noin helpoksi???
Jos kotivoiton todennäköisyys on mielestäsi esim 50%, niin vain yli 2:n kerroin on ylikerroin ja siten pelikelpoinen VOITOLLISEEN vedonlyöntiin.
Sanot voittaneesi monenlaisilla kertoimilla. Tuo ei kerro yhtään mitään siitä voitatko vai häviätkö. Suurin osa pelaajista häviää jatkuvasti. Pidä kirjaa tuloista ja menoista niin näet melko nopeasti, että tuleeko laariin rahaa vai tyhjeneekö rahasamposi tasaisesti.
Jos pelaat vain viihdevetoja ilman tuottotavoitteita, niin eipä noilla kertoimilla, todennäköisyyksillä tai älyttömillä järjestelmillä mitään merkitystä olekaan. Maksimi määrä pelejä "musta tuntuu"-periaattella ja pikkupanos, niin ei kirpaise kerralla palio, mutta palkitsee kerran elämässä isolla voitolla, vaikka et omiasi takaisin saakaan (siis kaikkia omia!)

Lopetan "kukkoiluni" tähän, koska ilmiselvästi kysyjä ei tunne(preesens) ja kaikki sitä edeltävä aika(edeltävät aikamuodot) vedonlyönnin perusteoriaa voitolliseen peliin ja silti pyysi(imperfekti) ja edelleen pyytää (preesens) täällä matemaattista apua kyseiseen asiaan vetäen herneen nenään, jos neuvoin(imperfekti). En vaivaa enää futuurissa!

Nimimerkit Gambler1 ja Tasapelit ovat oikeassa.
Väännetäämpä yksinkertainen esimerkki, joka osoittaa kuinka tuplat ja järjestelmät tappavat ilmiselvän voiton mahdollisuuden pelissä, joka on epäedullinen pelinjärjestäjälle.

Pelataan neljällä kolikolla "kruuna vai klaava"-heittopeliä. Pelin järjestäjä antaa rapsakan kertoimen 2.1 molemmille puolille.
Koska pelaaja haluaa pelata kaikkia neljää heittoa ja niistä kaikki mahdolliset tuplat pelaa hän tällöin kuutta eri kombinaatiota per pelikierros.
Pelaaja siis pelaa sata pelikierrosta veikaten tässä esimerkissä selvyyden vuoksi jokaiselle heitolle aina kruunaa panoksella 1e/tupla.
Rahaa siis palaa yhdellä pelikierroksella 6 euroa ja sadan kierroksen otannalla yhteensä 600e.
Joillakin kierroksilla osuu kaikki neljä oikein, jolloin pelaaja voittaa kaikilla kuudella erillisellä vedolla (6kpl 4,41x1->26,46e) ja toisinaan taas fortuna pyllistää ja kaikki neljä tai kolme menee väärin, jolloin pelaaja jää ilman voittoa.

Kun asiaa tarkastelee puhtaasti yhden heiton todennäköisyyden kautta huomataan, että keskimäärin pitkässä sarjassa heitot jakaantuvat tasan kruunan ja klaavan välillä. 400 heittoa siis tuottaa lopulta 200 kruunaa ja 200 klaavaa. Näin pienellä otannalla todennäköisesti ei, mutta tuhansien heittojen jälkeen oltaisiin fifty-fifty tilanteessa.
Laskennallisesti voidaan todeta, että keskimäärin näihin yksittäisiin neljän kolikon pelikertoihin osuu 2 kruunaa ja 2 klaava. Näin ollen keksimäärin jokaisella pelikerralla pelaajalla osuu siis 4 pelin tuplista VAIN yksi rivi, jonka kerroin on 4,41 eli rahaa palautuu 4,41e 6e:n panostuksella.
Pelaaja tekee siis jatkuvasti 26,5%:n tappiota sijoittamalleen pääomalle ja pelitili tyhjenee hurjaa vauhtia.

Miltä peli näyttää, jos pelataan sama 600e yksittäisinä vetoina kaikille 400:lle kolikon heitolle. Koska heittoja on 400 niin voimme käyttää 1,5e jokaiseen vetoon, jotta saamme kulutettua saman määrän rahaa kuin edellä kuvatussa järjestelmäpelitavassa.
Pelaaja siis pelaa 1,5e per jokainen yksittäinen heitto. 200 heitoista osuu kruunaan, joten hän voittaa 200kpl 2.1x1,5e->630e. Pelaaja tekee siis tällä tavalla pelaamalla jatkuvasti 5%:n tuottoa sijoitetulle pääomalle! Viisas pelaaja tietysti nostaa panosta pelin edetessä, koska etu on joka tapauksessa hänen puolellaan!

2.1 on siis aiempien kommentoijien mainitsema ylikerroin (50%x2.1=1,05) ja näin olen pelikelpoinen voittavaan peliin. Valitettavasti tuplajärjestelmällä pelaaminen munii muuten edullisen pelin raakasti tappiolliseksi puhumattakaan Pitkävedosta, jossa laskennallinen etu on Veikkausella johtuen 90%:n palautusprosentista per ottelu. Veikkaus saa tehdä melko suuriakin virheitä arvioissaan edun pysyessä heidän puolellaan. Muutama
ammattilainen tekee tiliä, kun tuulipuvut rahoittavat heidän voittonsa tuplilla tai jopa pidemmilläkin siivuilla ja järjestelmillä.

Unohdin epähuomiossa vastata esitettyyn kysymykseen. Häviät huomattavasti vähemmän pelaamalla 4 kohteen trioa kuin 5 kohteen trioa. Ensin mainittukaan ei toki ole järkevä pelitapa, koska se on vielä huonompi kuin yllä osoitettu tuplajärjestelmä.
Todennäköisyyksien laskentaan vaikuttaa oleellisesti yksittäisten pelikohteiden todennäköisyydet. Kolikkoesimerkki on staattinen ja helppo, koska arkijärjellä 50%:n kohdekohtainen todennäköisyys on hahmotettavissa. Jalkapallossa tai missä tahansa muussa pallopelissä on muuttujia niin paljon, että tarkan arvion antaminen on käytännössä mahdotonta.
>Kumpi siis kannattavampi: neljän kohteen trio vai viiden kohteen trio? Miten tällaisia todennäköisyyksiä voi laskea?

JoskusVetoaLyönyt kirjoitti:

Nimimerkit Gambler1 ja Tasapelit ovat oikeassa.
Väännetäämpä yksinkertainen esimerkki, joka osoittaa kuinka tuplat ja järjestelmät tappavat ilmiselvän voiton mahdollisuuden pelissä, joka on epäedullinen pelinjärjestäjälle.

Pelataan neljällä kolikolla "kruuna vai klaava"-heittopeliä. Pelin järjestäjä antaa rapsakan kertoimen 2.1 molemmille puolille.
Koska pelaaja haluaa pelata kaikkia neljää heittoa ja niistä kaikki mahdolliset tuplat pelaa hän tällöin kuutta eri kombinaatiota per pelikierros.
Pelaaja siis pelaa sata pelikierrosta veikaten tässä esimerkissä selvyyden vuoksi jokaiselle heitolle aina kruunaa panoksella 1e/tupla.
Rahaa siis palaa yhdellä pelikierroksella 6 euroa ja sadan kierroksen otannalla yhteensä 600e.
Joillakin kierroksilla osuu kaikki neljä oikein, jolloin pelaaja voittaa kaikilla kuudella erillisellä vedolla (6kpl 4,41x1->26,46e) ja toisinaan taas fortuna pyllistää ja kaikki neljä tai kolme menee väärin, jolloin pelaaja jää ilman voittoa.

