Lapset lammella
Lammen rannassa oli hauskaa, ensin syötiin eväitä ja katseltiin paikkoja, mutta sitten lammen ranta alkoi kiinnostaa, siellä kasvoi mielenkiintoisia kasveja ja vesikin näytti lämpimältä, pian Veera ja Venla halusivat mennä kokeilemaan olisiko vesi lämmintä, vanhin Enni ensin kielsi äidille annetusta lupauksesta muistuttamalla, mutta kun lammen rannassa oli kohta jossa vettä oli vain 5 senttiä totesi Enni, ettei varmaan ole mitään vaaraa jos vain pysytään tässä matalassa kohdassa, niin menikin puoli tuntia mukavasti vain siinä matalassa kohdassa vedellä leikkien ja mutakakkuja tehden.
Päivä oli kuitenkin kuuma ja vesikin lämmintä, sitten Venla ja Veera alkoivat puhumaan että he tahtoisivat mennä uimaan, kun oli kuuma. Enni ensin kauhistui vaikka hänelläkin oli jo hiki ja muistutti äidin varoittaneen että lampi on vaarallinen, Venla kuitenkin muistutti että naapurin vanhemmat kaksospojat Erkki ja Eki olivat käyneet tällä viikolla jo ainakin kolme kertaa lammessa uimassa, eikä siitä heillekään mitään vaaraa ollut. Oli kuulemma ollut hauskaa ja virkistävää. Enni kuitenkin vielä epäröi, mutta ajatteli sitten että ehkä äiti ei huomannut kuinka kuuma päivä nyt on. Eikä äiti varmaan tiennyt ettei lampi olekaan vaarallinen jos kerran naapurin pojatkin voivat siellä turvallisesti käydä uimassa. Jos äiti olisi tiennyt ettei mitään vaaraa ole ja nähnyt olosuhteet, niin hän varmaankin olisi kyllä antanut meille luvan mennä uimaan.
Niin sitten lapset kahlasivat syvemmälle veteen, Venla hieman epäröi kun syvemmällä vesi ei enää ollutkaan niin lämmintä, Venla katsoi Enniin ja kysyi onko tämä turvallista, voimmeko varmasti mennä veteen, Enni totesi että jos kerran naapurin pojatkin kävivät täällä uimassa, niin kyllä hekin voivat mennä, pidä minua kädestä kiinni niin sitten ei ole mitään vaaraa, voimme kävellä vielä hieman syvemmälle. He astuivat askeleen eteenpäin, mutta sitten kävikin niin että ranta olikin äkkisyvä, nopeasti he kaikki olivatkin joutuneet syvään veteen, silloin Enni muisti että toisin kuin naapurin vanhemmat pojat, eihän heistä kukaan osannut vielä uida. Tällä tarinalla ei ole onnellista loppua, voi voi....
Luetuimpia
-
Äärilaita ajaa huivikieltoa pikkutytöille
Laura huhtasaari on tehnyt pikkutyttöjen huivikiellosta eduskunta-aloitteen ja sen on allekirjoittanut Oikean Median mukaan 14 muutakin persujen kansanedustajaa. Tukea huivikiellon ajamiseen tulee AA-väeltä ja joiltain muilta äärikristityiltä. Huivikielto ei ainakaan olisi kovin Raamatullinen ratkaisu. Kyseistä kieltoa haetaan juurikin samoille huiveille, joilla Raamatussakin kehotetaan naisten peittämään päät. Huivi on Lähi-idässä ikivanha kulttuuriperinne kristityillä, muslimeilla ja juutalaisilla ja olisi häpeäksi olla käyttämättä sitä. Perinne se on ollut myös antiikin Keikassa. Huivi kuuluu suomessakin esihistorialliseen perinteeseen ja juhliin on aiemmin pukeuduttu juurikin mustilla silkkihuiveilla, kun arkeen on kelvanneet värikkäämmät huonommista matreriaalista tehdyt huivit. Huivit ovat alkujaan Suomessakin tarkoitettu suojaamaan päätä samalla tavalla kuin pipot ym. nykyisin. Äärikonservatiivit näkevät pikkutyttöjen huiveissa turvallisuusuhkan. Pelkäävätköhän he pikkutyttöjen olevan terroristeja tai koskeeko turvallisuusuhka huiveja käyttäviä tyttöjä. Hyvinkin mahdollista, että huiveja käyttävät tytöt joutuu nahkapäiden ja muiden rahkoslaisten uhkaamiksi, kuten jo nyt näyttää käyneen. Itse olen sitä mieltä, että jos joku haluaa pukeutua huiviin, niin sillä on siihen perusoikeus, jota ei missään tapauksessa pidä lailla kieltää. Ketään huivin käyttöön ei saa pakottaa ja jos sellaista ilmenee, niin siihen pitää puuttua muilla tavoin, kuin kieltämällä ne kaikilta.
-
Onko lapsi ateisti
Ei ole koska on uskosta vapaa, missä vaiheessa hänestä tulee ateisti.
-
Joka vahvana pysyy loppuunasti pelastuu.
Joka rakastaa Herraa pitää hänen käskynsä ja säädöksensä loppuun asti se pelastuu. Ei ihmiseen turvautuminen ketään pelasta, vaan Jumala, kun pidämme hänen arvonsa korkeimalla paikalla sydämessämme ja pysymme lujina uskossa.
torre12 kirjoitti: Mutta tarina. Kaikkea tässä elämässä tapahtuu, ei siinä mitään. Mutta ei tämä liity ainakaan luterilaisuuteen.
ArtoTTT kirjoitti: No itseasiassa se on vertauskuva Luterilaisuuden nykytilanteesta.
torre12 kirjoitti: Samaahan tuo kuin ennenkin. Vai mitä tarkoitat? Miten kirkko on muuttunut?
ArtoTTT kirjoitti: No itseasiassa se on vertauskuva Luterilaisuuden nykytilanteesta.
Ahaa, tuo siis kuvaa esim. Luther-säätiön tilaa ja viidesläisyyden tilaan.
YksinkertaistaEiköVain kirjoitti: Luterilaisuuden?
Ahaa, tuo siis kuvaa esim. Luther-säätiön tilaa ja viidesläisyyden tilaan.
:-)
YksinkertaistaEiköVain kirjoitti: Luterilaisuuden?
Ahaa, tuo siis kuvaa esim. Luther-säätiön tilaa ja viidesläisyyden tilaan.
ArtoTTT kirjoitti: Tai sitten sen Suomen Luterilaisen kirkon tilaa.
"No itseasiassa se on vertauskuva Luterilaisuuden nykytilanteesta. "
Viidesläisyys ja Luther-säätiö ovat siis mielestäsi pahassa jamassa?
ArtoTTT kirjoitti: Tai sitten sen Suomen Luterilaisen kirkon tilaa.
ArtoTTT kirjoitti: Tai sitten sen Suomen Luterilaisen kirkon tilaa.
Jos on niin kerrotko mihin lakiin tuo oikeus perustuu?
YksinkertaistaEiköVain kirjoitti: Onko muuten näillä Luther-säätiön papeilla ja piispalla oikeus Suomen lain mukaan vihkiä aviopari avioliittoon?
Jos on niin kerrotko mihin lakiin tuo oikeus perustuu?
"Osalla sen papeista on kuitenkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirka, joka antaa näille henkilöille yksityishenkilöinä oikeuden vihkiä avioliittoon ja toimittaa myös kirkkojärjestyksen mukaisia jumalanpalveluksia. Ruotsin Lähetyshiippakunnassa vihityiltä papeilta nämä oikeudet puuttuvat, koska Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei tunnusta heitä papeikseen. "(vikipedia)
ArtoTTT kirjoitti: No itseasiassa se on vertauskuva Luterilaisuuden nykytilanteesta.
ArtoTTT kirjoitti: Ainakin osalla papeista on laillinen vihkioikeus koska he ovat edelleen virallisesti Suomen Evankelis-Luterilaisen kirkon pappeja. Suomessahan on myös uskonnollisilla yhdyskunnilla oikeus hakea itselleen/papeilleen laillista vihkioikeutta, sitä en tiedä onko Luther säätiö hakenut tällaista oikeutta.
"Osalla sen papeista on kuitenkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirka, joka antaa näille henkilöille yksityishenkilöinä oikeuden vihkiä avioliittoon ja toimittaa myös kirkkojärjestyksen mukaisia jumalanpalveluksia. Ruotsin Lähetyshiippakunnassa vihityiltä papeilta nämä oikeudet puuttuvat, koska Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei tunnusta heitä papeikseen. "(vikipedia)
Eerikatässämoi kirjoitti: Vai olisiko vapislaisuudessa niin, että Isä on opettanut lapsille, että on vaarallista mennä kiellettyihin paikkoihin ja antaa lapsilleen voiman totella ja muistaa Isän opetukset?
Eerikatässämoi kirjoitti: Vai olisiko vapislaisuudessa niin, että Isä on opettanut lapsille, että on vaarallista mennä kiellettyihin paikkoihin ja antaa lapsilleen voiman totella ja muistaa Isän opetukset?
Niin mutta kun lapset eivät muista niitä isän varoituksia, eivät tottele niitä, eivätkä usko niitä vaan kuvittelevat itse tietävänsä totuuden paremmin, mitenkä silloin Eerika käy?
Eerikatässämoi kirjoitti: Vai olisiko vapislaisuudessa niin, että Isä on opettanut lapsille, että on vaarallista mennä kiellettyihin paikkoihin ja antaa lapsilleen voiman totella ja muistaa Isän opetukset?
Vapislaisuus näyttää olevan sellaista että, kun huonosti käy, ihminen voi syyttää siitä vain itseään. Vaikuttaa kovalta ja armottomalta ajatukselta.
luterilainen_ kirjoitti: Itse asiassa Jumala odottaa uskoni mukaan meiltä ihmisiltä sitä että me toimimme Hänen käsinään ja autamme niin kuin teki Laupias samarialainen Jeesuksen kertomuksessa. Jumalan rakkaus konkretisoituu meidän ihmisten kautta. Me todistamme siitä teoillamme tai sitten emme.
Vapislaisuus näyttää olevan sellaista että, kun huonosti käy, ihminen voi syyttää siitä vain itseään. Vaikuttaa kovalta ja armottomalta ajatukselta.
ArtoTTT kirjoitti: #Vai olisiko vapislaisuudessa niin, että Isä on opettanut lapsille, että on vaarallista mennä kiellettyihin paikkoihin ja antaa lapsilleen voiman totella ja muistaa Isän opetukset? #
Niin mutta kun lapset eivät muista niitä isän varoituksia, eivät tottele niitä, eivätkä usko niitä vaan kuvittelevat itse tietävänsä totuuden paremmin, mitenkä silloin Eerika käy?
mummomuori kirjoitti: Niin, isää tuossa ei kyllä mainittu. Ehkä isän olisi pitänuyt opettaa uimataito?
Eerikatässämoi kirjoitti: En tunnista kuvaamasi kaltaista vapislaisuutta.
luterilainen_ kirjoitti: Moni kyllä tunnistaa. Vapislaisuus on myös menestyksen uskontoa. Jos alkoholisti ei pääse viinasta eroon vaikka kuinka uskoo, häntä aletaan karttamaan ja pitämään uskosta osattomana. Tästä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta minulle on näin kerrottu.
Surullista, että kuulee kerrottavan , että kartetaan tai eristetään pois yhteydestä.
Eerikatässämoi kirjoitti: Eikö Isä kärsivällisesti odota, vai heittääkö Hän pois luotaan ja pyyhkii nimen pois testamentista? Millainen Isä sinulla on?
Eikö tuhlaajapojan isäkin odottanut ja ottanut iloiten vastaan kun tuhlaajapoika halusi palata takaisin, mutta jos tuhlaajapoika ei halua palata, jos hän ei kadu ja tuhoaa itsensä ja elämänsä "oman viisauden" tietä seuraamalla, auttaako silloin mikään.
