Miamin betonisen kävelysillan romahdus

Ristokkorakenne näyttää maallikolle hiukan oudolta ja epäsymmetriseltä.

Osaisiko joku selittää, miksei siltaa rakennettu pelkästään teräksestä ilman betonia? Olisi varmasti paljon kevyempi ja lujempi eikä sitä terästä kaiketi kovin paljoa enemmän olisi kulunut. Nythän suurin osa rakeenteesta on tehty kannattamaan sitä teräsbetonia. Eihän kiinalainen tai suomalainenkaan teräs niin hirvittävän kallista voi olla. Jos teräksisen sillan kiinniittää hyvin raskaisiin betonisiin perustuksiin, ei mikää teoreettinenkaan tornado sitä irroita.

Ei ymmärrä.
26457
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Ehkäpä muut ymmärtävät betonin edut ;)

Äänestä
  • Voi teräksen maalata ruostesuojamaalilla ei sitä varten betonia tarvita. Olet varmaan niitä rakennesuunnittelijoita jotka puhuvat höyrysulusta kuin kyse olisi jostain reaktorifysiikasta.

    Äänestä

Tuossa kuva, miltä riippusillan olisi pitänyt näyttää kun tarvittava tukitorni ja ripustusvaijerit lisätään:

http://www.miamiherald.com/news/local/community/miami-dade/west-miami-dade/wwwt0d/picture204506074/alternates/FREE_1140/IMG_View-1-comp__1__7_1_P9C6OBGT_L337097734

Romahdusvaiheessa ripustusvaijereita eikä tukitornia vielä ollut. Sillan palkkien sisäisiä esijännitysvaijereita oltiin kiristämässä ihan vaan testimielessä, sillä pitäähän sitä kokeilla miten silta käyttäytyy ilman ripustusta ja tukea.. Kymmenien (satojen?) esijännitysvaijereiden kiristänen on ei ole helppoa. Jos kiristää liikaa, jotain katkea murtuu ja silta romahtaa kovalla paukkeella.

Betonia tuossa käytettiin ihan vaan ulkonäöllisistä syistä. Jonkun asiantuntijan mukaan kahdeksankertainen massa terässiltaan verrattuna. Olisi kestänyt ripustusvaijereiden lisäyksen jälkeen, ...

Äänestä
  • Romahtanuttta siltaosaa (iso H-palkki) yritettiin saada hiukan kaarevaksi (camber) ylöspäin alaosan esijännitysvaijereita kiristämällä. Ihan suunniteltu toimenpide. Joku mittasi luultavasti jotakin väärin. Ehkä väärät mittayksiköt.

    Äänestä

  • SillanTaivuttaja kirjoitti:

    Romahtanuttta siltaosaa (iso H-palkki) yritettiin saada hiukan kaarevaksi (camber) ylöspäin alaosan esijännitysvaijereita kiristämällä. Ihan suunniteltu toimenpide. Joku mittasi luultavasti jotakin väärin. Ehkä väärät mittayksiköt.

    saisivat usassakin jo siirtyä muun maailman mittayksiköihin.

    Äänestä


Katsokaa netistä juutuubista krimin sillalteko sen mitta 17km eikä ole ainakaan vielä sortunut.

Äänestä
  • kerro terveisiä myös dosentille. ryöstäjien silta ei ole kävelysilta

    Äänestä

  • Saattaa siellä murhamiesten sillalla ryöstäjiäkin liikkua.

    Äänestä

  • Ei soo ku 2x6 km

    Äänestä

Pelkästään teräksestä ilman betonia?
Jenkkien infrastruktuuri on peräisin 30-luvulta, kun Roosevelt sai laman vuoksi ihmiset
rakentamaan maataan.

Näitä vastaavia onnettomuuksia tulee valitettavasti lisää jatkossakin. Kutsutaan ilmiötä sitten
eroosioksi, entropiaksi, ruosteeksi tai vaikkapa "hoitakaa itse hommanne"-poitiikaksi

Äänestä

Taidat sotkea hurrikaanit ja tornadot keskenään. Ne ovat kuitenkin täysin eri asioita ja tuuletkin niissä ovat täysin eri suuruusluokassa.
https://www.nhc.noaa.gov/aboutsshws.php
Kategorian 5 hurrikaaniksi luokitellaan kaikki yli 252 km/ puhaltavat hirmumyrskyn tuulet.
Tornadoissa sellainen on vasta kolmosluokassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Enhanced_Fujita_scale
Viitosluokassa ollaan vasta kun tuulee yli 322 km/h.
Aiemmin käytössä olleen Fujitan asteikon mukaan:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fujita_scale
vasta yli 419 km/h tuulet olivat viitosluokassa, ja 252 km/h riitti vain kakkosluokkaan!
Tornadot ovat siis supersoluihin liittyviä pyörremyrskyjä ja hurrikaanit taas syvän ja laajan matalapaineen aikaansaama hirmumyrsky. Ei juuri mitään yhteistä, paitsi että niissä molemmissa tuulee.