Kun asiaa tarkastelee puhtaasti yhden heiton todennäköisyyden kautta huomataan, että keskimäärin pitkässä sarjassa heitot jakaantuvat tasan kruunan ja klaavan välillä. 400 heittoa siis tuottaa lopulta 200 kruunaa ja 200 klaavaa. Näin pienellä otannalla todennäköisesti ei, mutta tuhansien heittojen jälkeen oltaisiin fifty-fifty tilanteessa.
Laskennallisesti voidaan todeta, että keskimäärin näihin yksittäisiin neljän kolikon pelikertoihin osuu 2 kruunaa ja 2 klaava. Näin ollen keksimäärin jokaisella pelikerralla pelaajalla osuu siis 4 pelin tuplista VAIN yksi rivi, jonka kerroin on 4,41 eli rahaa palautuu 4,41e 6e:n panostuksella.
Pelaaja tekee siis jatkuvasti 26,5%:n tappiota sijoittamalleen pääomalle ja pelitili tyhjenee hurjaa vauhtia.

Miltä peli näyttää, jos pelataan sama 600e yksittäisinä vetoina kaikille 400:lle kolikon heitolle. Koska heittoja on 400 niin voimme käyttää 1,5e jokaiseen vetoon, jotta saamme kulutettua saman määrän rahaa kuin edellä kuvatussa järjestelmäpelitavassa.
Pelaaja siis pelaa 1,5e per jokainen yksittäinen heitto. 200 heitoista osuu kruunaan, joten hän voittaa 200kpl 2.1x1,5e->630e. Pelaaja tekee siis tällä tavalla pelaamalla jatkuvasti 5%:n tuottoa sijoitetulle pääomalle! Viisas pelaaja tietysti nostaa panosta pelin edetessä, koska etu on joka tapauksessa hänen puolellaan!

2.1 on siis aiempien kommentoijien mainitsema ylikerroin (50%x2.1=1,05) ja näin olen pelikelpoinen voittavaan peliin. Valitettavasti tuplajärjestelmällä pelaaminen munii muuten edullisen pelin raakasti tappiolliseksi puhumattakaan Pitkävedosta, jossa laskennallinen etu on Veikkausella johtuen 90%:n palautusprosentista per ottelu. Veikkaus saa tehdä melko suuriakin virheitä arvioissaan edun pysyessä heidän puolellaan. Muutama
ammattilainen tekee tiliä, kun tuulipuvut rahoittavat heidän voittonsa tuplilla tai jopa pidemmilläkin siivuilla ja järjestelmillä.

Lue lisää

>> Joillakin kierroksilla osuu kaikki neljä oikein, jolloin pelaaja voittaa kaikilla kuudella erillisellä vedolla (6kpl 4,41x1->26,46e) ja toisinaan taas fortuna pyllistää ja kaikki neljä tai kolme menee väärin, jolloin pelaaja jää ilman voittoa. <<

Eikö viesteissä yllä jätetty huomioimatta binomikertoimen kasvu verrattuna lineaarisempaan single-pelitapaan? Tarkoitan, että binomikertoimen arvo nousee jyrkästi, mitä useampi rasti menee oikein. Keskiarvo 26,46:sta ja 0:sta olisi 13,23. Enemmän kuin 2,1x6.

Tai esim. jos löisin vetoa tahallani kymmenen kohteen tuplajärjestelmällä jalkapallosta siten, että valitsen ottelulistalta kunkin ottelun suurikertoimisen vaihtoehdon, esim. jalkapallopelistä ei ennakkosuosikki 1,4 vaan sen joukkueen häviö kertoimella 7, niin eikö tässä tule niin kovat rivimäärät ja niin kovat kertolaskut, että tuo single-pelitapa jää kirkkaasti toiseksi?

Robotski kirjoitti:

>> Joillakin kierroksilla osuu kaikki neljä oikein, jolloin pelaaja voittaa kaikilla kuudella erillisellä vedolla (6kpl 4,41x1->26,46e) ja toisinaan taas fortuna pyllistää ja kaikki neljä tai kolme menee väärin, jolloin pelaaja jää ilman voittoa. <<

Eikö viesteissä yllä jätetty huomioimatta binomikertoimen kasvu verrattuna lineaarisempaan single-pelitapaan? Tarkoitan, että binomikertoimen arvo nousee jyrkästi, mitä useampi rasti menee oikein. Keskiarvo 26,46:sta ja 0:sta olisi 13,23. Enemmän kuin 2,1x6.

Tai esim. jos löisin vetoa tahallani kymmenen kohteen tuplajärjestelmällä jalkapallosta siten, että valitsen ottelulistalta kunkin ottelun suurikertoimisen vaihtoehdon, esim. jalkapallopelistä ei ennakkosuosikki 1,4 vaan sen joukkueen häviö kertoimella 7, niin eikö tässä tule niin kovat rivimäärät ja niin kovat kertolaskut, että tuo single-pelitapa jää kirkkaasti toiseksi?

Lue lisää

En ymmärtänyt mistä tuo keskiarvo 13,23 tulee. Kolikkohan kellahtaa kruunaksi melko tarkkaan 50%:sti. Voit ajatella niin, että 4 heiton sarjoissa joka toinen heitto on oikein ja muut väärin. Tällöin keskimäärin neljän sarjaan osuu 2 kruunaa ja 2 klaavaa, joten vain yksi pelattu tupla sieltä osuu viiden muun mennessä väärin. Näin siis keskimäärin! Toki joskus osuu kaikki ja toisinaan ei mikään, mutta kolikonheitolle on valitettavasti tyypillistä, että se noudattaa melko tarkkaan tuota 50%:n osumistodennäköisyyttä. Jos aikaa riitää, niin kokeile kuinka esittämässäni satunnaiskokeessa lopulta käy. Binomikerroin(sellaista ei ole!) ei muuta todennäköisyyksiä miksikään ja valitettavasti järjestelmäpelaaminen nimenomaan romuttaa voitollisen pelin mahdollisuuden, vaikka kerroin esittämässäni tapauksessa on pelaajalle edullinen ylikerroin.

En kykene hahmottamaan miksi näet tappiollisen pelitavan jotenkin parempana kuin takuuvarmasti voittoa tuottavan singlepelin. Toki esittämääni pelaajalle edullista kolikkopeliä ei kukaan pyöritäkään, mutta voin kyllä sellaiseksi ryhtyä, jos sinä sitoudut pelaamaan sit kuvaamallani tavalla tuplajärjestelmällä.

Kymmenen kohteen tuplajärjestelmään pätee aivan samat lainalaisuudet. Kuten sanot riveihin tulee isot kertoimet, mutta myös osumisen todennäköisyys on olemattoman heikko. Vaikka kaikki kymmenen kohdetta olisivat kyseisellä kertoimella ylikertoimia, niin järjestelmä kusee koko homman tappiolliseksi, kuten jo kolikonheittopelissä voitiin havaita. HUOM! Jotta pelikohde kertoimella 7 olisi pelikelpoinen(allergiaa aiheuttava ylikerroin) täytyisi altavastaajan voitontodennäköisyys olla vähintään 15%. Tämä johtaa siihen, että keskimäärin joka toisella kerralla saat tuohon järjestelmään 2 osumaa. Kerroin kyseiselle riville on siis 49 ja pelattuja pelirivejä kahdelle pelikerralle tulee yhteensä 90. 90 yksikön panoksista palautuu siis 49 yksikköä, ei kuulosta minusta tuottavalta sijoitustoiminnalta!

Koko ketjun läpi luettuani minusta tuntuu siltä, että tuijotat nyt liikaa yksittäisen vedon kerrointa tai pelikerran voittoja jättäen huomiotta sen mikä on tuotto pitkän sarjan jälkeen. Esittämilläsi pelitavoilla häviää takuuvarmasti rahansa vaikka joskus onni potkaisee isolla kertoimella. Valitettavasti ne sattumat eivät kompensoi pitkiä häviösarjoja. Suosittelen lukemaan vedonlyönnin perusteoriaa, esim http://www.urheiluviikko.net/vedonlyonti/

JoskusVetoaLyönyt kirjoitti:

En ymmärtänyt mistä tuo keskiarvo 13,23 tulee. Kolikkohan kellahtaa kruunaksi melko tarkkaan 50%:sti. Voit ajatella niin, että 4 heiton sarjoissa joka toinen heitto on oikein ja muut väärin. Tällöin keskimäärin neljän sarjaan osuu 2 kruunaa ja 2 klaavaa, joten vain yksi pelattu tupla sieltä osuu viiden muun mennessä väärin. Näin siis keskimäärin! Toki joskus osuu kaikki ja toisinaan ei mikään, mutta kolikonheitolle on valitettavasti tyypillistä, että se noudattaa melko tarkkaan tuota 50%:n osumistodennäköisyyttä. Jos aikaa riitää, niin kokeile kuinka esittämässäni satunnaiskokeessa lopulta käy. Binomikerroin(sellaista ei ole!) ei muuta todennäköisyyksiä miksikään ja valitettavasti järjestelmäpelaaminen nimenomaan romuttaa voitollisen pelin mahdollisuuden, vaikka kerroin esittämässäni tapauksessa on pelaajalle edullinen ylikerroin.

En kykene hahmottamaan miksi näet tappiollisen pelitavan jotenkin parempana kuin takuuvarmasti voittoa tuottavan singlepelin. Toki esittämääni pelaajalle edullista kolikkopeliä ei kukaan pyöritäkään, mutta voin kyllä sellaiseksi ryhtyä, jos sinä sitoudut pelaamaan sit kuvaamallani tavalla tuplajärjestelmällä.

Kymmenen kohteen tuplajärjestelmään pätee aivan samat lainalaisuudet. Kuten sanot riveihin tulee isot kertoimet, mutta myös osumisen todennäköisyys on olemattoman heikko. Vaikka kaikki kymmenen kohdetta olisivat kyseisellä kertoimella ylikertoimia, niin järjestelmä kusee koko homman tappiolliseksi, kuten jo kolikonheittopelissä voitiin havaita. HUOM! Jotta pelikohde kertoimella 7 olisi pelikelpoinen(allergiaa aiheuttava ylikerroin) täytyisi altavastaajan voitontodennäköisyys olla vähintään 15%. Tämä johtaa siihen, että keskimäärin joka toisella kerralla saat tuohon järjestelmään 2 osumaa. Kerroin kyseiselle riville on siis 49 ja pelattuja pelirivejä kahdelle pelikerralle tulee yhteensä 90. 90 yksikön panoksista palautuu siis 49 yksikköä, ei kuulosta minusta tuottavalta sijoitustoiminnalta!

Koko ketjun läpi luettuani minusta tuntuu siltä, että tuijotat nyt liikaa yksittäisen vedon kerrointa tai pelikerran voittoja jättäen huomiotta sen mikä on tuotto pitkän sarjan jälkeen. Esittämilläsi pelitavoilla häviää takuuvarmasti rahansa vaikka joskus onni potkaisee isolla kertoimella. Valitettavasti ne sattumat eivät kompensoi pitkiä häviösarjoja. Suosittelen lukemaan vedonlyönnin perusteoriaa, esim http://www.urheiluviikko.net/vedonlyonti/

Lue lisää

Kiitoksia keskustelijoille. Ihan järkevältähän tuo kuulostaa monesta kohdasta. Minua alkoi vakuuttaa tuo järkeily, että kymmenen kohteen tuplalla rivikerroin 49 saattaisi tulla voitoksi vain joka toisessa vedossa. Se vastaa omaa pelisilmää, tai musta tuntuu -ajattelua, aavistusta, intuitiota melko tarkkaan. Vaikka yritinkin vähän provosoivasti lietsoa keskustelua äärilaidan kuvitteellisella esimerkkitapauksella. Entäs jos sattuu kolme tai useamman oikein jonain päivänä?

- Tuli keskusteluun virheitäkin. Esim. 2x2x1,5 ei ole viisi vaan kuusi. Pahoittelen myös, jos olin turhan tuohtunut aiheettomasti, tietämättä etukäteen (peliteorian kautta) kaikkia vastauksia, joita olin hakemassa. Tuo 13,23 oli vain esitetyn neljä oikein tuloksen voiton jakamista kahdella, että saatiin kahden ääritapauksen keskiarvo (tapaukset nolla oikein ja täysosuma).

Matematiikan alalla todennäköisyyslaskenta oli joskus sitä osa-aluetta, jota eniten kammoksuin tai inhosin. Minulle olivat selvää pässinlihaa derivoinnit, geometriat, logiikat ja monet muut, mutta kun tuli todennäköisyyslaskennan opiskelun aika, en tykännyt sen vertaa, että olisin ostanut edes oppikirjaa sille kurssille. En tykkää ajatuksesta, että menneisyyden tilastoilla ennustettaisiin tulevaisuutta. Kuulostaa liikaa kohtalouskolta. Uskonnolta.

Kokemusta minulla on pitkävedon järjestelmäpelaamisesta, että voittoja on tullut, kummallista kyllä, monet kerrat ja valtavan usein. En tiedä, millä fortuunalla sen sitten selittäisi. Kun tämän keskustelun perusteella sellainen voittoputki näyttää mahdottomalta. Monia kuukausia päivittäin.

Yksi ehdotus laskentatavaksi tuokin. Entä miten virheellistä tai oikeaa olisi seuraava järkeily:
jos keskimäärin joka kolmas jalkapallo-ottelu olisi tasapelitulos vedonlyönnissä, niin sitten voitaisiin ajatella merkkijonoa mmXmmXmmX... jne. jossa X tarkoittaa tasapeliä ja m jotain muuta ottelun tulosta. Sieltä merkkijonosta jos otetaan neljän merkin mittaisia pätkiä, saadaan
mmXm
mXmm
XmmX

Ja tämä kuvio jos toistuisi, niin sitten vain joka kolmas veto tuolla neljän kohteen tuplalla antaisi voiton. Joten 18 hintana, ja 9 takaisin päin (ottelukertoimella 3). Mikä tässä järkeilyssä meni pieleen, vai menikö?

Robotski kirjoitti:

Yksi ehdotus laskentatavaksi tuokin. Entä miten virheellistä tai oikeaa olisi seuraava järkeily:
jos keskimäärin joka kolmas jalkapallo-ottelu olisi tasapelitulos vedonlyönnissä, niin sitten voitaisiin ajatella merkkijonoa mmXmmXmmX... jne. jossa X tarkoittaa tasapeliä ja m jotain muuta ottelun tulosta. Sieltä merkkijonosta jos otetaan neljän merkin mittaisia pätkiä, saadaan
mmXm
mXmm
XmmX

Ja tämä kuvio jos toistuisi, niin sitten vain joka kolmas veto tuolla neljän kohteen tuplalla antaisi voiton. Joten 18 hintana, ja 9 takaisin päin (ottelukertoimella 3). Mikä tässä järkeilyssä meni pieleen, vai menikö?

Lue lisää

Oikein järkeilty, pelaaja häviää tasaisesti puolet sijoituksestaan. Reaalimaailmassa toki tulee myös täysosumia kuten pelkkää nollatulostakin. Piiiiitkä pelisarja kuitenkin noudattelee hahmotelmaasi, jos valitut kohteet ovat likimain 1/3 todennäköisyyden kohteita. Singleilläkään tuo ei ole pelattava, koska kerroin 3 kerran kolmesta osuvalle todennäköisyydelle antaa palautusprosentin 100. Pitkässä juoksussa siis pelaaja vain pyörittää pelikassaansa maailman loppuun asti reaalisesti voittamatta tai häviämättä.

Pitkävedon kertoimet ovat Veikkauksen näkemyksiä todennäköisyyksistä. Lisäksi ne eivät ole suoria käänteislukuja vaan palautusprosentti on luokkaa 91%.
Esimerkkinä vaikkapa tältä päivältä Bologna-Genoa 2,75-2,75-2,7. Veikkauksen näkemys siis on, että pelin todennäköisyydet ovat n. 33%-33%-34%. Jos olet sitä mieltä, että Bolognan todennäköisyys voittaa on suurempi kuin 36,4% niin silloin sitä kannattaa pelata (käänteisluku on pienempi kuin annettu kerroin).
Veikkaus pyrkii asettamaan kertoimet siten, pelijakauma menee suurinpiirtein kertoimien suhteessa, tällöin he voittavat varmuudella. Lisäksi etu on muutenkin heidän puolellaan, kun voivat vertailla kertoimia muita kansainvälisiä vedonvälittäjiä vastaan. Lisäksi paikalliset olosuhteet vaikuttavat kertoimiin, koska Manu, Arsenal jne suurseuroilla on Suomessa suuret kannattajajoukot. Niille siis annetaan pääsääntöisesti todennäköisyyteen verrattuna hieman pienempi kerroin, koska pelivaihto muutenkin nojaa sinne suuntaan enemmän kuin tavallisesti. Sama ilmiö kotimaisessa Liigassa, suurseurat suurilla paikkakunnilla saavat Veikkaukselta hivenen suuremman suosikin aseman (Kärpät, Tappara ja HIFK) kuin todennäköisyydet ehkä oikeasti ovat.
Ylikerroin siis muodostuu, kun pähkäilemäsi todennäköisyyden käänteisluku alittaa Veikkauksen antaman kertoimen.