ArtoTTT kirjoitti: #Eikö Isä kärsivällisesti odota, vai heittääkö Hän pois luotaan ja pyyhkii nimen pois testamentista? Millainen Isä sinulla on? #
Eikö tuhlaajapojan isäkin odottanut ja ottanut iloiten vastaan kun tuhlaajapoika halusi palata takaisin, mutta jos tuhlaajapoika ei halua palata, jos hän ei kadu ja tuhoaa itsensä ja elämänsä "oman viisauden" tietä seuraamalla, auttaako silloin mikään.
Eerikatässämoi kirjoitti: En usko Isän pakottavan...
ArtoTTT kirjoitti: Eihän tuhlaajapojan isäkään pakottanut poikaansa palamaan, pojan täytyy itse haluta tulla takaisin, mutta jos poika ei halua palata ja tuhoutuu oman viisautensa tiellä , eihän silloin ole enää toivoa....
ArtoTTT kirjoitti: Eihän tuhlaajapojan isäkään pakottanut poikaansa palamaan, pojan täytyy itse haluta tulla takaisin, mutta jos poika ei halua palata ja tuhoutuu oman viisautensa tiellä , eihän silloin ole enää toivoa....
kristitty_mies kirjoitti: Tässä täytyy ottaa huomioon se konteksti missä kertomus Tuhlaajapojasta syntyi. Uskovaisethan ihmettelivät sitä miksi Jeesus seurustelee julkisyntisten kanssa. Nämä uskoivat häneen mutta hyveelliset uskovat juutalaiset eivät. Jeesus osoitti käytännössä Jumalan isänrakkautta syntisiä ja muiden hylkäämiä kohtaan. Parannus merkitsi uskomista Jeesukseen, ei moraalista kannanottoa.
luterilainen_ kirjoitti: Moni kyllä tunnistaa. Vapislaisuus on myös menestyksen uskontoa. Jos alkoholisti ei pääse viinasta eroon vaikka kuinka uskoo, häntä aletaan karttamaan ja pitämään uskosta osattomana. Tästä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta minulle on näin kerrottu.
kristitty_mies kirjoitti: Tässä täytyy ottaa huomioon se konteksti missä kertomus Tuhlaajapojasta syntyi. Uskovaisethan ihmettelivät sitä miksi Jeesus seurustelee julkisyntisten kanssa. Nämä uskoivat häneen mutta hyveelliset uskovat juutalaiset eivät. Jeesus osoitti käytännössä Jumalan isänrakkautta syntisiä ja muiden hylkäämiä kohtaan. Parannus merkitsi uskomista Jeesukseen, ei moraalista kannanottoa.
Hyvä huomio!
mummomuori kirjoitti: "Jeesus osoitti käytännössä Jumalan isänrakkautta syntisiä ja muiden hylkäämiä kohtaan. Parannus merkitsi uskomista Jeesukseen, ei moraalista kannanottoa. "
Hyvä huomio!
Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat? 5. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."
mummomuori kirjoitti: Niin, isää tuossa ei kyllä mainittu. Ehkä isän olisi pitänuyt opettaa uimataito?
Nyt on meneillään tilanne "..luulevat viisaiksi tulleensa, eivätkä tiedä, miten tyhmiksi ovat tulleet". Eivät tiedä, koska kuuntelevat mieluummin tarinoita (tv, media, romaanit), kuin elävän Jumalan Sanaa, totuutta ja viisautta. Sokea himoitsee taluttaa toista sokeaa!
eioleHerrapelkoa kirjoitti: Sen meidän Taivaallinen Isämmekin teki. Kun ei kirjoitukset (luetun ymmärtäminen) ja käskyjen merkitys menneet ihmisten ymmärrykseen (mm. vedenpaisumus, Sodomma ja Gomorra jne.), niin Herra katsoi viisaaksi oman Poikansa tulla sanallisesti opettamaan sekä jättämään Sanat meidän kaikkien "elämän uinnin" ja iankaikkisen elämän pelastamiseksi!
Nyt on meneillään tilanne "..luulevat viisaiksi tulleensa, eivätkä tiedä, miten tyhmiksi ovat tulleet". Eivät tiedä, koska kuuntelevat mieluummin tarinoita (tv, media, romaanit), kuin elävän Jumalan Sanaa, totuutta ja viisautta. Sokea himoitsee taluttaa toista sokeaa!
mummomuori kirjoitti: Niin, joka oikeasti ymmärryksellä lukee Jeesuksen opetuksia, niin hän saa juuri ne taidot, joita tarvitaan.
viimeinen.tuomio.2 kirjoitti: Niinmutku missään ei kai kerrota, että Jeesuskaan osasi uida? Käveli vaan vetten päällä. Harva sen taidon oppii, vaikka kuinka opetuksia lukisi, tämän joutuu myöntämään ihan jokainen, uskovainen tai ateisti.
”Äiti ei oikein ilahtunut lasten suunnitelmasta, vaan varoitti lammen olevan vaarallinen, viimein äiti kuitenkin antoi periksi…”
Lapset siis päästettiin vaaralliseen paikkaan, mukana vain varoitukset. Voisiko tästä päätellä, miten heikkoja ovat erilaiset varoittelut, uhkailut ja pelottelut, jos ei ole ymmärretty niiden syytä eikä merkitystä?
”Erkki ja Eki olivat käyneet tällä viikolla jo ainakin kolme kertaa lammessa uimassa, eikä siitä heillekään mitään vaaraa ollut…”
Ilmeisesti Erkin ja Ekin äidit -tai äiti – oli suhtautunut asiaan paljon vakavammin. Hän oli huolehtinut siitä, että lapsilla oli sekä tarvittavia taitoja että ymmärrystä siitä, miten menetellään tällaisissa tilanteissa.
”…silloin Enni muisti että toisin kuin naapurin vanhemmat pojat, eihän heistä kukaan osannut vielä uida.”
Enni siis havahtui siihen, miten heikosti äiti oli heistä huolehtinut.
En nyt tiedä, mitä kenenkin rooli tässä meinaa, mutta tuleehan tuosta monenlaista mieleen.
RepeRuutikallo kirjoitti: En ole koskaan kuullut, että uimataidoton oppisi hukkumistilanteessa uimaan. Kyllä se taito pitää opetella ihan rauhassa. Taitaa tulla nyt lisää satuja?
mummomuori kirjoitti: Itse asiassa se voi olla mahdollista. Jos on seurannut muita uijia tai muuten kokeillut sitä jo aiemmin.
RepeRuutikallo kirjoitti: Jos on kokeillut aiemmin, silloinhan on jo vähän opetellut. Pohjaa siis on.
Jos noilla lapsilla ei ole lainkaan kokemusta luonnon vesistä tai eivät ole tutustuneet edes kahlailemalla, vielä kummallisempaan asemaan tulee äiti - Miten hän on noin altistanut lapset vaaraan?
mummomuori kirjoitti: Niin, vaikkei uimataidosta vielä voi puhua. Tuossa pitää siis olettaa, mitenkän tilanne on ollut tuota tapahtumaa aiemmin.
Jos noilla lapsilla ei ole lainkaan kokemusta luonnon vesistä tai eivät ole tutustuneet edes kahlailemalla, vielä kummallisempaan asemaan tulee äiti - Miten hän on noin altistanut lapset vaaraan?
mummomuori kirjoitti: Niin, vaikkei uimataidosta vielä voi puhua. Tuossa pitää siis olettaa, mitenkän tilanne on ollut tuota tapahtumaa aiemmin.
Jos noilla lapsilla ei ole lainkaan kokemusta luonnon vesistä tai eivät ole tutustuneet edes kahlailemalla, vielä kummallisempaan asemaan tulee äiti - Miten hän on noin altistanut lapset vaaraan?
RepeRuutikallo kirjoitti: "Uskovien" naisviha voi ilmentyä monin tavoin. Tässä se näyttäytyy siten, että tarinan naispuoiiset ovat henkisesti ja moraalisesti miespuolisten alapuolella kuten he Raamatussakin yleensä olivat.
Ainakin naisen rooli oli outo.
mummomuori kirjoitti: Toit aivan uusia tulkintavaihtoehtoja :D
Enni, Veera ja Venla mussuttivat myöhemmin uintiretkellään lammelle äidin leivän päälle laittamia Pollelta maistuvia meetvurstiviipaleita ja kikattelivat iloisesti toisilleen onnellisina elämän pienistä asioista. Jälkiruokana heille tulikin pikalähetyksenä kaukaa Ameriikoista tilattu kakku, jonka kruununa olivat suunnattoman kokoisilla miehen sukuelimillä varustetut koristehahmot selvästi harjoittamassa homoseksuaalisia akteja! Luojan kiitos, tytöt eivät olleet vielä oppineet mikä ero on tytöillä ja pojilla, tai osanneet yhdistää kakun koristeita globaaliin homosaatioon, koska AA:n pamfletti ei ollut vielä tullut heidän kouluunsa, eivät näin ollen tienneet, että koristemiehimysten akti ei ollut lainkaan sitä, mitä se perimätiedon mukaan on oltava naisen kanssa, vaan oli ihan sukupuolineutraalisti jees.
Samaan aikaan kun tytöt nauttivat homokakusta, järvellä näkyi kolme viisasta tamperelaista miestä, ArtoTTT, usko.vainen ja Pertsa2012 soutamassa jokainen eri suuntaan kirkkoveneellä ja lopulta ympyrää niin, että veteen syntyi kurimus ja pyörre, jonne vene vajosi. Neuvokas ja rohkea äiti-Laura sattui paikalle ja muisti, että maapallo on litteä ja jos järven pohjasta käy irrottamassa tapin, niin se kuivuu ja soutajat pelastuvat. Niin Laura sukelsi pohjaan, eikä häntä olekaan sen jälkeen julkisuudessa näkynyt. Myöskään kirkkovenettä ja sen päämäärättömiä soutajia ei koskaan löydetty.
Pimeinä syksyöinä usvaiselta järveltä saattaa kuulua aavemaista valitusta, joka on tarkemmin kuunneltuna saman jankkaamista ja ohikulkijat kertovat nähneensä kalpean, surumieliseltä perussuomalaiselta vaikuttavan vaaleahiuksisen naisen kävelevän ensin rannalla ja sitten kohti järveä vetten päällä kuin paraskin jeesus.
Enni, Veera ja Venla päätyivät yh-Lauran poismenon myötä erilleen ja orpokoteihin eri puolille Suomea, mutta kaikilla oli sama lopulta sama kohtalo kodeista uskonnolliseen kristilliseen aitoon perheeseen päädyttyään. Uusi isä käytti lapsiparkoja hyväkseen joka yö ja niinpä sekä herkät Enni että Veera tekivät itsemurhan teini-iässä tultuaan raskaaksi. Vahvatahtoinen Venla elää vielä abortin jälkeen, on päässyt irti uskonnollisesta uusperheestään, mutta yksin ja traumatisoituneena ja usein haaveilee siitä, että olisi mieluummin hukkunut sinne järveen silloin lapsena. Samasta syystä hän alitajuisesti vihaa hevosia. Hän on kuitenkin pystynyt kertomaan julkisesti kokemuksistaan ja rohkeasti pyrkii auttamaan muita vastaavassa tilanteessa olevia ja olleita ja tuomaan lahkon epäkohtia julkisuuteen omalla #metoo -kampanjallaan.
Erkki ja Eki varttuivat siis identtisinä kaksospoikina, samassa perheessä, saman taustan omaavina, eivätkä menestyneet koulussakaan niin paljoa, että olisivat oppineet lukemaan AA:n sepustuksia tytöistä ja pojista ja homosaatiosta, jotta olisi voinut sanoa, että sillä olisi mitään vaikutusta myöhempään elämään. Silti Erkistä tuli aikuisena kultturelli stylisti aktiivista seksuaalielämää elävä homoseksuaali, jolla on kolme lasta yhdessä mustan miehensä kanssa ja Ekistä tuli kaljaa kittaava MV;tä lukeva hetero nais vihaaja kirjotus vihreinen juntti Apsin nurkkaan jupisemaan itsekseen.
