Kolme kysymystä suurennuslaseista
Optiikassa dioptri tarkoittaa polttovälin käänteislukua. Esim. kahden diopterin linssin polttoväli on 0,5 metriä. Mutta miten suurennuslasin suurennuskerroin liittyy polttoväliin tai dioptereihin, vai onko näillä mitään tekemistä keskenään? Onko polttoväli sitä lyhyempi, mitä voimakkaampi suurennus saavutetaan?
Voiko suurennuslasilla halkaista kiven auringonpaisteessa? Jos kiveä lämmitetään keskeltä suurennuslasilla, hajoaako kivi, reunoilta kylmempänä ja keskeltä lämpölaajentuneena, vai riippuuko kiven materiaalista miten hajoaa - hajoaako marmori muruiksi, mutta joku muu kivi lohkareiksi?
Mikä on paras tai hyvä tapa pestä suurennuslasi? Suihkuttamalla sumutuspullosta tiskiaineista vettä linssiin ja sitten kuivata rätillä?
Optiikassa dioptri tarkoittaa polttovälin käänteislukua. Esim. kahden diopterin linssin polttoväli on 0,5 metriä. Mutta miten suurennuslasin suurennuskerroin liittyy polttoväliin tai dioptereihin, vai onko näillä mitään tekemistä keskenään? Onko polttoväli sitä lyhyempi, mitä voimakkaampi suurennus saavutetaan?
Voiko suurennuslasilla halkaista kiven auringonpaisteessa? Jos kiveä lämmitetään keskeltä suurennuslasilla, hajoaako kivi, reunoilta kylmempänä ja keskeltä lämpölaajentuneena, vai riippuuko kiven materiaalista miten hajoaa - hajoaako marmori muruiksi, mutta joku muu kivi lohkareiksi?
Mikä on paras tai hyvä tapa pestä suurennuslasi? Suihkuttamalla sumutuspullosta tiskiaineista vettä linssiin ja sitten kuivata rätillä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiven halkaiseminen riippuu kivestä. Tarvitset kyllä aika ison suurennuslasin sitä varten, suosittelen ohutta fresnel - linssiä. Niitä löytyy yli metrisiä netistä.
Jos kivessä on merkittävästi kvartsijuonteita tai kiteitä niin pitäisi riittää sen lämmittäminen jonkin verran 600 asteen yläpuolelle. Kvartsilla tapahtuu 570 asteen lämpötilassa faasimuutos eli kiteet yrittävät muuttua alfa-muodosta beeta-muotoon ellei ulkoinen paine sitä estä. Beetamuodossa kiteiden tilavuus on suurempi eli kivi murtuu.
On myös kiviä jotka eivät lämmittämisestä hajoa. Niitä käytetään kiukaissa.
Isolla fresnel-linssillä tai parabolisella peilillä saa kiven varmaan riittävän kuumaksi. Sitten kuuma kivi kylmään veteen tai mieluummin nestemäiseen typpeen, niin varmaan lämpöjännitykset sen särkevät.
Riittävän suurella ja nopealla lämpötilanmuutoksella myös kiuaskivet särkyvät.
Itseäni ihmetytti tuossa kiven halkomisessa suurennuslasilla auringonpaisteessa, että eikö tuo ole erittäin vaarallista. Eikö ole mahdollista, että kivi räjähtäisi, jos keskeltä kuumennetaan erittäin kuumaksi nopeasti, ja ylikuumentuisi? Eikö osa alkuaineistakin ole tällaisia, että saattaa yhtäkkiä leimahtaa - magnesium?
Jos oikein olen ymmärtänyt, geologiassa metamorfoosi tarkoittaa kivien muuttumista, tai aineiden muuttumista kiveksi. Timanttien on väitetty muodostuvan kovassa paineessa tai kuumuudessa? Maan pinnan alla on kuumuutta?
Luin joskus jotain kirjaa, jossa aiheesta kerrottiin. Yllättävää oli se, miten monenlaisia, monen nimisiä kivilajeja on olemassa. Ja miten monimutkaisilta näiden kemialliset kaavat saattoivat näyttää. Kivet ovat olleet yllättävän kalliitakin. Jalokivet, hautakivet....
https://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metamorfoosi_(geologia)
https://www.suomalainenkivi.fi/suomalaiset-luonnonkivilajit/
https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/biologia/suomi2/2bksjkj/kivilajit
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/03/16/suomalaiset-jalokivet
"Kivet ovat olleet yllättävän kalliitakin. Jalokivet, hautakivet...."
Ja sappikivet, jos leikkautat yksityisellä...