Reilusti yli 90% peleistä osuu Veikkauksen arvioissa oikeaan haarukkaan. Pelaajan on siis vaikea löytää pelikelpoisia kohteita erityisesti kotimaisista sarjoista. Ulkomaisilla yhtiöillä ei ole niin hyvää kuvaa varsinkaan Suomen alasarjoista, että sieltä saattaa hyvinkin löytyä pelattavaa, jos sinulla on sisäpiirintietoa loukkaantumisista tai jossain kakkosessa joukkueen saunailloista tai pelaajien häistä, näillä tiedoilla on ammattilaiset tehneet hyvää tiliä.
Jos Arsun tai Manun kerroin on 1,1 (tai ylipäänsä minkä tahansa laadukkaan pääsarjatason ottelu), niin silloin hyvin suurella todennäköisyydellä vierasvoitolla on ylikerroin. Ylipäänsä edullisimmat pelikohteet ovat juuri jalkapallon vierasyllätykset.

YlikertoimiaOnVähän kirjoitti:

Reilusti yli 90% peleistä osuu Veikkauksen arvioissa oikeaan haarukkaan. Pelaajan on siis vaikea löytää pelikelpoisia kohteita erityisesti kotimaisista sarjoista. Ulkomaisilla yhtiöillä ei ole niin hyvää kuvaa varsinkaan Suomen alasarjoista, että sieltä saattaa hyvinkin löytyä pelattavaa, jos sinulla on sisäpiirintietoa loukkaantumisista tai jossain kakkosessa joukkueen saunailloista tai pelaajien häistä, näillä tiedoilla on ammattilaiset tehneet hyvää tiliä.
Jos Arsun tai Manun kerroin on 1,1 (tai ylipäänsä minkä tahansa laadukkaan pääsarjatason ottelu), niin silloin hyvin suurella todennäköisyydellä vierasvoitolla on ylikerroin. Ylipäänsä edullisimmat pelikohteet ovat juuri jalkapallon vierasyllätykset.

Lue lisää

En nyt tiedä, mistä haarukoista sinä oikein puhuit tai kirjoitit.

Tasaväkisen näköisiä otteluita joskus seurailin. Jalkapalloa kesällä. Laitoin muistiin pitkävedon ottelulistalta sellaisia jalkapallo-otteluita, joissa kertoimet yli kahden, esim. 2,2 - 2,7 -2,4 tai jotain sentyyppistä jos oli mainittu kunkin ottelun vaihtoehdoille 1X2. Tarkastin sitten tuloksia, miten näissä otteluissa oli käynyt vedonlyöntitulosten mukaan. Yllättävän tasaista hajontaa. Noin 1/3 otteluista saattoi päätyä tasapeleiksi, 1/3 kotivoitoiksi ja 1/3 vierasvoitoiksi. Päättelin, että tämä on aivan toivotonta yrittää näistä vääntää jotain rahapelivoittoa itselleen. Jos olisin lyönyt vetoa kotivoitoista järjestelmällä, se olisi ollut tappiollista, samoin tasapelivaihtoehdot ja vierasvoitot. Jos singlellä olisi pelattu näistä samoista otteluista, olisi tappioita tullut, koska kertoimet olivat alle 3. Joten päättelin, että eihän näistä mitään kunnon vedonlyöntiä saanut aikaiseksi.

Jääkiekosta joskus löin vetoa kotivoitoista viiden kohteen tuplalla. Kolme oikein tuotti hiukan voittoa, kaksi oikein oli jo roimasti tappiollinen. Tällä tavalla saattoi kiikun kaakun päästä omilleen jonkin aikaa. Koska tasapeli on harvinaisempi jääkiekossa kuin jalkapallossa. Mutta ei kovin kannattavalta vaikuttanut tämäkään pelitapa.

Jäljelle jäi siis kahdenlaista taktiikkaa. Pienet kertoimet pienellä järjestelmällä, tai lyödä vetoa saman ottelun kahdesta eri tuloksesta samaan aikaan. Tässä logiikkaa, miksi näytti kannattavalta käyttää järjestelmää mieluummin kuin pyöritellä teorioita jostain ylikertoimista.

Olen ihmetellyt näitä ylikertoimen pelaamiseen neuvojia, että ovatko jotain peliyhtiöiden mainosmannekiineja.

Kiinteäkertoimisen vedonlyönnin perusteoriaan kannattaa tutustua tarkemmin. Kertoimien käänteislukujen summa on aina yli ykkösen juuri siitä syystä, että Veikkaus varmuudella pääsee voitolle riittävän pitkässä sarjassa riippumatta lopputuloksista. Vedonvälittäjä nimenomaan pyrkii asettamaan kertoimet siten, että etua asiakkaalle (lue: ylikerroin) ei pääse syntymään. Missään tapauksessa yksittäisessä ottelussa ei voi olla kahta pelikelpoista(lue: ylikerroin) vaihtoehtoa samalta yhtiöltä ja toisekseen voittava peli kusee jo senkin takia, että varmuudella toinen menee väärin.
Joukkueiden aikaisemmat keskinäiset pelit eivät vaikuta suoraan tulevaan.
Samaan peliin saa muuten Betfairin kautta paremmat kertoimet jokaiselle merkille 1,83 - 4,4 - 4, mistä tämä mielestäsi kertoo? Minun kantani on se, että Veikkauksen kertoimet eivät todennäköisesti ole pelikelpoisia(lue: ylikerroin) ja toisekseen PSG on vastoin olettamaasi selvästi avoimessa markkinassa suosikki.
Vain ylikertoimia kärsivällisesti pelaamalla voi teoriassa päästä voitolle, mutta yli 10%:n tuottoon pääsee vain harvat. Maailmassa on parempiakin sijoituskohteita kuin Veikkauksen vedonlyönti ja takuulla ainakin paremmin tuottavia vedonvälittäjiä löytyy vino pino!

Ehei. Todennäköisyyksien summa ei voi olla yli 1, eihän?
Tuo laskemasi 1,07 on oikein, mutta sen käänteisluku taas on 0,93 eli keskimäärin palautuu 93% sijoitetusta pääomasta. Jos siis laitat panokset oikeassa suhteessa, niin takaisin tulee tuon verran. Edelleen kuten JoskusVetoaLyönyt jo ylempänä sanoi, Veikkaus saa tehdä melko suurenkin virheen kerroinasettelussa ja silti etu on heidän puolellaan. Joskus harvoin menee sen verran vinoon, että joku vaihtoehdoista on plussan puolella, mutta vain asiaan antaumuksella perehtyneet niitä löytävät. Tällöin toki muut vaihtoehdot ovat raakasti alle tuon 93%:n palautuksen!

YlikerroinRules kirjoitti:

Ehei. Todennäköisyyksien summa ei voi olla yli 1, eihän?
Tuo laskemasi 1,07 on oikein, mutta sen käänteisluku taas on 0,93 eli keskimäärin palautuu 93% sijoitetusta pääomasta. Jos siis laitat panokset oikeassa suhteessa, niin takaisin tulee tuon verran. Edelleen kuten JoskusVetoaLyönyt jo ylempänä sanoi, Veikkaus saa tehdä melko suurenkin virheen kerroinasettelussa ja silti etu on heidän puolellaan. Joskus harvoin menee sen verran vinoon, että joku vaihtoehdoista on plussan puolella, mutta vain asiaan antaumuksella perehtyneet niitä löytävät. Tällöin toki muut vaihtoehdot ovat raakasti alle tuon 93%:n palautuksen!