Melkein sen pituinen se, jossei sattumoisin kirvoita uusia kommentteja ;D
viimeinen.tuomio.2 kirjoitti: ... vähänpä Polle siinä rouskutellessaan tiesi, että aamulla olisi edessä viimeinen matka makkaratehtaalle, koska AA-yhdistyksen varat olivat vähissä, eikä Polle ollut juossut tarpeeksi pätäkkää totossa, vaan oli hyytynyt (kuinkas arvasitte :) puolimatkassa.
Enni, Veera ja Venla mussuttivat myöhemmin uintiretkellään lammelle äidin leivän päälle laittamia Pollelta maistuvia meetvurstiviipaleita ja kikattelivat iloisesti toisilleen onnellisina elämän pienistä asioista. Jälkiruokana heille tulikin pikalähetyksenä kaukaa Ameriikoista tilattu kakku, jonka kruununa olivat suunnattoman kokoisilla miehen sukuelimillä varustetut koristehahmot selvästi harjoittamassa homoseksuaalisia akteja! Luojan kiitos, tytöt eivät olleet vielä oppineet mikä ero on tytöillä ja pojilla, tai osanneet yhdistää kakun koristeita globaaliin homosaatioon, koska AA:n pamfletti ei ollut vielä tullut heidän kouluunsa, eivät näin ollen tienneet, että koristemiehimysten akti ei ollut lainkaan sitä, mitä se perimätiedon mukaan on oltava naisen kanssa, vaan oli ihan sukupuolineutraalisti jees.
Samaan aikaan kun tytöt nauttivat homokakusta, järvellä näkyi kolme viisasta tamperelaista miestä, ArtoTTT, usko.vainen ja Pertsa2012 soutamassa jokainen eri suuntaan kirkkoveneellä ja lopulta ympyrää niin, että veteen syntyi kurimus ja pyörre, jonne vene vajosi. Neuvokas ja rohkea äiti-Laura sattui paikalle ja muisti, että maapallo on litteä ja jos järven pohjasta käy irrottamassa tapin, niin se kuivuu ja soutajat pelastuvat. Niin Laura sukelsi pohjaan, eikä häntä olekaan sen jälkeen julkisuudessa näkynyt. Myöskään kirkkovenettä ja sen päämäärättömiä soutajia ei koskaan löydetty.
Pimeinä syksyöinä usvaiselta järveltä saattaa kuulua aavemaista valitusta, joka on tarkemmin kuunneltuna saman jankkaamista ja ohikulkijat kertovat nähneensä kalpean, surumieliseltä perussuomalaiselta vaikuttavan vaaleahiuksisen naisen kävelevän ensin rannalla ja sitten kohti järveä vetten päällä kuin paraskin jeesus.
Enni, Veera ja Venla päätyivät yh-Lauran poismenon myötä erilleen ja orpokoteihin eri puolille Suomea, mutta kaikilla oli sama lopulta sama kohtalo kodeista uskonnolliseen kristilliseen aitoon perheeseen päädyttyään. Uusi isä käytti lapsiparkoja hyväkseen joka yö ja niinpä sekä herkät Enni että Veera tekivät itsemurhan teini-iässä tultuaan raskaaksi. Vahvatahtoinen Venla elää vielä abortin jälkeen, on päässyt irti uskonnollisesta uusperheestään, mutta yksin ja traumatisoituneena ja usein haaveilee siitä, että olisi mieluummin hukkunut sinne järveen silloin lapsena. Samasta syystä hän alitajuisesti vihaa hevosia. Hän on kuitenkin pystynyt kertomaan julkisesti kokemuksistaan ja rohkeasti pyrkii auttamaan muita vastaavassa tilanteessa olevia ja olleita ja tuomaan lahkon epäkohtia julkisuuteen omalla #metoo -kampanjallaan.
Erkki ja Eki varttuivat siis identtisinä kaksospoikina, samassa perheessä, saman taustan omaavina, eivätkä menestyneet koulussakaan niin paljoa, että olisivat oppineet lukemaan AA:n sepustuksia tytöistä ja pojista ja homosaatiosta, jotta olisi voinut sanoa, että sillä olisi mitään vaikutusta myöhempään elämään. Silti Erkistä tuli aikuisena kultturelli stylisti aktiivista seksuaalielämää elävä homoseksuaali, jolla on kolme lasta yhdessä mustan miehensä kanssa ja Ekistä tuli kaljaa kittaava MV;tä lukeva hetero nais vihaaja kirjotus vihreinen juntti Apsin nurkkaan jupisemaan itsekseen.
Melkein sen pituinen se, jossei sattumoisin kirvoita uusia kommentteja ;D
Tapaus oli mielenkiintoinen, sillä vanki toisteli tarinaa hevosesta nimeltä Polle, lapsista Verasta, Venlasta ja Ennistä samoin heidän äidistään Laurasta, kaksospojista Eki ja Erkki sekä hänen tarinoissaan esiintyivät sellaiset nimet kuin ArtoTTT, usko.vainen ja Pertsa2012. Liittovaltion poliisi FBI oli todennut tutkimuksissaan, että koodinimeä "viimeinen.tuomio.2" käyttävä tuomittu oli keksinyt jostain syystä tarinan epäonnisista hevosesta ja ihmisistä, mutta ilmoille lennähti kysymys, että miksi. Onko taustalla jotain vakavampaa, joka estää mahdollisen teloituksen myrkkyruiskeella? Tarinassa oli tavallaan totta se, että hän oli ihastunut erääseen vaaleahiuksiseen surusilmäiseen naiseen paikkakunnalla nimeltä Järvenperä, joka nainen torjui hänen lähentelynsä toistuvasti ja valitsi kohtalokseen itsemurhan mielummin kuin miehen seuran Kalevalaisen tarinan tapaan, minkä tarinan FBI sai Suomen poliisilta tiedustellessaan tuomitun taustoja.
Kent Kiehl selaili papereitaan, kun huoneeseen astui vartijoiden saattamana Charles Mansonia muistuttava kiiluvasilmäinen ja pistäväkatseinen mies, joka tuijotti herkeämättä tohtoria. "Mikäs nappi tossa on", kysyi Mansonia muistuttava suomalaismies professori Kiehliltä ihmetellen keskellä seinää ollutta hälytysnappia. "Hälytysnappi", totesi Kiehl ja siinä samassa Mansonia muistuttava suomalaismies ryntäsi napillle ja hälytys lähti ilmoille. Kiehl huokaisi, sillä hän oli kokenut tämän ennenkin tutkiessaan erästä toista sarjamurhaajaa. Kuului vartijoiden kenkien kopinaa ja lopulta huohottavaa ääntä ja huoneen ovi repäistiin auki. "Mikä hätänä tohtori", kysyivät vartijat pamput käsissään hikeä vuodattaen. "Ei mikään, testasimme vain tätä uutta hälytysjärjestelmää", totesi Kiehl vakavana. Tapaus ei toistu, Kent Kiehl luopasi ja vartijat poistuivat huoneesta. Samaan aikaan Mansonia muistuttava suomalaismies oli seurannut pilkallinen hymy huulillaan tilanteen kehittymistä retkottaen puolimakaavassa asennossa tuolillaan. "Tätä et osannut odottaa tohtori", sanoi hän voitonriemuisena samalla pistävästi tohtoria tuijottaen.
Usean päivän tutkimukset oli saatu päätökseen ja tulos oli selvä. Charles Mansonia muistuttava suomalaismies, joka käyttää koodinimeä "viimeinen.tuomio.2" ei ollut uusimman tiedon valossa mielisairas, vaikka hänen aivojensa ohimolohkon alueella oli havaittavissa surkastumaa ja hänen paralimbinen järjestelmänsä toimii sen vuoksi poikkeavasti. Hän oli vain keksinyt tarinan kiusatakseen toisia ihmisiä luonteensa mukaisesti, sillä hän sai mielihyvää toisten tuskasta.
Verhot vedettiin syrjään ja uhrien omaiset tuijottivat lasin läpi remmeillä vuoteeseen sidottua tuomittua, johon oli kiinnitetty suoraan suoniin johdettuja letkuja. Amerikkalaiseen tapaan sänky nostettiin pystyyn ennen teloitusta ja tuomitun sallittiin esittää viimeiset sanansa yleisölle. "Saatanan uskovaiset hullut", hän karjaisi ja lopuksi hän räkäisi yleisöä erottavaan lasiin ison räkäklimpin. Lasin toisella puolella, salissa uhrien omaiset siunailivat keskenään, millaisia ihmisiä Suomessa oikein kasvaa. Vuode laskeutui ja aineita alkoi valua tuomitun suoneen. Jotain meni kuitenkin pieleen, sillä tuomittu rupesi tärisemään vuoteella ja hänen suonensa pullistuivat luonnottoman kokoiseksi teloitushenkilökunnan miettiessä jo pitäisikö teloitus keskeyttää, kunnes tuomittu yhtäkkiä retkahti liikkumattomaksi ja ulosteenhaju täytti tuon pienen huoneen.
OpettavainenSatu kirjoitti: Professori Kent Kiehl tutkijaryhmineen kaartoi autonsa erään Teksasilaisen vankilan pihaan. Vankila oli yksi Teksasin huipputurvallisuustason vankiloista, joissa säilytetään Yhdysvaltain vaarallisimpia rikoksentekijöitä. Nyt hänelle oli tullut pyyntö korkeimmalta mahdolliselta tasolta tutkia erään suomalaisen sarjamurhaajan mielentila, sillä Teksasin lainsäädäntö kieltää mielisairaiden ihmisten teloittamisen ja hänellä Yalen yliopiston professorina on maan parhaat välineet tutkia suomaistenkin mielentilaa.
Tapaus oli mielenkiintoinen, sillä vanki toisteli tarinaa hevosesta nimeltä Polle, lapsista Verasta, Venlasta ja Ennistä samoin heidän äidistään Laurasta, kaksospojista Eki ja Erkki sekä hänen tarinoissaan esiintyivät sellaiset nimet kuin ArtoTTT, usko.vainen ja Pertsa2012. Liittovaltion poliisi FBI oli todennut tutkimuksissaan, että koodinimeä "viimeinen.tuomio.2" käyttävä tuomittu oli keksinyt jostain syystä tarinan epäonnisista hevosesta ja ihmisistä, mutta ilmoille lennähti kysymys, että miksi. Onko taustalla jotain vakavampaa, joka estää mahdollisen teloituksen myrkkyruiskeella? Tarinassa oli tavallaan totta se, että hän oli ihastunut erääseen vaaleahiuksiseen surusilmäiseen naiseen paikkakunnalla nimeltä Järvenperä, joka nainen torjui hänen lähentelynsä toistuvasti ja valitsi kohtalokseen itsemurhan mielummin kuin miehen seuran Kalevalaisen tarinan tapaan, minkä tarinan FBI sai Suomen poliisilta tiedustellessaan tuomitun taustoja.
Kent Kiehl selaili papereitaan, kun huoneeseen astui vartijoiden saattamana Charles Mansonia muistuttava kiiluvasilmäinen ja pistäväkatseinen mies, joka tuijotti herkeämättä tohtoria. "Mikäs nappi tossa on", kysyi Mansonia muistuttava suomalaismies professori Kiehliltä ihmetellen keskellä seinää ollutta hälytysnappia. "Hälytysnappi", totesi Kiehl ja siinä samassa Mansonia muistuttava suomalaismies ryntäsi napillle ja hälytys lähti ilmoille. Kiehl huokaisi, sillä hän oli kokenut tämän ennenkin tutkiessaan erästä toista sarjamurhaajaa. Kuului vartijoiden kenkien kopinaa ja lopulta huohottavaa ääntä ja huoneen ovi repäistiin auki. "Mikä hätänä tohtori", kysyivät vartijat pamput käsissään hikeä vuodattaen. "Ei mikään, testasimme vain tätä uutta hälytysjärjestelmää", totesi Kiehl vakavana. Tapaus ei toistu, Kent Kiehl luopasi ja vartijat poistuivat huoneesta. Samaan aikaan Mansonia muistuttava suomalaismies oli seurannut pilkallinen hymy huulillaan tilanteen kehittymistä retkottaen puolimakaavassa asennossa tuolillaan. "Tätä et osannut odottaa tohtori", sanoi hän voitonriemuisena samalla pistävästi tohtoria tuijottaen.
Usean päivän tutkimukset oli saatu päätökseen ja tulos oli selvä. Charles Mansonia muistuttava suomalaismies, joka käyttää koodinimeä "viimeinen.tuomio.2" ei ollut uusimman tiedon valossa mielisairas, vaikka hänen aivojensa ohimolohkon alueella oli havaittavissa surkastumaa ja hänen paralimbinen järjestelmänsä toimii sen vuoksi poikkeavasti. Hän oli vain keksinyt tarinan kiusatakseen toisia ihmisiä luonteensa mukaisesti, sillä hän sai mielihyvää toisten tuskasta.
Verhot vedettiin syrjään ja uhrien omaiset tuijottivat lasin läpi remmeillä vuoteeseen sidottua tuomittua, johon oli kiinnitetty suoraan suoniin johdettuja letkuja. Amerikkalaiseen tapaan sänky nostettiin pystyyn ennen teloitusta ja tuomitun sallittiin esittää viimeiset sanansa yleisölle. "Saatanan uskovaiset hullut", hän karjaisi ja lopuksi hän räkäisi yleisöä erottavaan lasiin ison räkäklimpin. Lasin toisella puolella, salissa uhrien omaiset siunailivat keskenään, millaisia ihmisiä Suomessa oikein kasvaa. Vuode laskeutui ja aineita alkoi valua tuomitun suoneen. Jotain meni kuitenkin pieleen, sillä tuomittu rupesi tärisemään vuoteella ja hänen suonensa pullistuivat luonnottoman kokoiseksi teloitushenkilökunnan miettiessä jo pitäisikö teloitus keskeyttää, kunnes tuomittu yhtäkkiä retkahti liikkumattomaksi ja ulosteenhaju täytti tuon pienen huoneen.
mummomuori kirjoitti: Teillä mielikuvitus lähti laukalle. Mutta mikäs siinä... :)
RepeRuutikallo kirjoitti: Nämät opettavaiset tarinat pitänee lukea oikein ajan kanssa. 😀
Olen näköjään tehnyt nimimerkilläni erääseen usko.vaistakin suuremman vaikutuksen ;D
Selkeästi Opettavainen Satu oli lukenut välitunnilla Aa:n sukupuoliprujun ja päässä napsahti. Mutta ei siinä mitään, kirjoittaminen on terapeuttista ja mahdollisesti tuossa sai joitakin minuun liittyviä patoutumiaan paperille ja jatkossa on helpompaa tulla juttuun mun kanssani.
Kappalejako kannattaa muistaa tarinan selkeyden ja luettavuuden kannalta.
Evankelista Kalevi lehtiselle tämä ajatus oli keskeisin julistuksen aihe. Ihminen ja hänen ratkaisunsa olivat hänelle kaiken mitta. Minusta tämä antaa aivan väärän kuvan Jumalasta. Jumala on rakastava isä. Kristillinen sanoma kertoo Jumalasta joka pelastaa vaikka väkisin, ottaa lapsen kiinni syliinsä. Jumala on sataprosenttisesti pelastaja koska ihminen ei siihen itse pysty. Ensiksimainitussa tapauksessa ihminen pelastaa itse itsensä. Jälkimmäisessä Jumala on pelastaja.
No miksei sitten ole väkisin pelastanut näitä palstalla riehuvia ateisteja? Menikö tuhlaajapojan isäkin kepin kanssa hakemaan lastaan takaisin, olisiko se tuottanut toivotun tuloksen? Moni isä haluaisi pelastaa lapsensa viinalta ja huumeilta, mutta kun ei se tahdo onnistua ei edes väkisin. Moni isä haluaisi lapselleen neuvoa uskon tien, mutta sekään ei aina onnistu, ainakaan väkisin.
ArtoTTT kirjoitti: #Jumala on rakastava isä. Kristillinen sanoma kertoo Jumalasta joka pelastaa vaikka väkisin,#
No miksei sitten ole väkisin pelastanut näitä palstalla riehuvia ateisteja? Menikö tuhlaajapojan isäkin kepin kanssa hakemaan lastaan takaisin, olisiko se tuottanut toivotun tuloksen? Moni isä haluaisi pelastaa lapsensa viinalta ja huumeilta, mutta kun ei se tahdo onnistua ei edes väkisin. Moni isä haluaisi lapselleen neuvoa uskon tien, mutta sekään ei aina onnistu, ainakaan väkisin.
ArtoTTT kirjoitti: #Jumala on rakastava isä. Kristillinen sanoma kertoo Jumalasta joka pelastaa vaikka väkisin,#
No miksei sitten ole väkisin pelastanut näitä palstalla riehuvia ateisteja? Menikö tuhlaajapojan isäkin kepin kanssa hakemaan lastaan takaisin, olisiko se tuottanut toivotun tuloksen? Moni isä haluaisi pelastaa lapsensa viinalta ja huumeilta, mutta kun ei se tahdo onnistua ei edes väkisin. Moni isä haluaisi lapselleen neuvoa uskon tien, mutta sekään ei aina onnistu, ainakaan väkisin.
ArtoTTT kirjoitti: #Jumala on rakastava isä. Kristillinen sanoma kertoo Jumalasta joka pelastaa vaikka väkisin,#
No miksei sitten ole väkisin pelastanut näitä palstalla riehuvia ateisteja? Menikö tuhlaajapojan isäkin kepin kanssa hakemaan lastaan takaisin, olisiko se tuottanut toivotun tuloksen? Moni isä haluaisi pelastaa lapsensa viinalta ja huumeilta, mutta kun ei se tahdo onnistua ei edes väkisin. Moni isä haluaisi lapselleen neuvoa uskon tien, mutta sekään ei aina onnistu, ainakaan väkisin.
regimenttioppi kirjoitti: Kuka on se isä ja äiti joka antaa lapsensa pudota rotkoon eikä ota häntä väkisin syliinsä pelastaakseen tämän? Me ihmiset emme aina edes tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Valitsemme tietämättämmekin väärin. Onneksi Jumala on meitä suurempi ja tietää enemmän.
Luuk. 23:
39 Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!" 40 Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? 41 Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa." 42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." 43 Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."
VäkisinApostoliksi kirjoitti: Muuan Saulus tarsolainen menetti hetkeksi näkönsä kohdatessaan Erään tunnetun vaikuttajan lähellä Damaskoa vainottuaan sitä ennen alkuseurakuntaa. Hän sai hieman myöhemmin näkönsä takaisin ja lopulta Saulus tunnettiinkin paremmin apostoli Paavalina. Tarkemmin asiasta voi lukea Apostolien tekojen 9. ja 22. luvuista.
ArtoTTT kirjoitti: Jos Jumalan pitäisi pelastaa väkisin, miksi vain toinen ristin ryöväreistä pelastui, toinen jatkoi pilkkaamista. Vain toinen heistä pelastui. Muutenkin Jeesus sanoi että vain harvat pelastuvat, ei siis heitä pelasteta väkisin vaan he ovat matkalla kadotukseen sillä lavealla tiellä, vain jos he kääntyvät siltä pois he voivat pelastua.
Luuk. 23:
39 Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!" 40 Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? 41 Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa." 42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." 43 Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."
luterilainen_ kirjoitti: Toinen ryöväreistä tunnusti syntisyytensä, toinen ei. Miten on sinun laitasi?
Ap.17:30 "Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen.
ArtoTTT kirjoitti: Tottakai raamatun sana että kaikki ovat syntiä tehneet pitää pakkaansa kuin myös se että kaikkien on tehtävä parannus.
Ap.17:30 "Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen.
HMM___ kirjoitti: Eihän uskoontulossa mitään syntejä tunnusteta.
18 Monet uskoon tulleet kävivät avoimesti tunnustamassa, mitä kaikkea olivat tehneet, 19 ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden. Kun kirjojen arvo laskettiin, päädyttiin viiteenkymmeneentuhanteen hopearahaan. 20 Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle.
ArtoTTT kirjoitti: Ap. 19:
18 Monet uskoon tulleet kävivät avoimesti tunnustamassa, mitä kaikkea olivat tehneet, 19 ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden. Kun kirjojen arvo laskettiin, päädyttiin viiteenkymmeneentuhanteen hopearahaan. 20 Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle.
HMM___ kirjoitti: Tarkoitin nykypäivänä, en 2000 vuotta vanhoja asioita.
evl kirjoitti: On totta että raitistuminen vaatii ihmisen omaa tahtoa päästä vapaaksi riippuvuudestaan, mutta sekään ei aina auta. Alkoholismi on sairaus ja se vaatii asianmukaista hoitoa. Taivaaseen pääsyn kysymystä siitä ei pidä tehdä. Palstan ateistit taas vaikuttavat enimmäkseen fiksuilta ihmisiltä päinvastoin kuin täällä itseään uskoviksi mainostavat. Veikkaan että loppupeleissä osat voivat vaihtua ateistien eduksi.
Kalevi Lehtisen opetuksia ruodit myös usein. Ihan viimeisinä vuosi en hänen opetuksiaan kuullut, mutta aiempia kyllä. En nähnyt niissä mitään Raamatun vastaista. Jokainen puhuja tulkitsee sanaa, jokainen meistä, jotka täällä keskustelemme, tulkitsee sanaa, sitä samaa sanaa, josta Raamattu sanoo, että se on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka. Ja kukaan meistä, parhainkaan, ei osaa sitä sanaa täsmälleen oikein tulkita. Me katsomme ja käsitämme sitä omasta näkökulmastamme. Ja kuitenkin Jumala on yksi. Hän on sama eilen, täneen ja iankaikkisesti ja me erilaisissa yhteisöissä saamme luottaa siihen, että Hän vie alkamansa työn päätökseen, kuten Hän sanassaan lupaa. Kun on turva Jumalassa, eikä yhteisössä, on parhaimmassa turvassa kuin ihminen voi olla. Paavalin sanoin...
1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
26. Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Room.8
Eerikatässämoi kirjoitti: Mainitset usein vapaakirkollisen opetuksen ja näet sen ongelmallisena. Kuitenkin vapaakirkollinen opetus lepää sen saman Raamatun pohjalla kuin ev.lut. seurakunnan opetus. On vain yksi elävä Jumala.
Kalevi Lehtisen opetuksia ruodit myös usein. Ihan viimeisinä vuosi en hänen opetuksiaan kuullut, mutta aiempia kyllä. En nähnyt niissä mitään Raamatun vastaista. Jokainen puhuja tulkitsee sanaa, jokainen meistä, jotka täällä keskustelemme, tulkitsee sanaa, sitä samaa sanaa, josta Raamattu sanoo, että se on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka. Ja kukaan meistä, parhainkaan, ei osaa sitä sanaa täsmälleen oikein tulkita. Me katsomme ja käsitämme sitä omasta näkökulmastamme. Ja kuitenkin Jumala on yksi. Hän on sama eilen, täneen ja iankaikkisesti ja me erilaisissa yhteisöissä saamme luottaa siihen, että Hän vie alkamansa työn päätökseen, kuten Hän sanassaan lupaa. Kun on turva Jumalassa, eikä yhteisössä, on parhaimmassa turvassa kuin ihminen voi olla. Paavalin sanoin...
