Sähköntuotantolaitos toimii 1GW teholla. Laitoksen hyötysuhde on 40%. Miten paljon lämpöä laitos tuottaa? Kuinka paljon hukkalämpöä aiheutuu?
Vastaus ensimmäiseen on 2,5*10^9 J/s.
Näen tuosta vastauksesta, että se on saatu jakolaskulla: 10^9/0,4 mutta en ymmärrä miksi se tehdään niin. Itselle tuntuisi järkevämmältä laskea se kertolaskulla: 1GW*40%, mutta ilmeisesti intuitioni on väärä.
Vastaus ensimmäiseen on 2,5*10^9 J/s.
Näen tuosta vastauksesta, että se on saatu jakolaskulla: 10^9/0,4 mutta en ymmärrä miksi se tehdään niin. Itselle tuntuisi järkevämmältä laskea se kertolaskulla: 1GW*40%, mutta ilmeisesti intuitioni on väärä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitä ovat tuotettu lämpö ja aiheutunut hukkalämpö noin niinkuin suomeksi?
tuo teho 1000 MW tarkoittaa sähkötehoa ja jos hyötysuhde on 0,40, niin voimalaitoksen polttoaineteho on 1000/0,4 = 2500 MW
mikäli (ja kun) kyseessä on lauhdutusvoimalaitos, niin mereen (tai vastaavaan) johdettavaa hukkalämpöä syntyy 2500 - 1000 = 1500 MW
Sanamuoto " toimii 1GW teholla" viittaa siihen, että tuo on käyttöteho, ei sähköteho. Jos tarkoitettaisiin sähkötehoa, sanottaisiin "tuottaa 1 GW tehon". Mutta joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että hyvin lämmin siellä noilla hukkatehoilla on.
Siis hyvin lämmin missä? Lauhdutusvoimaloiden hukkalämpö johdetaan ulos ilmaan tai veteen, suomessa kaikissa tapauksissa veteen, esim. Eurajoella ja Olkiluodossa meriveteen. Ei se lämpö sinne voimalan sisään jää, jos sellaista oletit?
Voimaloiden hyötysuhdetta heikentävät, toki aika pieneltä osin, mutta heikentävät kuitenkin myös kaikki prosessin apulaitteet, eli esim. erilaisia pumppuja käyttävien sähkömoottorien teho. Kivihiiltä käyttävässä voimalassa on isoja sähkömoottoreita esim. syöttövesipumppujen, hiilimyllyjen sekä kantoilma- että palamisilma- ja savukaasupuhaltimien voimakoneina, ja kymmeniä ja taas kymmeniä hieman pienempiä sähkömoottoreita apulaitteita käyttämässä.
Suomessa ei toistaiseksi ole ensimmäistäkään yksittäistä voimalakoneikkoa, jonka teho olisi 1000 MW, nyt hetken aikaa rakenteilla ollut OL3 tulee olemaan ensimmäinen jossa tämä toteutuu. ja kun tämä OL3 aikanaan on toiminnassa suunnitellusti täydellä noin 1700 MW teholla, se lämmittää Eurajoen edustan vesialuetta reilulla 4000 MW teholla. Siihen kun lisätään olkiluodon jo toimivien yksiköiden lauhdelämpö, ollaan lukemissa noin 7500 MW! Vertailuna todettakoon, että koko Helsingin kaukolämmön kulutus näillä pakkaskeleillä on luokkaa noin 2000 MW!