Lue lisää

Niin, todennäköisyys on jotain nollan ja yhden väliltä. Eli pointtina yllä, tai johtopäätöstä voisi vetää, että on harhaanjohtavaa ajatella näitä peliyhtiön kertoimia todennäköisyyden lukemiksi. Sitten saattaisi tosiaan luulla, että on aina hyvät todennäköisyydet voittaa, jos yhdessä ottelussa todennäköisyyksien summa olisi 107 prosenttia. Pieleen meni tämä ajattelu reippaasti. Korjausta seuraavaksi.

Real Madrid näytti voittaneen eilisen ottelun. Mutta jos olisin lyönyt vetoa kustakin vaihtoehdosta x / kerroin verran, jossa x on vaikkapa sata euroa, niin sitten vedot olisivat olleet
Pariisin voitosta 100 /1,73 eli noin 57,80 euroa,
tasapelistä 100 / 4,3 eli noin 23,25 euroa,
Real Madridin voitosta 100 / 3,8 eli noin 26,30 euroa. Tässä pyöristettiin lähimpään 5 senttiin.
Summa yhteensä 57,8 23,25 26,3 olisi 107,35 euroa.
Mahdolliset voitot tällä tyylillä olisivat olleet:
Pariisi noin 100 euroa,
tasapeli noin 100 euroa, ja
Real Madrid noin 100 euroa. Joten olisi menetetty olisi yli 7 euroa.

Joten terveellisempää on ajatella, etteivät nämä peliyhtiöiden kertoimet ole tasan todennäköisyyden lukemia, vaan vain peliyhtiön asettelemia kertoimia - mielivaltaisesti asetettuja.

Mutta. Huomio. Ylle kirjoitetusta joku saattaisi luulla, että peliyhtiön marginaali on muutama prosentti. Että yhtiö ottaa vain kapean pienen siivun rahoista. Mutta onko todella näin? Jos ajatellaan tarkemmin: jos kutakin vaihtoehtoa 1X2 olisi pelattu asiakkaiden toimesta suunnilleen yhtä paljon kutakin, ja jos vain yhdelle toteutuneelle vaihtoehdolle yhtiö maksaa voitot, niin sittenhän yhtiö ottaisi yli kaksi kolmasosaa koko potista, eikä ole suinkaan mikään hyväntekeväisyysjärjestö tässä asiassa, ottamassa vain pienen siivun - muutaman prosentin provisioita vedon välittämisestä, kuin hyväntekijänä. Koko potista siis voitaisiin laskea pois ensin siivu, että vain noin 100/107 palautuu pelaajille enintään, mutta siitä vain kolmasosa joillekin pelaajille. Tämä siis siinä tapauksessa, että jos kaikki kolme vaihtoehtoa 1X2 olisivat olleet yhtä suosittuja. Käytännössä tilanne lienee monesti kallellaan johonkin joukkueeseen päin.

Sen sanoisin sarjataulukoista, että Pariisi komeili Ranskan taulukon kärjessä komeilla pisteillä. Real Madrid oli Espanjan kolmantena muistaakseni paljon pienemmillä pisteillä. Mutta olisiko näin, että eri maiden taulukoita vertaaville tulee joskus virhepäätelmiä - Ranskan ykkönen ei välttämättä aina voita Espanjan kolmatta?

En ymmärtänyt laskelmaasi, mutta sanoisin tähän, että kertoimet tietenkin esittävät kyseisen Vedonvälittäjän näkemyksiä ottelun voimasuhteista. Jos pelaajalla on parempaa tietoa, niin hänellä on mahdollisuus voittaa tuo peliyhtiön varmuusmarginaali.
Niin peliyhtiö pyrkii asettamaan kertoimet siten ,että peli jakautuisi suurin piirtein heidän laskelmiensa mukaisesti. Tällöin heille jää käteen n7%:n siivu koko kohteen pelivaihdosta. Toki tuplia ja muita himmeleitä pelaavat nostavat automaattisesti siivun isommaksi.
Otetaan tähän nyt vielä helposti hahmotettava esimerkki. Vedonvälittäjän palautusprosentti on 90% (laskelmien helpottamiseksi tasaluku). Vedonvälittäjä arvioi kohteen 50%-30%-20%. Tällöin kertoimet asettuvat seuraavasti 1,8- 3-4,5. Jos pelivaihdon kokonaissumma jakautuu todennäköisyyksien suhteessa jää pelinjärjestäjälle varmuudella 10%:n siivu pelivaihdosta riippumatta ottelun lopputuloksesta. Sen sijaan, jos ottelun todelliset voimasuhteet ovatkin vaikkapa 40-35-25, niin tällöin kakkonen osuukin keskimäärin kerran neljästä yrityksestä, joten tälläistä pelikohdetta pelaamalla tekee takuulla pitkässä juoksussa kärsivällisesti pelaamalla taatusti voittoa.
Mitä tulee eiliseen peliin, niin kysymyksessähän oli kaksiosainen ottelu, jonka ensimmäinen osa näyttelee omaa osaansa. Realille riitti esim 0-0,1-1 tai niukka 1-0 tappio jatkopaikkaan. Tästä syystä PSG oli kotikentällään selvä suosikki. Real lähti puolustamaan ja toivoi tekevänsä vastahyökkäyksestä maalin kuten toisella jaksolla tekikin (tämän jälkeen PSG tarvitsi jo 4 maalia mennäkseen jatkoon, tai ainakin kolme päästäkseen jatkoajalle). Ulosajo käytännössä ratkaisi pelin, vaikka PSG tämän jälkeen onnistuikin maalin teossa. Niin ja Ranskan ykkönen ei AINA voita Espanjan kolmatta tai edes viimeistä!

YlikerroinRules kirjoitti:

En ymmärtänyt laskelmaasi, mutta sanoisin tähän, että kertoimet tietenkin esittävät kyseisen Vedonvälittäjän näkemyksiä ottelun voimasuhteista. Jos pelaajalla on parempaa tietoa, niin hänellä on mahdollisuus voittaa tuo peliyhtiön varmuusmarginaali.
Niin peliyhtiö pyrkii asettamaan kertoimet siten ,että peli jakautuisi suurin piirtein heidän laskelmiensa mukaisesti. Tällöin heille jää käteen n7%:n siivu koko kohteen pelivaihdosta. Toki tuplia ja muita himmeleitä pelaavat nostavat automaattisesti siivun isommaksi.
Otetaan tähän nyt vielä helposti hahmotettava esimerkki. Vedonvälittäjän palautusprosentti on 90% (laskelmien helpottamiseksi tasaluku). Vedonvälittäjä arvioi kohteen 50%-30%-20%. Tällöin kertoimet asettuvat seuraavasti 1,8- 3-4,5. Jos pelivaihdon kokonaissumma jakautuu todennäköisyyksien suhteessa jää pelinjärjestäjälle varmuudella 10%:n siivu pelivaihdosta riippumatta ottelun lopputuloksesta. Sen sijaan, jos ottelun todelliset voimasuhteet ovatkin vaikkapa 40-35-25, niin tällöin kakkonen osuukin keskimäärin kerran neljästä yrityksestä, joten tälläistä pelikohdetta pelaamalla tekee takuulla pitkässä juoksussa kärsivällisesti pelaamalla taatusti voittoa.
Mitä tulee eiliseen peliin, niin kysymyksessähän oli kaksiosainen ottelu, jonka ensimmäinen osa näyttelee omaa osaansa. Realille riitti esim 0-0,1-1 tai niukka 1-0 tappio jatkopaikkaan. Tästä syystä PSG oli kotikentällään selvä suosikki. Real lähti puolustamaan ja toivoi tekevänsä vastahyökkäyksestä maalin kuten toisella jaksolla tekikin (tämän jälkeen PSG tarvitsi jo 4 maalia mennäkseen jatkoon, tai ainakin kolme päästäkseen jatkoajalle). Ulosajo käytännössä ratkaisi pelin, vaikka PSG tämän jälkeen onnistuikin maalin teossa. Niin ja Ranskan ykkönen ei AINA voita Espanjan kolmatta tai edes viimeistä!

Lue lisää

Tuossa edellä ajattelin sitä, ettei kaikille pelaajille yhtiö maksa tasaisesti vaikkapa 90 prosenttia takaisin, vaan oikean tulosvaihtoehdon valinneille, joita olisi teoriassa vain kolmasosa vedonlyönnin rahoista per ottelu.... jos kutakin vaihtoehtoa (1X2) lyötäisiin vetoa 33,33 prosentilla koko ottelun vedonlyönnin rahoista.. Tai sitten samat pelaajat häviävät yhdellä tulosvaihtoehdolla, ja toisella voittavat. Kuin pantaisiin rahaa omasta taskusta - toiseen omaan taskuun.

Mikään ei estäisi käyttämästä sellaista vedonlyöntitaktiikkaa, että esim. eilisestä Pariisin ottelusta olisi sama pelaaja lyönyt vetoa kustakin vaihtoehdosta (1X2) esim. sata euroa - ajatellen, että tappiota tulee, jos Pariisi voittaa, mutta Madridin voitolla tulisi tuottoa, tai tasapelillä tulisi vielä enemmän. Siis mahdolliset voitot 173 euroa, 430 tai 380 euroa, mutta pelin hinta 300. Näin Pariisi jos olisi voittanut, ei olisi vedonlyöjä saanut tappioksi 300, vaan hiukan vähemmän, mutta olisi ollut mahdollisuus yli 30 prosentin tuottoon, 300:lla saada 430.

Tai olisi voitu lyödä vetoa painotetusti, esim. 170, 80 ja 100 euroa. Eikös ammattimaisilla vedonlyöjillä ole tällaisia tapoja - yrittää minimoida riskejä - samalla kuitenkin tavoitellen jonkinlaista tuottoa, jota pitää realistisena?

Olen joskus yrittänyt ymmärtää tuota ylikertoimien logiikkaa, mutta valitettavasti se ei tunnu miltään eksaktilta tieteeltä, tai pelkältä matematiikalta, vaan musta tuntuu -tyyppiseltä arviolta. Kuin ajateltaisiin jonkin vaihtoehdon todennäköisyys, ja sitten mielessään verrataan peliyhtiön tarjoukseen, kertoimeen? Näinkö tämä menee - hiukan vain käänteisluvuilla ajattelua, ja sitten kuin kaupankäyntiä - liikemiesmäistä harkintaa, onko peliyhtiön tarjous tarpeeksi iso? Jos ei ole, käytetään muiden yhtiöiden listoja?

Tuo jokaista vaihtoehtoa pelaaminen tasapanoksella ei ole missään tapauksessa voittava pelitapa. Jos tuota saman tyylistä ottelua pelattaisiin useamman ottelun sarja samalla tavalla, niin tulet huomaamaan nopeasti, että tappiollinen kotivoitto tulee sieltä liian usein.
Kertoimien suhteen painotettu panostus puolestaan palauttaa 93% (Tai mikä kulloisenkin välittäjän palautusprosentti onkaan).
Mikään mekaaninen pelitapa ei ole voitollinen, eikä sellaista voi kukaan kehittääkään. Etu on vedonvälittäjänpuolella, mutta virheitäkin toki sattuu ja niihin osaava pelaaja iskee.
Ammattilaiset pelaavat vain sellaisia pelejä, joilla voivat voittaa eli mielestään ylikertoimia. Kuten arvasit tietenkin sitä suurinta kerrointa, mikä markkinoilla on tarjolla.
Ylempänä olikin jo mainittu niin sanottu pakkovoitto(Lendl-Vilander). Semmoisiin ammattilaiset iskevät haukkana, mutta vaarana on kertoimien muuttuminen ennen kuin toisenkin vedon saa sisään ja lisäksi yhtiöillä on maksimipanokset rajoitteena tehdä isompaa tiliä.

>> Kertoimien suhteen painotettu panostus puolestaan palauttaa 93% (Tai mikä kulloisenkin välittäjän palautusprosentti onkaan). <<

Mutta entäs jos ei painota peliyhtiön kertoimien mukaan, vaan niiden omien ylikerrointeorioiden mukaan? Esim. jos olisin ajatellut eilisestä Pariisi-ottelusta, että "oikeat" kertoimet olisivat 2,2 - 3,2 - 1,8, niin enkö olisi voinut tästä vääntää omat painotukset, joka menee tuon ylläkehutun ylikerroinajattelun mukaisesti, ja lisäksi yrittäen minimoida riskiä? Eikö tämä olisi järkevin pelitapa? Esim. ajatella jokin tavoite x, ja sitten lyödä vetoa
kotivoitosta x /2,2
tasapelistä x/ 3,2 ja
vierasvoitosta x /1,8. Miltä tämä kuulostaa? Tällä tavalla omat kertoimet voisivat olla mielivaltaisempia kuin yhtiöllä, eikä tarvitsisi ajatella mitään marginaaleja ollenkaan? Hyväkö idea? Olisiko tämä sitten realistisempaa kuin ajatella peliyhtiöiden kerrointen ehdoilla, tai niiden johdattelemana?

Jos olet vahvasti tuon oman näkemyksesi takana, niin mielestäni sun olis ilman muuta pitänyt laittaa Realia lapulle kertoimella 3,8. Sehän oli ehkäpä jopa maailmanhistorian suurin ylikerroin. Näkemyksesi tosin poikkeaa melkoisesti yleisestä linjasta, mutta kuka sitä osaa enää jälkipeleissä sanoakaan kenellä se paras näkemys oli ennen peliä.
Esittämässäsi riskien minimoimisessa on se ongelma, että sillä vesitetään juuri voitollinen peli kokonaan. Parasta riskin minimointia on pelata tuota Realia ja laskea panostus Kellyn-kaavalla, mielellään vielä joku jakaja siihen, niin takuulla vietät eläkepäiviä paljon aiemmin kuin moni muu. Tämä toki vaatii, että kuvatun kaltaisia tilanteita on useita tarjolla!

YlikerroinRules kirjoitti:

Jos olet vahvasti tuon oman näkemyksesi takana, niin mielestäni sun olis ilman muuta pitänyt laittaa Realia lapulle kertoimella 3,8. Sehän oli ehkäpä jopa maailmanhistorian suurin ylikerroin. Näkemyksesi tosin poikkeaa melkoisesti yleisestä linjasta, mutta kuka sitä osaa enää jälkipeleissä sanoakaan kenellä se paras näkemys oli ennen peliä.
Esittämässäsi riskien minimoimisessa on se ongelma, että sillä vesitetään juuri voitollinen peli kokonaan. Parasta riskin minimointia on pelata tuota Realia ja laskea panostus Kellyn-kaavalla, mielellään vielä joku jakaja siihen, niin takuulla vietät eläkepäiviä paljon aiemmin kuin moni muu. Tämä toki vaatii, että kuvatun kaltaisia tilanteita on useita tarjolla!

Lue lisää

Olen minä joskus jotain kaavoja nähnyt, tai peliaiheesta kirjaakin lukenut. En muista oliko juuri Kellyn kaava se, jota jostain ihmettelin. Tästä lukemisesta on aikaa jo vuosia, joten en muista kovin tarkkaan näitä kaavoja, tai koskaan edes käyttänyt. Tässä juuri se ongelma piileekin, että pelaamisessa tuli voittoa pitkiä aikoja, kun olin autuaan tietämätön kaavoista, enkä järkeillyt "turhia". Oli kuin rohkeutta pelata. Oli kuin satumainen johdatus. Mm. joskus rastitin väärään sarakkeeseen, mutta sitten juuri se tulosvaihtoehto toteutui. Kirjanpito oli yksinkertaista: lapsille tarkoitettu piirustustaulu, magneettinen, roikkui seinällä, ja laskin siihen saldoa, paljonko kuukauden aikana toistaiseksi oli kertynyt tuottoa. Uuden pelitapahtuman voiton ja hinnan erotus tuli sitten lisättyä saldoon, niin että taululla näkyi vain uusimman tapahtuman mukaiset laskelmat. Kuukauden vaihteessa oli tapana kirjata kuukauden tulos lehtiöön muistiin. Näistä laskin sitten vuoden summan, paljonko oli voitettu vuoden aikana yhteensä.