1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
26. Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Room.8
- Näinhän on kaikkien muidenkin kirkkojen ja uskonlahkojen opetus joita on maailmalla pilvin pimein. Samaa Raamattua luetaan mutta käsitykset jopa perusasioista voivat poiketa huomattavasti toisistaan. En aseta paremmuusjärjestykseen mitään niistä, mutta kritisoin kyllä sitä hengellistä väkivaltaa mitä myös niissä esiintyy. Luterilaisuus -palstalla on hyvä tuoda esille myös luterilainen käsitys kristinuskosta. Onhan se hyvin erilainen kuin esimerkiksi vapaakirkolliset näkemykset. Itse olen luterilainen ja pidän sitä itselleni hyvänä, mutta en aseta sinun uskoasi kyseenalaiseksi sen enempää kuin omaanikaan.
ArtoTTT kirjoitti: "Lauri "Late" Oskari Johansson (s. 1. joulukuuta 1965 Lapinjärvi)[1] on toinen vuonna 1999 perustetun rikollisliiga Natural Born Killersin (NBK) perustajista. Johansson syrjäytettiin johtajanpaikalta hänen tultuaan vankilassa uskoon ja tunnustettuaan kaksi selvittämätöntä henkirikosta. "(vikipedia)
Eerikatässämoi kirjoitti: Mainitset usein vapaakirkollisen opetuksen ja näet sen ongelmallisena. Kuitenkin vapaakirkollinen opetus lepää sen saman Raamatun pohjalla kuin ev.lut. seurakunnan opetus. On vain yksi elävä Jumala.
Kalevi Lehtisen opetuksia ruodit myös usein. Ihan viimeisinä vuosi en hänen opetuksiaan kuullut, mutta aiempia kyllä. En nähnyt niissä mitään Raamatun vastaista. Jokainen puhuja tulkitsee sanaa, jokainen meistä, jotka täällä keskustelemme, tulkitsee sanaa, sitä samaa sanaa, josta Raamattu sanoo, että se on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka. Ja kukaan meistä, parhainkaan, ei osaa sitä sanaa täsmälleen oikein tulkita. Me katsomme ja käsitämme sitä omasta näkökulmastamme. Ja kuitenkin Jumala on yksi. Hän on sama eilen, täneen ja iankaikkisesti ja me erilaisissa yhteisöissä saamme luottaa siihen, että Hän vie alkamansa työn päätökseen, kuten Hän sanassaan lupaa. Kun on turva Jumalassa, eikä yhteisössä, on parhaimmassa turvassa kuin ihminen voi olla. Paavalin sanoin...
1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
26. Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Room.8
Eerikatässämoi kirjoitti: Mainitset usein vapaakirkollisen opetuksen ja näet sen ongelmallisena. Kuitenkin vapaakirkollinen opetus lepää sen saman Raamatun pohjalla kuin ev.lut. seurakunnan opetus. On vain yksi elävä Jumala.
Kalevi Lehtisen opetuksia ruodit myös usein. Ihan viimeisinä vuosi en hänen opetuksiaan kuullut, mutta aiempia kyllä. En nähnyt niissä mitään Raamatun vastaista. Jokainen puhuja tulkitsee sanaa, jokainen meistä, jotka täällä keskustelemme, tulkitsee sanaa, sitä samaa sanaa, josta Raamattu sanoo, että se on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka. Ja kukaan meistä, parhainkaan, ei osaa sitä sanaa täsmälleen oikein tulkita. Me katsomme ja käsitämme sitä omasta näkökulmastamme. Ja kuitenkin Jumala on yksi. Hän on sama eilen, täneen ja iankaikkisesti ja me erilaisissa yhteisöissä saamme luottaa siihen, että Hän vie alkamansa työn päätökseen, kuten Hän sanassaan lupaa. Kun on turva Jumalassa, eikä yhteisössä, on parhaimmassa turvassa kuin ihminen voi olla. Paavalin sanoin...
1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
26. Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Room.8
Lehtisen opetuksia on syytä ruotiakin. Jo se että uskoontulleen ja "ratkaisun" tehneen uskovan ei tarvinnut enää pyytää Jumalalta anteeksi mitään on jo niin erikoista opetusta ettei sitä voi pitää kristillisenä opetuksena lainkaan. Hänen oppejaan ovat ruotineet monet kristillisen dogmatiikan asiantuntijat ja piispatkin. Olen huomannut että Lutheriakin on kritisoitu ev. lut kirkonkin toimesta hänen juutalaisvastaisuudestaan. Sekin on pelkästään hyvä asia. Myös Paavali kehoittaa arvostelemaan Tessalonikalaiskirjeessään kaikea.
Eerikatässämoi kirjoitti: Mainitset usein vapaakirkollisen opetuksen ja näet sen ongelmallisena. Kuitenkin vapaakirkollinen opetus lepää sen saman Raamatun pohjalla kuin ev.lut. seurakunnan opetus. On vain yksi elävä Jumala.
Kalevi Lehtisen opetuksia ruodit myös usein. Ihan viimeisinä vuosi en hänen opetuksiaan kuullut, mutta aiempia kyllä. En nähnyt niissä mitään Raamatun vastaista. Jokainen puhuja tulkitsee sanaa, jokainen meistä, jotka täällä keskustelemme, tulkitsee sanaa, sitä samaa sanaa, josta Raamattu sanoo, että se on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka. Ja kukaan meistä, parhainkaan, ei osaa sitä sanaa täsmälleen oikein tulkita. Me katsomme ja käsitämme sitä omasta näkökulmastamme. Ja kuitenkin Jumala on yksi. Hän on sama eilen, täneen ja iankaikkisesti ja me erilaisissa yhteisöissä saamme luottaa siihen, että Hän vie alkamansa työn päätökseen, kuten Hän sanassaan lupaa. Kun on turva Jumalassa, eikä yhteisössä, on parhaimmassa turvassa kuin ihminen voi olla. Paavalin sanoin...
1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
26. Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Room.8
luterilainen_ kirjoitti: On totta että muutamalla kuuntelukerralla Lehtisen ideoista ei saanut vielä selvää. Olihan hän taitava huuliveikko. Noora Karmakin olisi ollut hänelle kateellinen. Mutta kun tutustuin lähemmin hänen ideoihinsa mm. hänen kirjojensa välityksellä, hänen oppinsa paljastui minullekin yllätyksenä.
menestyksen.teologiaako kirjoitti: Eikö tuollainen synnittömyysidea ole vapaakirkkojen menoa? Kyllä ne uskovat olevansa parempia tai ainakin synnittömämpiä kuin muut ihmisen. Lehtinen taisi kyllä pitää itseään syntisenä vaikka ei syntejään enää anteeksi pyytänytkään Jumalalta, koska hän ajatteli että syntikysymys olisi jo ratkaisti 2000 vuotta sitten. Samanlaista harhaoppia tämä jälkimmäinenkin on ainakin luterilaisuuteen peilaten,.
Ps. Uskoon ei tulla vapikseen vaan usko kohdistuu Jeesukseen.
Eerikatässämoi kirjoitti: No jokainen muodostaa tietenkin oman käsityksensä. Minun käsitykseni vapiksesta, Lehtisestä, ev.lut seurakunnasta on se, että kun Kristus on ykkönen, ihmisen keskeneräisyys on toissijainen asia. Joillekin keskeneräisyys nousee kompastuskiveksi.
Ps. Uskoon ei tulla vapikseen vaan usko kohdistuu Jeesukseen.
Näinhän kaikki kristillisinä itseään pitävät uskonlahkot uskovat, mutta "Jeesus" näyttäytyy hyvin erilaiselta eri uskontokunnissa. Siksi kannattaa nimetä kenen ja minkä uskonliikkeen Jeesuksesta on kysymys.
TARKENNUSTA kirjoitti: " ...vaan usko kohdistuu Jeesukseen."
Näinhän kaikki kristillisinä itseään pitävät uskonlahkot uskovat, mutta "Jeesus" näyttäytyy hyvin erilaiselta eri uskontokunnissa. Siksi kannattaa nimetä kenen ja minkä uskonliikkeen Jeesuksesta on kysymys.
evl kirjoitti: Kirjoitit: "Kuitenkin vapaakirkollinen opetus lepää sen saman Raamatun pohjalla kuin ev.lut. seurakunnan opetus."
- Näinhän on kaikkien muidenkin kirkkojen ja uskonlahkojen opetus joita on maailmalla pilvin pimein. Samaa Raamattua luetaan mutta käsitykset jopa perusasioista voivat poiketa huomattavasti toisistaan. En aseta paremmuusjärjestykseen mitään niistä, mutta kritisoin kyllä sitä hengellistä väkivaltaa mitä myös niissä esiintyy. Luterilaisuus -palstalla on hyvä tuoda esille myös luterilainen käsitys kristinuskosta. Onhan se hyvin erilainen kuin esimerkiksi vapaakirkolliset näkemykset. Itse olen luterilainen ja pidän sitä itselleni hyvänä, mutta en aseta sinun uskoasi kyseenalaiseksi sen enempää kuin omaanikaan.
Eerikatässämoi kirjoitti: Toisen uskon kyseenalaistaminen onkin aika huono alusta yhteydelle, samoin on toisen kotikirkon kyseenalaistaminen. Tietysti jos ei koe tarvetta yhteydelle, silloin sillä ei kai ole väliä. Ja tietenkin myös silloin, jos omaa oikean Raamatun tulkinnan, ei ehkä halua etsiä yhteyttä niihin, joilla ei ole sa,amlaista oikeaa tulkintaa.
Eerikatässämoi kirjoitti: On vain yksi elävä Jumala.
evl kirjoitti: Minä en kaipaa sellaista yhteyttä joka perustuu teeskentelylle. Tykkään rehellisestä suorasta puheesta.
Eerikatässämoi kirjoitti: Toisen uskon kyseenalaistaminen onkin aika huono alusta yhteydelle, samoin on toisen kotikirkon kyseenalaistaminen. Tietysti jos ei koe tarvetta yhteydelle, silloin sillä ei kai ole väliä. Ja tietenkin myös silloin, jos omaa oikean Raamatun tulkinnan, ei ehkä halua etsiä yhteyttä niihin, joilla ei ole sa,amlaista oikeaa tulkintaa.
tärkeä.huomata kirjoitti: Uskonliikkeet, joissa ei siedetä liikkeen oppien ja käytäntöjen kriittistä arvostelua ovat vaarallisia, koska se tekee ihmisistä vastuuttomia ropotteja jotka tottelevat vain auktoriteettiensa ohjeita.
tärkeä.huomata kirjoitti: Uskonliikkeet, joissa ei siedetä liikkeen oppien ja käytäntöjen kriittistä arvostelua ovat vaarallisia, koska se tekee ihmisistä vastuuttomia ropotteja jotka tottelevat vain auktoriteettiensa ohjeita.
HUHHULI kirjoitti: Usko Jumalaan on olemassa, ja siitähän tässä keskustellaan mitä se on. Mielenkiintoista:)
ArtoTTT kirjoitti: Mutta jos se sinut on jo vienyt?
qwertyilija kirjoitti: Jos teidän reunaehtojanne tutkii, niin päätyy johtopäätökseen, ettei teidän taivaaseenne pääse kukaan muu, kuin te itse. Jokainen omaansa. Loput vie Näkki.
Aloitustarinassa on kavalasti tarjottu meille lukijoille sukupuolirooleja, jossa pojat tietysti osaavat uida (ilmeisesti vain siksi koska ovat poikia) ja tytöt ja heidän äitinsä ovat hupakkoja, jotka päätyvät tekemään vaarallisia ratkaisuja, vaikka pitäisi tietää paremmin.
viimeinen.tuomio.2 kirjoitti: Kyllä myös Ahti ja Poseidon ja Kraken ja Scylla ja Kharybdis ja seireenit ja Lentävä Hollantilainen ja tuon nimenomaisen lammen pohjalla ketju kaulassa odottava jääkiekkomaski-Jason tarvitsevat omat uhrinsa...