Äänestä
  • Siis mitä! Ymmärrätkö mitä ja mistä ja miksi kirjoitat? Kyse on kävelysillan romahtamisesta.

    Äänestä

  • Kyllä, sinä et nähtävästi lukenut keskustelun aloitusviestiä, josta alla lainaus:" ei mikää teoreettinenkaan tornado sitä irroita. "

    Äänestä

  • Itseasiassa niillä on paljonkin yhteistä.

    Molemmat nimittäin saavat energiansa Maapallon keskustasta.

    Ja Maapallon keskustaan sitä energiaa työntyy Auringosta ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta.

    Aina kun Maapallo on galaksin keskustan supermassiivisen kohteen ja Auringon välisellä alueella, näistä kohteista peräisin olevat työntävän voiman tihentymät törmäävät Maapallon keskustassa vastapalloon toistensa kanssa.

    Viiveellä tätä energiaa työntyy Maapallosta ulos ja lopputuloksena hurrikaaneja ja tornadoja sen mukaan millaisen aineen kanssa tuo energia on vuorovaikuttanut ennen kuin pääsee vuorovaikuttamaan ilman kanssa.

    Jupiterin punaista pilkkua ylläpitää samanlainen työntävä voima / energia Auringosta ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta.

    .

    Äänestä

  • MrPressure1 kirjoitti:

    Itseasiassa niillä on paljonkin yhteistä.

    Molemmat nimittäin saavat energiansa Maapallon keskustasta.

    Ja Maapallon keskustaan sitä energiaa työntyy Auringosta ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta.

    Aina kun Maapallo on galaksin keskustan supermassiivisen kohteen ja Auringon välisellä alueella, näistä kohteista peräisin olevat työntävän voiman tihentymät törmäävät Maapallon keskustassa vastapalloon toistensa kanssa.

    Viiveellä tätä energiaa työntyy Maapallosta ulos ja lopputuloksena hurrikaaneja ja tornadoja sen mukaan millaisen aineen kanssa tuo energia on vuorovaikuttanut ennen kuin pääsee vuorovaikuttamaan ilman kanssa.

    Jupiterin punaista pilkkua ylläpitää samanlainen työntävä voima / energia Auringosta ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta.

    .

    Tarkalleen ottaen kyseessä on maanalaisten nanotrollien pieruista, jotka laajentuvat työntyessään tiivistyvään ilmamassaan keskimaan länsiosissa.

    Äänestä

Tuossa AvE:n videossa seliteään syy. Kannattaa katsoa koko video alusta loppuun mitään sivuuttamatta. Hiukan turhaa selittelyä siellä täällä pitkittämässä videota, mutta suurin osa on asiaa. Post Tension Failure Florida Bridge Collapse | Engineering EXPLAINED!

https://www.youtube.com/watch?v=KtiTm2dKLgU

Betonista tehdyn ristikkorakenteen esijännittänen ja jälkijännittäminen lopullisessa kohteessa on nähtävästi aivan liian monimutkaista ja virhealtista. Kaikki riippuu kaikesta. Todellisen kuormituksen jälkeen kaikki pitää testata ja varmistaa vielä uudelleen. Suunnittelija siirtää vastuun jännityksiä tekeville alihankkijoille. Maksaa miljoona euroa. On paljon halvempaa korvata ne jännittämistä vaativat betonipalkit teräspalkeilla. Kestää siirrot, väännöt ja kuormitusvaihtelut 100:n vuoden ajan ilman mitään virittelyjä tai erikoisfirmojen laskutuksia.

Suunnitelmien mukaan tuon sortuneen pitkän siltaosan olisi pitänyt kestää oma paino ja täysi kuormitus ongelmitta ilman ripustusvaijereitakin. Riippusiltamainen lisärakenne on mukana lähinnä vain ulkonäöllisistä syistä.

1Äänestä
  • "Riippusiltamainen lisärakenne on mukana lähinnä vain ulkonäöllisistä syistä."

    Sotket riippusillan ja vinoköysisillan toisiinsa. Otapa hieman selvää asiasta ennen jatkoa.

    Äänestä

  • sillat.ovat.erilaisia kirjoitti:

    "Riippusiltamainen lisärakenne on mukana lähinnä vain ulkonäöllisistä syistä."

    Sotket riippusillan ja vinoköysisillan toisiinsa. Otapa hieman selvää asiasta ennen jatkoa.

    Tuo "kosmeettinen" vinosiltarakenne on nähtävästi täysin määrännyt koko sen pitkän siltaosan epäsymmetrisen rakenteen ja on varmasti osasyynä koko tapahtumaan. Tilaaja, suunnittelijat, rakentajat, alihankkijat ja eri tahojen päättäjät eivät ehkä ole olleet kaikissa vaiheissa samalla aaltopituudella.