Mutta nyt on mennyt kuukausia niin, etten ole pelannut rahapelejä ollenkaan. Olen siis kokenut näitä pelaamisen ääripäitä: hormonihumalaa ja rimakauhua. Pelaamiseen saattaa liittyä tunne, että adrenaliinia kiertää veressä, on valpas olo, kuin oltaisiin enemmän elossa. Mutta sitten kun voittoputkea on jatkunut, saattaa tulla rimakauhu, kuin vaatimustaso tai itsekritiikki tai menneisyyden menestys aiheuttaisi vähitellen niin suuret paineet, ettei voi pelata. Rimakauhu on termi, joka liittyy korkeushyppyyn: joku urheilija saattaa olla huippukunnossa, ja ehkä paremmassa kuin moni muu, mutta on kateissa motivaatio, tai on epäonnistumisen pelko epärealistisen suuri, tai positiivisuus hukassa: ei jaksa yrittää riskeerata. Ehkä siinä historiaa, miksi näitä riskin minimoimisen ajatuksia on tullut yritettyä järkeillä viime aikoina.

Erilaisia lähestymistapoja yrittää järkeillä riskien minimointia

Voidaan ottaa kuvitteellinen esimerkki. Tänään saattaa olla pitkävedossa tarjolla koripallo-ottelu, jossa kertoimet suunnilleen 2,5 ja 1,5. Ei tasapelin vaihtoehtoa. Olisin ollut taipuvainen ajattelemaan, että tuon kakkosvaihtoehdon puolesta mieluummin löisi vetoa, tietyn joukkueen puolesta. Mutta voitto ei ole satavarma. Miten sitten olen ajatellut, kannattaako lyödä vetoa molemmista vaihtoehdoista?

Tapa 1. Ajattelin verrata kertoimia. Niiden suhde on 5:3, varsinkin jos ajatellaan kertoimet murtoluvuiksi 5/2 ja 3/2. Siitä siis verranto tai suhdeluku 5:3. Jos siis löisin vetoa tässä suhteessa 30 euroa ja 50 euroa, niin mahdolliset voitot olisivat 30*2,5=75 ja 50*1,5=75. Eli pieni tappio molemmissa, kun vetojen hinta yhteensä olisi 30 50=80.

Tapa 2. Ajatella pienemmän kertoimen ehdoilla. Suhdeluvuksi 3:2. Eli jos löisin vetoa 20 ja 30 euroa, mahdolliset voitot olisivat 20*2,5=50 euroa, ja 30*1,5=45 euroa. Joten omilleen pääsemistä tai pieni tappio.

Tapa 3. Ajatella suuremman kertoimen mukaisella suhdeluvulla 5:2. Eli jos löisin vetoa 20 ja 50 euroa, mahdolliset voitot olisivat 20*2,5=50 euroa, ja 50*1,5=75 euroa. Joten tällä tavalla häämöttää pieni mahdollisuus saada tuottoa, 5 euroa, 70 eurolla, tai voi tulla tappio 20 euron verran.

Tapa 4. Olikohan tämä oikeastaan ensimmäinen, jota ajattelin. umpimähkään tai luovasti ajattelin vain joitakin lukuja suunnilleen suhteessa 1:3. Muistaakseni 20 ja 60 euroa. Näiden hintojen summa olisi 80. Ja mitä sillä voisi tulla? 50 tai 90 euroa. Eli tappio 30 euroa, tai tuottoa 10 euroa. Joten mikä logiikka tai kaava tässä pätee? Mitä laskentamenetelmää tähän voisi kehittää? Olen kiinnostunut tällaisesta omien tapojen ja kaavojen kehittämisestä ollut monesti enemmän, kuin yrittää vain ymmärtää valmiita, aiemmin esitettyjä.

Voiko näitä laskea harmonisen sarjan kautta, derivaatoilla, yhtälöpareilla, vai miten? Siis tämä asia, että missä suhteessa tappion ja tuoton mahdollisuudet muuttuisivat, jos riskiä koitetaan hallita panostamalla eri suhteissa saman ottelun eri tulosvaihtoehtoihin. Millä laskisitte tällaisen? Hakuammuntaa, umpimähkään vain?

Toinen kysymys. Kannattaako tällaista riskin minimoimisen ajattelua harrastaa vain kolmen vaihtoehdon tapauksessa (siis jos ottelussa on tulosvaihtoehdot 1X2), vai kahden (jos ottelussa on tulosvaihtoehdot 1 ja 2), vai ei kumpaakaan? Voidaanko väite matemaattisesti todistella tai perustella?

Esim, jos em. koripallopelin tapauksessa löisin vetoa vain kakkosvaihtoehdosta, vierasvoitosta 60 eurolla, niin sitten olisi periaatteessa mahdollista saada tuottoa 30 euroa, tai menettää 60. Mutta jos laskelmoin, että laittaisin siitä kuvitteellisesta 30 eurosta 20 euroa vetoon kotivoiton puolesta, sitten mahdollinen tappio olisi enää 60 20-20*2,5=80-50=30 euroa. Eikö sitten olisi parempaa ja helpompaa lyödä vetoa vain vierasvoitosta 30 euroa, ilman tuota kotivoiton vetoa, kun tällä tavalla mahdollinen tuotto olisi euromääräisesti suurempi, 30*1,5-30=15 euroa eikä 10 ??Joten, miten laskisitte tällaisia asioita? Kellyn kaavako tämän selittää?

Robotski kirjoitti:

Olen minä joskus jotain kaavoja nähnyt, tai peliaiheesta kirjaakin lukenut. En muista oliko juuri Kellyn kaava se, jota jostain ihmettelin. Tästä lukemisesta on aikaa jo vuosia, joten en muista kovin tarkkaan näitä kaavoja, tai koskaan edes käyttänyt. Tässä juuri se ongelma piileekin, että pelaamisessa tuli voittoa pitkiä aikoja, kun olin autuaan tietämätön kaavoista, enkä järkeillyt "turhia". Oli kuin rohkeutta pelata. Oli kuin satumainen johdatus. Mm. joskus rastitin väärään sarakkeeseen, mutta sitten juuri se tulosvaihtoehto toteutui. Kirjanpito oli yksinkertaista: lapsille tarkoitettu piirustustaulu, magneettinen, roikkui seinällä, ja laskin siihen saldoa, paljonko kuukauden aikana toistaiseksi oli kertynyt tuottoa. Uuden pelitapahtuman voiton ja hinnan erotus tuli sitten lisättyä saldoon, niin että taululla näkyi vain uusimman tapahtuman mukaiset laskelmat. Kuukauden vaihteessa oli tapana kirjata kuukauden tulos lehtiöön muistiin. Näistä laskin sitten vuoden summan, paljonko oli voitettu vuoden aikana yhteensä.

Mutta nyt on mennyt kuukausia niin, etten ole pelannut rahapelejä ollenkaan. Olen siis kokenut näitä pelaamisen ääripäitä: hormonihumalaa ja rimakauhua. Pelaamiseen saattaa liittyä tunne, että adrenaliinia kiertää veressä, on valpas olo, kuin oltaisiin enemmän elossa. Mutta sitten kun voittoputkea on jatkunut, saattaa tulla rimakauhu, kuin vaatimustaso tai itsekritiikki tai menneisyyden menestys aiheuttaisi vähitellen niin suuret paineet, ettei voi pelata. Rimakauhu on termi, joka liittyy korkeushyppyyn: joku urheilija saattaa olla huippukunnossa, ja ehkä paremmassa kuin moni muu, mutta on kateissa motivaatio, tai on epäonnistumisen pelko epärealistisen suuri, tai positiivisuus hukassa: ei jaksa yrittää riskeerata. Ehkä siinä historiaa, miksi näitä riskin minimoimisen ajatuksia on tullut yritettyä järkeillä viime aikoina.