Aloitustarinassa on kavalasti tarjottu meille lukijoille sukupuolirooleja, jossa pojat tietysti osaavat uida (ilmeisesti vain siksi koska ovat poikia) ja tytöt ja heidän äitinsä ovat hupakkoja, jotka päätyvät tekemään vaarallisia ratkaisuja, vaikka pitäisi tietää paremmin.
Totta. Tarinassa tytöt virkkaa ja kikattaa ja pojat temmeltää ja ui.
Tuossa ei ole mukana sitä sukupuolten moninaisuutta, jota Tuulikki Teporakin Aa:n "tiivissä_tietopaketissa" korosti.
qwertyilija kirjoitti: >> Aloitustarinassa on kavalasti tarjottu meille lukijoille sukupuolirooleja <<
Totta. Tarinassa tytöt virkkaa ja kikattaa ja pojat temmeltää ja ui.
Tuossa ei ole mukana sitä sukupuolten moninaisuutta, jota Tuulikki Teporakin Aa:n "tiivissä_tietopaketissa" korosti.
viimeinen.tuomio.2 kirjoitti: Kyllä myös Ahti ja Poseidon ja Kraken ja Scylla ja Kharybdis ja seireenit ja Lentävä Hollantilainen ja tuon nimenomaisen lammen pohjalla ketju kaulassa odottava jääkiekkomaski-Jason tarvitsevat omat uhrinsa...
Aloitustarinassa on kavalasti tarjottu meille lukijoille sukupuolirooleja, jossa pojat tietysti osaavat uida (ilmeisesti vain siksi koska ovat poikia) ja tytöt ja heidän äitinsä ovat hupakkoja, jotka päätyvät tekemään vaarallisia ratkaisuja, vaikka pitäisi tietää paremmin.
Tämähän on täysin Raamatun sukupuolikuvan mukaista. Puuttuu vain että tytöt viettelisivät poikia syntiin, mutta eiköhän sekin tule aikanaan.
RepeRuutikallo kirjoitti: >Aloitustarinassa on kavalasti tarjottu meille lukijoille sukupuolirooleja, jossa pojat tietysti osaavat uida (ilmeisesti vain siksi koska ovat poikia) ja tytöt ja heidän äitinsä ovat hupakkoja, jotka päätyvät tekemään vaarallisia ratkaisuja, vaikka pitäisi tietää paremmin.
Tämähän on täysin Raamatun sukupuolikuvan mukaista. Puuttuu vain että tytöt viettelisivät poikia syntiin, mutta eiköhän sekin tule aikanaan.
Niissä ei Artonkaan stereotyyppiset roolimallit päässeet sotkeutumaan keskenään, kun kaikki oli korostetusti sitä mitä oli.
viimeinen.tuomio.2 kirjoitti: Kyllä myös Ahti ja Poseidon ja Kraken ja Scylla ja Kharybdis ja seireenit ja Lentävä Hollantilainen ja tuon nimenomaisen lammen pohjalla ketju kaulassa odottava jääkiekkomaski-Jason tarvitsevat omat uhrinsa...
Aloitustarinassa on kavalasti tarjottu meille lukijoille sukupuolirooleja, jossa pojat tietysti osaavat uida (ilmeisesti vain siksi koska ovat poikia) ja tytöt ja heidän äitinsä ovat hupakkoja, jotka päätyvät tekemään vaarallisia ratkaisuja, vaikka pitäisi tietää paremmin.
Hyvä huomio. Vaikka muuttuisiko tuo tarina jos näitä vaihtaisi? Hupakot isät antavat luvan uimataidottomille pojille?
Olet kiinnittänyt tiettyihin yksityiskohtiin pikkumaisen tarkkaa huomiota ja jätät sielun vaille henkeä päättämällä kaiken aiemmista kirjoituksistasi tuttuun omintakeiseen ominaisuuteesi, aitoon Suomalaiseen tosiuskovan kristillisyyteen. "...voi voi..."
Rehellisyydestäsi lisäpisteitä... äänestän Artoa jatkoon seuraavalle kierrokselle.
ArtoTTT kirjoitti: Kiitos positiivisesta palautteestasi.
Tarinan päähenkilöitä olemme me, joiden Arto antaa punnita itseään.
Sitäkö halusit kertoa Arto?
hammas.keiju kirjoitti: Pojat selvisivät omien tekojensa avulla. Jokainen joka uskoo, ei huku :)
Tarinan päähenkilöitä olemme me, joiden Arto antaa punnita itseään.
Sitäkö halusit kertoa Arto?
ArtoTTT kirjoitti: Tarinasta saa tietysti monenlaisia tulkintoja, ehkäpä alun perin tarkoitin viittasin tarinalla Suomen luterilaisen kirkon tilaan ja toimintaan, mistä on lähdetty, miksi ollaan eksytty ja mihin tilanteeseen ollaan tultu.
Kyseessähän on jännitystarina, jolla ei ole mitään tekemistä uskonnon tai luterilaisen kirkon kanssa.
Missään vaiheessa tarinaa, jos sen on tarkoitus olla uskonnollinen, ei kylläkään selvinnyt olivatko äiti, tytöt tai edes naapurin pojat minkään sortin uskonnollista taustaa omaavia. Jos sitä täytyy nyt jälkikäteen selittää, että sillä olisi tarinaan edes mitään merkitystä, niin Arto näissä jälkikommenteissaan se tyttö, joka muistaa vasta korjata tarinaansa, kun jalat eivät enää tavoita pohjaa. Kun sen olisi voinut yhtä hyvin kertoa: "Olipa kerran kolme uskovaista tyttöä, jotka menivät lammen rantaan..."
Kukaan tarinassa ei edes eksynyt, sunnuntaikirkossa lastensa kanssa käymätön äitikin tiesi, että lapset olivat rannassa, ei edes rantakäärme houkutellut tyttöjä syvemmälle veteen kohti järven keskellä olevaa saarta, jossa oli herkullisia punaisia omenia täynnä oleva puu...
Merkittävää kokonaisuuden kannalta kyllä, tarinassa ei ollut tradition mukaan siihen ainoaan luterilaiseen aitoon avioliittoon kuuluvaa isää, naapurin pojilla ei edes kumpaakaan vanhempaa, mutta uida osasivat, ilmeisesti ihan itseoppineina.
Lisää tarkkuutta ja henkilöhahmojen taustoitusta. Muuten oli ihan hyvä, mutta ainoa asia joka tämän luterilaisuuteen yhdisti on tosiaan se, että se on julkaistu tällä palstalla, eikä esimerkiksi aloittelevat kirjoittajat vailla palautetta -palstalla.
---
--- ja asiasta toiseen: tuolla ylempänä olevaan kirjoittamaani tarinan jatkoon tuleekin näin rekisteröimättömälle nimimerkille näköjään aika yllättävän henk.koht. tarkoitettua jatkoa ;D Täytyypä sitä sulatella, miten onnistuu olemaan jollekulle yht'äkkiä tarinan nimimerkiltä mainittu päähenkilö... varsinkin jos tuo on se millaisena sen jatkon kirjoittaja minut näkee ja kokee ja millaista minulle toivoo...
viimeinen.tuomio.2 kirjoitti: Puutun tarinaan tässä ainoastaan kirjoittamisen oppimisen ja tarinan kertomisen kannalta, ArtoTTT:lle vastaisen varalle...
Kyseessähän on jännitystarina, jolla ei ole mitään tekemistä uskonnon tai luterilaisen kirkon kanssa.
Missään vaiheessa tarinaa, jos sen on tarkoitus olla uskonnollinen, ei kylläkään selvinnyt olivatko äiti, tytöt tai edes naapurin pojat minkään sortin uskonnollista taustaa omaavia. Jos sitä täytyy nyt jälkikäteen selittää, että sillä olisi tarinaan edes mitään merkitystä, niin Arto näissä jälkikommenteissaan se tyttö, joka muistaa vasta korjata tarinaansa, kun jalat eivät enää tavoita pohjaa. Kun sen olisi voinut yhtä hyvin kertoa: "Olipa kerran kolme uskovaista tyttöä, jotka menivät lammen rantaan..."
Kukaan tarinassa ei edes eksynyt, sunnuntaikirkossa lastensa kanssa käymätön äitikin tiesi, että lapset olivat rannassa, ei edes rantakäärme houkutellut tyttöjä syvemmälle veteen kohti järven keskellä olevaa saarta, jossa oli herkullisia punaisia omenia täynnä oleva puu...
Merkittävää kokonaisuuden kannalta kyllä, tarinassa ei ollut tradition mukaan siihen ainoaan luterilaiseen aitoon avioliittoon kuuluvaa isää, naapurin pojilla ei edes kumpaakaan vanhempaa, mutta uida osasivat, ilmeisesti ihan itseoppineina.
Lisää tarkkuutta ja henkilöhahmojen taustoitusta. Muuten oli ihan hyvä, mutta ainoa asia joka tämän luterilaisuuteen yhdisti on tosiaan se, että se on julkaistu tällä palstalla, eikä esimerkiksi aloittelevat kirjoittajat vailla palautetta -palstalla.
---
--- ja asiasta toiseen: tuolla ylempänä olevaan kirjoittamaani tarinan jatkoon tuleekin näin rekisteröimättömälle nimimerkille näköjään aika yllättävän henk.koht. tarkoitettua jatkoa ;D Täytyypä sitä sulatella, miten onnistuu olemaan jollekulle yht'äkkiä tarinan nimimerkiltä mainittu päähenkilö... varsinkin jos tuo on se millaisena sen jatkon kirjoittaja minut näkee ja kokee ja millaista minulle toivoo...
ArtoTTT kirjoitti: Tarina on hyvä asia silloin kun se saa ihmiset miettimään ja pohtimaan ja jopa etsimään yhteyttä omaan elämäntilanteeseen, missä minä olen rannalla, matalassa vedessä vai jo menossa syvään veteen tai jo hukkunut tai toisaalta missä tämän päivän kirkko on, miksi "veteen" menee vaikka siitä on varoitettu, mikä saa rikkomaan selkeän kiellon. Kun kotoa lähdettiin kaikki oli selkeää, mutta missä kohden kaikki muuttui jne.
Ei se, että oletat, jonkun tajuavan viittaukset tai rivien välistä lukevan sen, minkä oletat näkyvän lukijoille. Sinä tiedät, mitä tarinallasi tarkoitat, mutta muille se on lähinnä tarina kolmesta tytöstä ja uimataidon tarpeellisuudesta.
Ja tämä on ihan kiihkotonta palautetta.
Kirjoittaja itse tietää enemmän kuin mitä kertoo lukijalle ja jättää sen kertomatta, koska pitää sitä itsestään selvyytenä, että tulee täysin ymmärretyksi. Virhe. Tässä tapauksessa sinun on jälkikäteen täytynyt kertoa meille lisää asioita, joita emme voi tietää alkuperäisesssä tarinassa edes olevan. Ei sillä, etteikö tajuttaisi tarinan symboliikkaa tai opetusta vaan muuten tyystin puuttuu tieto, että pitäisi tajuta tämän olevan luterilaisen kirkon kuvaus, jonka vedät tässä sitten hatusta mukaan.
Seurakunta ei välitä tarinasta, jos lopputulos on häh? Sitäkö se olikin? Mistä tuo tähän mitenkään liittymätön luterilainen kirkko mukaan tuli?
Vertaa sitä siihen, että aloitat tarinasi: "Olipa kerran kolme luterilaista tyttöä, jotka menivät lammen rantaan..."
Tajusitko?
SITTEN voidaan aloittaa pilkun vääntö asiasta, mistä tiedetään olivatko kaikki kolme VARMASTI tyttöjä!?