    Joku taho hyötyi rahallisesti siitä, ettei liikennettä pysäytetty kriittiseksi tiedetyssä työvaiheessa. Varmasti luvan antajille ei selitetty aivan kaikkea täysin totuuden mukaisesti. Nuo vinotuet oli tarkoitus lisätä vasta puolen vuoden päästä, joten silta olisi hyvin voinut romahtaa paljon pahempaankin aikaan todella paljon pahemmin seurauksin. Silta piti ottaa käyttöön vasta ensi vuonna.

    Äänestä

Romahtaneen sillan Wikipedia-sivulle on ilmestynyt ja ilmestyy jatkossa paljon asiatietoa. Florida International University vastasi itse kaikesta, käytettiin uutta ainutlaatuista betonia, kansainvälistä työvoimaa (Meksikosta ym), jne. Kohta varmaan selviää, että kyse oli opiskelijoiden opinnäytetöistä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Florida_International_University_pedestrian_bridge_collapse

Romahdusvideosta näkee selvästi, että jostain kohtaa puuttui useampi tonni betoniterästä tai yhtenäisiksi tarkoitettuja betoniterästankoja ei oltu kiinnitetty mihinkään. Ei mikään silta voi tuolla tavalla romahta tuosta kohtaa joidenkin ohuiden esi- tai jälkijännitystankojen katkeamisten yhteydessä. Pitäisi vain notkahtaa rumasti. Vai onko siltaosan 860 tonnin omapaino jotain aivan järjetöntä tuolla rakenteella? Vaikea suhteuttaa.

Äänestä
  • Turun myllysilta oli myös Euroopan hienoin laatuaan. Samanlaisia on tehty vain USA:ssa, ne tosin kestävät käyttöä.

    Äänestä

Tuossa jotain arveluja vikamekanismista:

https://www.newcivilengineer.com/tech-excellence/experts-cite-explosive-joint-failure-as-cause-of-florida-bridge-collapse/10029278.article

(Poistakaa sivun eväste, jos haluatte lukea sivun useampaan kertaan tai tallettakaa sivua ekalla kertaa.)

Koksmeettisia vinoköysitukia ei oltu suunniteltu kannattamaan mitään. Ovat ohutta teräsputkea eikä niillä ole edes mitään varsinaisia kiinnityspisteitä kummassakaan päässä. Lisäävät todellisuudessa hiukan siltaosan kuormitusta ja toimivat pieninä heilahtelujen vaimentimina. Absoluuttinen fakta.

Äänestä
  • Ja uusi parennettu versio väärinnäkijöille. Youtuben asetuksista voitte säätää videon vielä hitaammaksi, esim. 0,25 on hyvä vanhemmille Suomi24:n fyysikoille.

    https://www.youtube.com/watch?v=jOe7CvVGqz4

    Sillan reunojen värittäminen erivärisillä palkeilla auttaa näkemään mitä oikeasti tapahtui. Ainakin minulle täysi yllätys! Ja tuhansille muille. Jää tietysti vielä paljonkin tulkinnanvaraa, mikä kohta murtui ihan ensin ja mikä sitten. Olisiko katoksen pitkittäiset tukiraudat katkeilleet ihan ensiksi?

    Äänestä

  • HidasNäköinen kirjoitti:

    Ja uusi parennettu versio väärinnäkijöille. Youtuben asetuksista voitte säätää videon vielä hitaammaksi, esim. 0,25 on hyvä vanhemmille Suomi24:n fyysikoille.

    https://www.youtube.com/watch?v=jOe7CvVGqz4

    Sillan reunojen värittäminen erivärisillä palkeilla auttaa näkemään mitä oikeasti tapahtui. Ainakin minulle täysi yllätys! Ja tuhansille muille. Jää tietysti vielä paljonkin tulkinnanvaraa, mikä kohta murtui ihan ensin ja mikä sitten. Olisiko katoksen pitkittäiset tukiraudat katkeilleet ihan ensiksi?

    Ajoneuvon kameraan tallentui n. 5 peräkkäistä kuvaa varsinaisesta tapahtumasta (alusta). Kaikki se mikää näkyy hidastuksina ja muina manipulaatioina on suurelta osin animaatiota ja arvausta ja vääristelyä. Ja jopa samassa kuvassa saattaa näkyä eri aikaan kuvattuja kohtia ihan kameran kuvaustekniikasta riippuen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


EiSillanrakentaja kirjoitti:

Ristokkorakenne näyttää maallikolle hiukan oudolta ja epäsymmetriseltä.

Osaisiko joku selittää, miksei siltaa rakennettu pelkästään teräksestä ilman betonia? Olisi varmasti paljon kevyempi ja lujempi eikä sitä terästä kaiketi kovin paljoa enemmän olisi kulunut. Nythän suurin osa rakeenteesta on tehty kannattamaan sitä teräsbetonia. Eihän kiinalainen tai suomalainenkaan teräs niin hirvittävän kallista voi olla. Jos teräksisen sillan kiinniittää hyvin raskaisiin betonisiin perustuksiin, ei mikää teoreettinenkaan tornado sitä irroita.

Ei ymmärrä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu