Kuinka paljon pitemmälle AMK-inssipuolella luetaan vs Lukion pitkä matikka ja fysiikka? Vai luetaanko lainkaan pitemmälle, on vaan soveltamista?
Entä yliopistossa DI-puolella?
Entä yliopistossa DI-puolella?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Di voi lukea paljonkin pitemmälle tai hyvin vähän tai ihan mitä vaan siltä väliltä. He päättävät ihan itse mitä kursseja lukevat. Osin ellei pääosin valitsemalla mitä tekniikkaa opiskelevat.
Amk matikassa opiskellaan ainakin differentiaaliyhtälöjen alkeet, niitähän ei lukioissa ole. Pääasissa kuitenkin lukion kertausta niille, jotka lukiosta tulevat. Fysiikassa taas riippuu tietysti siitä mitä inssialaa opiskelee, muita aloilta ei opeteta juuri mitään, eli vähemmän kuin lukiokursseissa. Pitemmälle ei siis paljon mennä, koska osa ei ole lukiota käynyt mikä rajoittaa opetuksen etenemisvauhtia. Ja kurssimäärät ovat usein hyvin rajallisia.
Ps, voit googlata nimimerkkini, jos haluat soveltaa tai oppia soveltamaan fysiikkaa.
Eikö matikan peruskurssit enää ole pakollisia DI-opinnoissa? Kyllä ne ennen menivät varsin paljon yli lukiotason, varsinkin se syvempi taso, joka oli pakollinen muutamalla osastolla (ainakin teknillinen fysiikka ja sähkö). Myös fysiikka menee useilla osastoilla aivan eri tasolle kuin lukiossa.
Itse tosin huomasin, että lukioissakin oli hurjia eroja siinä mitä oli opetettu. Joissain lukioissa oli opetettu paljon sellaista, jota ei YO-kokeessa vaadittu.
Hauska aihe tuo ddwfttw. Tuli osallistuttua aktiivisesti noihin keskusteluihin loppuvuodesta 2008 alkaen sekä suomeksi että englanniksi. Uskomatonta, että monella korkeastikin koulutetulla oli suuria vaikeuksia ymmärtää tuota.
Ovat edelleen pakollisia ja kyllä siitä mennään lukiotasosta eteenpäin jonkin verran.
Meillä oli sähköllä oulussa matikkaa ainakin
-Matikan peruskurssit 1 ja 2, joista ensimmäinen lukion kertausta.
-Matriisialgebra
-Tilastomatematiikka
-Differentiaaliyhtälöt
-Kompleksianalyysi
-Signaalianalyysi
Sitten joissakin fysiikan kursseissa tulee vähän uutta matematiikkaa, mitä ei muuten varsinaisilla matematiikan kursseilla niin ollut . . .
Ei meillä mitään syvempiä tasoja ollut. Lukiotaso oli nollataso. Kemistit pärjäsi sillä. Fyysikot ja sähkömiehet sitten kiipesivät reilusti korkeammalle.
Kemiaan ja joillekin muillekin on viimevuosina otettu kai lyhyenkin matematiikan lukeneita. Onkohan tasoa laskettu myös tavoitteissa? Kemian laitetekniikassa viimeistään tulee tarve lukion matematiikan ja fysiikan ylittävälle osaamiselle.
Ensimäisenä tulee mieleen Laplace muunnos, Fourier sarjakehitelmä, Besselin funktio. Riippuu tietenkin linjasta.
No itse asiassa satuin menemään armeijaan 1. opintovuoden jälkeen DI-koulutusta ja vähän kertailemaan siellä ennen kotiutusta. Osoittautui, että tuvassa oli AMK-inssi, joka oli lukenut samaa kirjasarjaa kuin itsekin, mutta aika eri tavalla: Jokainen tehtävä kirjasta oli laskettu. DI-puolella tuntui olevan hirveä kiire edetä asioissa ja suurin osa tehtävätyypeistä laskettiin vain kerran - kirjassa oli varmaan 10x määrä tehtäviä! Lopputulema näytti olevan se, että AMK-puolella opetetaan se, mitä työssä tarvitaan ja kerrataan. DI-puolella opetetaan kaikesta vähän kaikkea ja luotetaan siihen, että jos asiaa tulee tarvitsemaan, osaa itse syventää tarvittavia opintoja.
Eli tuntuma olisi sellainen, että jos lasku on kirjoitettu valmiiksi, osaa AMK-inssi laskea sen varmemmin, kuin DI. Toisaalta jos ei ole täyttä varmuutta kaavasta, osaa DI vähän paremmin tehdä varmennusta, että valittu kaava on oikea. Ja tosiaan tilanne vaihtelee DI:n ja DI:n välillä hurjasti: toisella voi olla esim. sivuaine matikasta ja toisella jostakin muusta ja matikasta menty sieltä missä aita on matalin.