;D
viimeinen.tuomio.2 kirjoitti: Siinä tapauksessa ja edelleen sinun täytyy alkuperäisessä kirjoituksessasi jo ilmaista, että tarina on uskonnolliseksi opetukseksi tarkoitettu, eikä näin selittää maailmaa paremmaksi. Joskus palanen rautalankaa jo alussa tekee tarinasta selkeän kaikille, ilman sen vääntämistä jälkikäteen.
Ei se, että oletat, jonkun tajuavan viittaukset tai rivien välistä lukevan sen, minkä oletat näkyvän lukijoille. Sinä tiedät, mitä tarinallasi tarkoitat, mutta muille se on lähinnä tarina kolmesta tytöstä ja uimataidon tarpeellisuudesta.
Ja tämä on ihan kiihkotonta palautetta.
Kirjoittaja itse tietää enemmän kuin mitä kertoo lukijalle ja jättää sen kertomatta, koska pitää sitä itsestään selvyytenä, että tulee täysin ymmärretyksi. Virhe. Tässä tapauksessa sinun on jälkikäteen täytynyt kertoa meille lisää asioita, joita emme voi tietää alkuperäisesssä tarinassa edes olevan. Ei sillä, etteikö tajuttaisi tarinan symboliikkaa tai opetusta vaan muuten tyystin puuttuu tieto, että pitäisi tajuta tämän olevan luterilaisen kirkon kuvaus, jonka vedät tässä sitten hatusta mukaan.
Seurakunta ei välitä tarinasta, jos lopputulos on häh? Sitäkö se olikin? Mistä tuo tähän mitenkään liittymätön luterilainen kirkko mukaan tuli?
Vertaa sitä siihen, että aloitat tarinasi: "Olipa kerran kolme luterilaista tyttöä, jotka menivät lammen rantaan..."
Tajusitko?
SITTEN voidaan aloittaa pilkun vääntö asiasta, mistä tiedetään olivatko kaikki kolme VARMASTI tyttöjä!?
;D
Tässä tapauksessa ,kun on kirjoituksiasi seurannut, saattoi arvata, että jotenkin uskoon tämä tarina liittyy. Kuitenkin on niin, että jokainen lukee tarinaa omasta historiastaan käsin ja silloin lopputulos tarinassa, joka jättää paljon arvailujen varaan , on kovin moninainen.
Itselleni nousi ensimmäisenä mieleen se, että äitinä en laskisi uimataidottomia lapsia vesistön viereen yksin ilman aikuisen valvontaa. Ja kun oletettavasti vesistö on tuttu, äiti tiesi äkkijyrkästä.
Varmasti tuon kertomuksen voi liittää luterilaisen kirkon tilaan ja siihen, miten sinä sen tilan näet. Tarinat kuitenkin puhuvat moniäänisesti , ellei niitä ole väännetty rautalangasta, kuten täällä jo ehdotettiin. Ja vaikka ne olisi väännetty tiukkaankin rautalangasta, lukijan historia värittää tarinan sanoman omien lasien väriseksi. Toki kirjoittajakin kirjoittaa omasta historiastaan käsin ja omien värittyneiden lasiensa läpi.
Eerikatässämoi kirjoitti: Tarina toki pistää miettimään, jos se on hyvä. Tai no, saattaa huonokin tarina sada miettimään sitä ja tätä.
Tässä tapauksessa ,kun on kirjoituksiasi seurannut, saattoi arvata, että jotenkin uskoon tämä tarina liittyy. Kuitenkin on niin, että jokainen lukee tarinaa omasta historiastaan käsin ja silloin lopputulos tarinassa, joka jättää paljon arvailujen varaan , on kovin moninainen.
Itselleni nousi ensimmäisenä mieleen se, että äitinä en laskisi uimataidottomia lapsia vesistön viereen yksin ilman aikuisen valvontaa. Ja kun oletettavasti vesistö on tuttu, äiti tiesi äkkijyrkästä.
Varmasti tuon kertomuksen voi liittää luterilaisen kirkon tilaan ja siihen, miten sinä sen tilan näet. Tarinat kuitenkin puhuvat moniäänisesti , ellei niitä ole väännetty rautalangasta, kuten täällä jo ehdotettiin. Ja vaikka ne olisi väännetty tiukkaankin rautalangasta, lukijan historia värittää tarinan sanoman omien lasien väriseksi. Toki kirjoittajakin kirjoittaa omasta historiastaan käsin ja omien värittyneiden lasiensa läpi.
Maailmassa vaaroja on monia ja monissa paikoin, ikuisesti lapsiakaan ei voi pitää neljän seinän sisällä ja suojella maailman vaaroilta, vaaroista voi varoittaa niin kuin äitikin teki, mutta loputtomasti vaaroilta ei voi suojella, jossakin vaiheessa lapsetkin joutuvat kulkemaan niiden vaarojen keskellä. Niin äiti tiesi äkkijyrkästä ja varoitti jyrkästi menemästä veden lähellekään ja lapset lupasivat totella, kaikki oli lähtiessä selvää, asiat kuitenkin muuttuivat retken aikana. Äiti tiesi totuuden ja varoitti vaarasta, loppujen lopuksi lapset kuitenkin uskoivat tietävänsä totuuden paremmin kuin äiti. Onko näin meidän muidenkin kohdalla, Jumala on antanut sanassaan ohjeet ja varoittanut vaarasta, mutta omasta mielestään joku tietää totuuden paremmin ja haluaakin muuttaa Jumalan sanan totuuden toiseksi.
ArtoTTT kirjoitti: #Itselleni nousi ensimmäisenä mieleen se, että äitinä en laskisi uimataidottomia lapsia vesistön viereen yksin ilman aikuisen valvontaa. Ja kun oletettavasti vesistö on tuttu, äiti tiesi äkkijyrkästä. #
Maailmassa vaaroja on monia ja monissa paikoin, ikuisesti lapsiakaan ei voi pitää neljän seinän sisällä ja suojella maailman vaaroilta, vaaroista voi varoittaa niin kuin äitikin teki, mutta loputtomasti vaaroilta ei voi suojella, jossakin vaiheessa lapsetkin joutuvat kulkemaan niiden vaarojen keskellä. Niin äiti tiesi äkkijyrkästä ja varoitti jyrkästi menemästä veden lähellekään ja lapset lupasivat totella, kaikki oli lähtiessä selvää, asiat kuitenkin muuttuivat retken aikana. Äiti tiesi totuuden ja varoitti vaarasta, loppujen lopuksi lapset kuitenkin uskoivat tietävänsä totuuden paremmin kuin äiti. Onko näin meidän muidenkin kohdalla, Jumala on antanut sanassaan ohjeet ja varoittanut vaarasta, mutta omasta mielestään joku tietää totuuden paremmin ja haluaakin muuttaa Jumalan sanan totuuden toiseksi.
Äidin tehtävä on varjella pieniä lapsia ja isompiakin taitojensa mukaan, toki niin myös isän, joka tässä tarinassa loistaa poissaolollaan.
Ihan varmasti meissä on niitä, jotka ajattelevat tietävänsä totuuden paremmin kuin joku toinen ja jopa paremmin kuin Jumala. Meissä on niitä, jotka painottavat yhtä kohtaa ja niitä jotka painottavat toista kohtaa ja niitä, jotka pitävät kolmannen kohdan tärkeimpänä. On ihan selviö myös se, että tietomme on vajavaista, opetuksemme on vajavaista, jopa profetoiminen on vajavaista. Vain Jumala on täydellinen ja Hän on kaikivaltias. Hän kykenee kyllä ylittämään meidän vajavaisuutemme ja Hän kykenee pitämään lupauksensa ja viemään alkamansa työn päätökseen. Jeesus on luvannut Isälle, ettei Hän kadota yhtäkään, jotka Isä on Hänelle uskonut, minä luotan siihen, että Hän pitää lupauksensa, luotatko sinä Arto?
Eerikatässämoi kirjoitti: Äiti tiesi totuuden ja päästi uimataidottomat lapset rantaan. Sanoisin, että lastensuojeluilmoituksen paikka.
Äidin tehtävä on varjella pieniä lapsia ja isompiakin taitojensa mukaan, toki niin myös isän, joka tässä tarinassa loistaa poissaolollaan.
Ihan varmasti meissä on niitä, jotka ajattelevat tietävänsä totuuden paremmin kuin joku toinen ja jopa paremmin kuin Jumala. Meissä on niitä, jotka painottavat yhtä kohtaa ja niitä jotka painottavat toista kohtaa ja niitä, jotka pitävät kolmannen kohdan tärkeimpänä. On ihan selviö myös se, että tietomme on vajavaista, opetuksemme on vajavaista, jopa profetoiminen on vajavaista. Vain Jumala on täydellinen ja Hän on kaikivaltias. Hän kykenee kyllä ylittämään meidän vajavaisuutemme ja Hän kykenee pitämään lupauksensa ja viemään alkamansa työn päätökseen. Jeesus on luvannut Isälle, ettei Hän kadota yhtäkään, jotka Isä on Hänelle uskonut, minä luotan siihen, että Hän pitää lupauksensa, luotatko sinä Arto?
#Jeesus on luvannut Isälle, ettei Hän kadota yhtäkään, jotka Isä on Hänelle uskonut#
Eerika et sinä voi poimia yhtä kohtaa josta muokkaat oman opin ja sillä kumoat kaikki muut Raamatun kohdat, Raamattu on kokonaisuus jossa yksi kohta täydentää toista, ei niin että yhdellä jakeella kumotaan kaikki muut.
Raamatun mukaan kaikista niistä jotka Jeesusta lähtivät seuraamaan kaikki eivät pelastuneet, kaikki eivät seuranneet loppuun saakka, Juudas oli yksi 12 opetuslapsesta, mutta kääntyi Jeesusta vastaan. Osa Jeesuksen kuulijoista suuttui hänen ehtoollisopetuksesta ja jätti hänet, Ananias ja Safiira olivat osa Jerusalemin alkuseurakuntaa, he kuitenkin tekivät yhteistuumin petoksen, osa sortui haureuteen ja osa harhaoppeihin jne. jne. Eivät kaikki Jeesusta seuraamaan lähteneet siis seuranneet loppuun saakka. Me voimme tietysti pohtia raamatun ajatusta, vain valitut pelastuvat, että eikö esim. Juudas kuulunutkaan valittuihin vaikka Jeesus oli hänet opetuslapseksi valinnut.Onneksemme emme kuitenkaan tiedä kuka on valittu ja kuka ei, siksi evankeliumia pitää julistaa kaikille, mutta uskosta on myös mahdollista luopua kuten Jeesus opettaakin.
Joh. 15:
5 "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. 6 Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.
Jopa Jeesuksen tuli oppia kuuliaisuus, miksi muiden kohdallla sillä ei olisi väliä.
Heb. 5:
8 Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus.
ArtoTTT kirjoitti: # Meissä on niitä, jotka painottavat yhtä kohtaa ja niitä jotka painottavat toista kohtaa ja niitä, jotka pitävät kolmannen kohdan tärkeimpänä.#
#Jeesus on luvannut Isälle, ettei Hän kadota yhtäkään, jotka Isä on Hänelle uskonut#
Eerika et sinä voi poimia yhtä kohtaa josta muokkaat oman opin ja sillä kumoat kaikki muut Raamatun kohdat, Raamattu on kokonaisuus jossa yksi kohta täydentää toista, ei niin että yhdellä jakeella kumotaan kaikki muut.