Erilaisia lähestymistapoja yrittää järkeillä riskien minimointia

Voidaan ottaa kuvitteellinen esimerkki. Tänään saattaa olla pitkävedossa tarjolla koripallo-ottelu, jossa kertoimet suunnilleen 2,5 ja 1,5. Ei tasapelin vaihtoehtoa. Olisin ollut taipuvainen ajattelemaan, että tuon kakkosvaihtoehdon puolesta mieluummin löisi vetoa, tietyn joukkueen puolesta. Mutta voitto ei ole satavarma. Miten sitten olen ajatellut, kannattaako lyödä vetoa molemmista vaihtoehdoista?

Tapa 1. Ajattelin verrata kertoimia. Niiden suhde on 5:3, varsinkin jos ajatellaan kertoimet murtoluvuiksi 5/2 ja 3/2. Siitä siis verranto tai suhdeluku 5:3. Jos siis löisin vetoa tässä suhteessa 30 euroa ja 50 euroa, niin mahdolliset voitot olisivat 30*2,5=75 ja 50*1,5=75. Eli pieni tappio molemmissa, kun vetojen hinta yhteensä olisi 30 50=80.

Tapa 2. Ajatella pienemmän kertoimen ehdoilla. Suhdeluvuksi 3:2. Eli jos löisin vetoa 20 ja 30 euroa, mahdolliset voitot olisivat 20*2,5=50 euroa, ja 30*1,5=45 euroa. Joten omilleen pääsemistä tai pieni tappio.

Tapa 3. Ajatella suuremman kertoimen mukaisella suhdeluvulla 5:2. Eli jos löisin vetoa 20 ja 50 euroa, mahdolliset voitot olisivat 20*2,5=50 euroa, ja 50*1,5=75 euroa. Joten tällä tavalla häämöttää pieni mahdollisuus saada tuottoa, 5 euroa, 70 eurolla, tai voi tulla tappio 20 euron verran.

Tapa 4. Olikohan tämä oikeastaan ensimmäinen, jota ajattelin. umpimähkään tai luovasti ajattelin vain joitakin lukuja suunnilleen suhteessa 1:3. Muistaakseni 20 ja 60 euroa. Näiden hintojen summa olisi 80. Ja mitä sillä voisi tulla? 50 tai 90 euroa. Eli tappio 30 euroa, tai tuottoa 10 euroa. Joten mikä logiikka tai kaava tässä pätee? Mitä laskentamenetelmää tähän voisi kehittää? Olen kiinnostunut tällaisesta omien tapojen ja kaavojen kehittämisestä ollut monesti enemmän, kuin yrittää vain ymmärtää valmiita, aiemmin esitettyjä.

Voiko näitä laskea harmonisen sarjan kautta, derivaatoilla, yhtälöpareilla, vai miten? Siis tämä asia, että missä suhteessa tappion ja tuoton mahdollisuudet muuttuisivat, jos riskiä koitetaan hallita panostamalla eri suhteissa saman ottelun eri tulosvaihtoehtoihin. Millä laskisitte tällaisen? Hakuammuntaa, umpimähkään vain?

Toinen kysymys. Kannattaako tällaista riskin minimoimisen ajattelua harrastaa vain kolmen vaihtoehdon tapauksessa (siis jos ottelussa on tulosvaihtoehdot 1X2), vai kahden (jos ottelussa on tulosvaihtoehdot 1 ja 2), vai ei kumpaakaan? Voidaanko väite matemaattisesti todistella tai perustella?

Esim, jos em. koripallopelin tapauksessa löisin vetoa vain kakkosvaihtoehdosta, vierasvoitosta 60 eurolla, niin sitten olisi periaatteessa mahdollista saada tuottoa 30 euroa, tai menettää 60. Mutta jos laskelmoin, että laittaisin siitä kuvitteellisesta 30 eurosta 20 euroa vetoon kotivoiton puolesta, sitten mahdollinen tappio olisi enää 60 20-20*2,5=80-50=30 euroa. Eikö sitten olisi parempaa ja helpompaa lyödä vetoa vain vierasvoitosta 30 euroa, ilman tuota kotivoiton vetoa, kun tällä tavalla mahdollinen tuotto olisi euromääräisesti suurempi, 30*1,5-30=15 euroa eikä 10 ??Joten, miten laskisitte tällaisia asioita? Kellyn kaavako tämän selittää?

Lue lisää

- No niinpä siinä koripallo-ottelussa sitten kävi, kuin olin arvellut ehkä tilastojen / joukkueiden aikaisempien kohtaamisten vastaisesti, jopa: Maccabi Tel Aviv voitti Anadolu Efes -joukkueen. Kerroin 1,55 toteutui. Suunnilleen 2,5:n kerroin oli ehtinyt jo laskea alemmas, jonnekin 2,2 tienoille, ennen ottelua. Olivat kertoimet olleet ensin 2,45 ja 1,45 muistaakseni.

Ei tullut lyötyä vetoa viikon aikana Real Madridin voitosta, eikä Maccabi Tel Avivin voitosta. Joten nämä voittorahat jäivät saamatta. Onko tämä kummallinen peliongelma, kun rahapeliä ei tullut pelattua, mutta katseltiin, että omat aavistukset olisivat tuloksiin toteutuneet? Joillakin muilla peliongelma tarkoitti sitä, että hävittiin rahaa jatkuvasti, eikä osattu lopettaa, tai muutella taktiikkaa tuottoisaksi. Ehkä minulla on käynnissä luova tauko, jonka aikana on mielenkiintoista ajatella ja teoretisoida vaihteeksi.

Edelleen ihmettelen, onko jostain pelaamisen riskianalyyseistä tehty laskelmia aikaisemmin, valmiiksi, minne. Esim. joskus minulla oli pelityylinä lyödä vetoa jonkun joukkueen voittoa vastaan, siis lyödä vetoa toisen joukkueen voitosta ja tasapelistä, samaan aikaan. Tämäkin saattaa olla tuottoisaa, jos toteutuva kerroin on yli kahden ja lyödään vetoa saman verran molemmista vaihtoehdoista.

Mutta yllättäen toisellakin tavalla. Vaikka molemmat kertoimet eivät olisi yli kahden, vaan toinen reilusti alle. Tälläkin viikolla on ollut tällaisia asetelmia, että nimekkäälle ennakkosuosikkijoukkueelle, sen joukkueen voitolle, kerroin oli esim. 1,5 suunnilleen, ja tasapelin kerroin noin 4. Jos tästä vetoa löisi, molemmista vaihtoehdoista yhtä paljon, niin sitten kotivoitto toisi tappiota. Mutta entäs painotettu laskelma?

Jos ajatellaan, mikä kokonaisluku tulisi mukavasti jollain kertolaskulla sekä lukemasta 1,5 että lukemasta 4, niin ainakin löydetään luvut 3 ja 8. Kyse on kertoimien suhdeluvusta myös. Voidaan päässälaskulla helposti tuplata 2*1,5 =3 ja 2*4 =8, jota kautta löydettäisiin nämä kokonaisluvut, ja suhdeluku 3:8.

Näiden lukujen summa 8 3 on yksitoista, mutta 8*1,5=12 ja 3*4=12. Mahdolliset voitot siis 11:llä joko 12 tai 12. Joten, jos olisi satavarmaa, että kotivoitto tai tasapeli jompikumpi toteutuu, sitten voitaisiin saada tietynkokoisella sijoituksella 12/11 -kertainen voitto, eli sijoitukselle 1/11 suuruinen tuotto. Miten sitten tämä pelityyli muka tuhoaa voiton mahdollisuudet? Eikö pikemminkin varmistele niitä?

Eivätkö muut ole tulleet ajatelleeksi tällaista? Luulin, että ammattimaisilla pelureilla saattaisi olla tällaisia tapoja, lyödä vetoa eri tulosvaihtoehdoista samaan aikaan - tavalla jota tavallinen pulliainen ehkä pitäisi järjettömänä tai ristiriitaisena, jos ei ole tullut asiaa ajatelleeksi tai laskeneeksi aiemmin.