Raamatun mukaan kaikista niistä jotka Jeesusta lähtivät seuraamaan kaikki eivät pelastuneet, kaikki eivät seuranneet loppuun saakka, Juudas oli yksi 12 opetuslapsesta, mutta kääntyi Jeesusta vastaan. Osa Jeesuksen kuulijoista suuttui hänen ehtoollisopetuksesta ja jätti hänet, Ananias ja Safiira olivat osa Jerusalemin alkuseurakuntaa, he kuitenkin tekivät yhteistuumin petoksen, osa sortui haureuteen ja osa harhaoppeihin jne. jne. Eivät kaikki Jeesusta seuraamaan lähteneet siis seuranneet loppuun saakka. Me voimme tietysti pohtia raamatun ajatusta, vain valitut pelastuvat, että eikö esim. Juudas kuulunutkaan valittuihin vaikka Jeesus oli hänet opetuslapseksi valinnut.Onneksemme emme kuitenkaan tiedä kuka on valittu ja kuka ei, siksi evankeliumia pitää julistaa kaikille, mutta uskosta on myös mahdollista luopua kuten Jeesus opettaakin.
Joh. 15:
5 "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. 6 Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.
Jopa Jeesuksen tuli oppia kuuliaisuus, miksi muiden kohdallla sillä ei olisi väliä.
Heb. 5:
8 Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus.
ArtoTTT kirjoitti: # Meissä on niitä, jotka painottavat yhtä kohtaa ja niitä jotka painottavat toista kohtaa ja niitä, jotka pitävät kolmannen kohdan tärkeimpänä.#
#Jeesus on luvannut Isälle, ettei Hän kadota yhtäkään, jotka Isä on Hänelle uskonut#
Eerika et sinä voi poimia yhtä kohtaa josta muokkaat oman opin ja sillä kumoat kaikki muut Raamatun kohdat, Raamattu on kokonaisuus jossa yksi kohta täydentää toista, ei niin että yhdellä jakeella kumotaan kaikki muut.
Raamatun mukaan kaikista niistä jotka Jeesusta lähtivät seuraamaan kaikki eivät pelastuneet, kaikki eivät seuranneet loppuun saakka, Juudas oli yksi 12 opetuslapsesta, mutta kääntyi Jeesusta vastaan. Osa Jeesuksen kuulijoista suuttui hänen ehtoollisopetuksesta ja jätti hänet, Ananias ja Safiira olivat osa Jerusalemin alkuseurakuntaa, he kuitenkin tekivät yhteistuumin petoksen, osa sortui haureuteen ja osa harhaoppeihin jne. jne. Eivät kaikki Jeesusta seuraamaan lähteneet siis seuranneet loppuun saakka. Me voimme tietysti pohtia raamatun ajatusta, vain valitut pelastuvat, että eikö esim. Juudas kuulunutkaan valittuihin vaikka Jeesus oli hänet opetuslapseksi valinnut.Onneksemme emme kuitenkaan tiedä kuka on valittu ja kuka ei, siksi evankeliumia pitää julistaa kaikille, mutta uskosta on myös mahdollista luopua kuten Jeesus opettaakin.
Joh. 15:
5 "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. 6 Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.
Jopa Jeesuksen tuli oppia kuuliaisuus, miksi muiden kohdallla sillä ei olisi väliä.
Heb. 5:
8 Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus.
Eerikatässämoi kirjoitti: Äiti tiesi totuuden ja päästi uimataidottomat lapset rantaan. Sanoisin, että lastensuojeluilmoituksen paikka.
Äidin tehtävä on varjella pieniä lapsia ja isompiakin taitojensa mukaan, toki niin myös isän, joka tässä tarinassa loistaa poissaolollaan.
Ihan varmasti meissä on niitä, jotka ajattelevat tietävänsä totuuden paremmin kuin joku toinen ja jopa paremmin kuin Jumala. Meissä on niitä, jotka painottavat yhtä kohtaa ja niitä jotka painottavat toista kohtaa ja niitä, jotka pitävät kolmannen kohdan tärkeimpänä. On ihan selviö myös se, että tietomme on vajavaista, opetuksemme on vajavaista, jopa profetoiminen on vajavaista. Vain Jumala on täydellinen ja Hän on kaikivaltias. Hän kykenee kyllä ylittämään meidän vajavaisuutemme ja Hän kykenee pitämään lupauksensa ja viemään alkamansa työn päätökseen. Jeesus on luvannut Isälle, ettei Hän kadota yhtäkään, jotka Isä on Hänelle uskonut, minä luotan siihen, että Hän pitää lupauksensa, luotatko sinä Arto?
Kyllä, ja kun tämä tarina jätti niin paljon väljyyttä, aivan varmaan siitä nousee kaikenlaisia mielikuvia ja havaintoja.
”Itselleni nousi ensimmäisenä mieleen se, että äitinä en laskisi uimataidottomia lapsia vesistön viereen yksin ilman aikuisen valvontaa.”
”Äidin tehtävä on varjella pieniä lapsia ja isompiakin taitojensa mukaan, toki niin myös isän, joka tässä tarinassa loistaa poissaolollaan.”
Ehkä tuo johtuu siitä, että olemme oikeasti olleet vanhempia ja kasvattajia? Sillä eikö juuri kasvatus ole sitä, että annamme kaikin tavoin eväitä, joilla lapsen voivat paremmin pärjätä ”maailmalla”?
Ei tulisi mieleenkään päästää ketään omilleen, jos ei ensin ole huolehtinut siitä, että lapsi pärjää.
”ArtoTTT” ihan oikein huomaa ”…ikuisesti lapsiakaan ei voi pitää neljän seinän sisällä ja suojella maailman vaaroilta, vaaroista voi varoittaa niin kuin äitikin teki, mutta loputtomasti vaaroilta ei voi suojella…” mutta mielestäni ongelmallinen kohta on oikeastaan käsitys ”tottelemisesta”?
Jos oletetaan, että totellaan kuin sotilaat ja kysymättä koskaan mieltä käskylle, ollaan aika erikoisen ihmiskuvan äärellä.
”Meissä on niitä, jotka painottavat yhtä kohtaa ja niitä jotka painottavat toista kohtaa ja niitä, jotka pitävät kolmannen kohdan tärkeimpänä.”
Näin juuri.
mummomuori kirjoitti: ”Kuitenkin on niin, että jokainen lukee tarinaa omasta historiastaan käsin ja silloin lopputulos tarinassa, joka jättää paljon arvailujen varaan , on kovin moninainen.”
Kyllä, ja kun tämä tarina jätti niin paljon väljyyttä, aivan varmaan siitä nousee kaikenlaisia mielikuvia ja havaintoja.
”Itselleni nousi ensimmäisenä mieleen se, että äitinä en laskisi uimataidottomia lapsia vesistön viereen yksin ilman aikuisen valvontaa.”
”Äidin tehtävä on varjella pieniä lapsia ja isompiakin taitojensa mukaan, toki niin myös isän, joka tässä tarinassa loistaa poissaolollaan.”
Ehkä tuo johtuu siitä, että olemme oikeasti olleet vanhempia ja kasvattajia? Sillä eikö juuri kasvatus ole sitä, että annamme kaikin tavoin eväitä, joilla lapsen voivat paremmin pärjätä ”maailmalla”?
Ei tulisi mieleenkään päästää ketään omilleen, jos ei ensin ole huolehtinut siitä, että lapsi pärjää.
”ArtoTTT” ihan oikein huomaa ”…ikuisesti lapsiakaan ei voi pitää neljän seinän sisällä ja suojella maailman vaaroilta, vaaroista voi varoittaa niin kuin äitikin teki, mutta loputtomasti vaaroilta ei voi suojella…” mutta mielestäni ongelmallinen kohta on oikeastaan käsitys ”tottelemisesta”?
Jos oletetaan, että totellaan kuin sotilaat ja kysymättä koskaan mieltä käskylle, ollaan aika erikoisen ihmiskuvan äärellä.
”Meissä on niitä, jotka painottavat yhtä kohtaa ja niitä jotka painottavat toista kohtaa ja niitä, jotka pitävät kolmannen kohdan tärkeimpänä.”
Näin juuri.
Totteleminen siis vaikeaa toisin sanoen kuuliaisuus, eikö tuo ollut kaiken avain. Egyptistä lähti kokonainen kansa mutta vain muutama pääsi perille, miksi mitä heiltä puuttui kun he eivät päässeet perille, halusivatko hekin määritellä "totuuden" itse omalla viisaudellaan.
Jos ajatellaan vaikka niin, että jossakin vaiheessa jokainen vanhempi joutuu laittamaan lapsensa yksin koulutielle, vanhempi tietää vaarat ja on yrittänyt opettaa liikennesäännöt ja varoittanut vaarasta, mutta joskus kuitenkin käy niin että muiden huono esimerkki vie mukanaan ja ohjeet ja säännöt unohtuvat, pahimmillaan jotakin voi sattua. jossakin vaiheessa siis tulee tilanne jossa lapsi itse päättää uskooko varoitukset ja toimii niiden mukaan, vai kuunteleeko muita mielipiteitä ja muovaa niiden pohjalta oman totuutensa asiasta mikä on vaarallista mikä ei.
Eerikatässämoi kirjoitti: En ole muokannut omaa oppia.
ArtoTTT kirjoitti: Kivasti vain ohittanut jotkin Raamatun totuudet.
ArtoTTT kirjoitti: #”ArtoTTT” ihan oikein huomaa ”…ikuisesti lapsiakaan ei voi pitää neljän seinän sisällä ja suojella maailman vaaroilta, vaaroista voi varoittaa niin kuin äitikin teki, mutta loputtomasti vaaroilta ei voi suojella…” mutta mielestäni ongelmallinen kohta on oikeastaan käsitys ”tottelemisesta”?#
Totteleminen siis vaikeaa toisin sanoen kuuliaisuus, eikö tuo ollut kaiken avain. Egyptistä lähti kokonainen kansa mutta vain muutama pääsi perille, miksi mitä heiltä puuttui kun he eivät päässeet perille, halusivatko hekin määritellä "totuuden" itse omalla viisaudellaan.
Jos ajatellaan vaikka niin, että jossakin vaiheessa jokainen vanhempi joutuu laittamaan lapsensa yksin koulutielle, vanhempi tietää vaarat ja on yrittänyt opettaa liikennesäännöt ja varoittanut vaarasta, mutta joskus kuitenkin käy niin että muiden huono esimerkki vie mukanaan ja ohjeet ja säännöt unohtuvat, pahimmillaan jotakin voi sattua. jossakin vaiheessa siis tulee tilanne jossa lapsi itse päättää uskooko varoitukset ja toimii niiden mukaan, vai kuunteleeko muita mielipiteitä ja muovaa niiden pohjalta oman totuutensa asiasta mikä on vaarallista mikä ei.
Aivan, sillä se mitä kukin ymmärtää tottelevaisuudella, eroaa toisistaan.
Autoritäärinen asenne, jossa ylempi käskee ja alempi tottelee, oli se käsky sitten miten mielekäs tai mieletön tahansa, on ongelmallisin. Silloin ei todellakaan voi luottaa siihen, totellaanko vai ei. Tällöin todellakin se myy ryhmä voi vaikuttaa, mikäli sen mielestä käsky on järjetön.
Jos totteleminen on sitä, että on ymmärtänyt syyn ja tajuaa seuraukset, ja ne ovat järkeviä, siirtyy totteleminen toiselle tasolle. Eli siihen omaan mieleen ja toimii jopa silloinkin, kun ei ole olemassa mitään rangaistuksen vaaraakaan.
Kaikkea tuota noiden välillä esiintyy.
”…mutta joskus kuitenkin käy niin että muiden huono esimerkki vie mukanaan ja ohjeet ja säännöt unohtuvat…”
Mikäli ohjeet ja säännöt osoittautuvat ettei niitä ole ymmärretty, tai ei ole selitetty motiivia, niitä myös totellaan huonosti. Erityisesti silloin, jos on maalailtu koituvia seurauksia epärealistisesti. Kun huomaa, ettei rangaitukset tai seuraukset olekaan sellaisia, millä pelotetiin, epäilemättä kaikki muukin asetetaan kyseenalaiseksi. Silloin on pakko ottaa itse selvää, koska ei voi luottaa noihin käskyn antajiin.
Sitten on tilaanne missä käskyt ja ohjeet osoittautuvat huonoiksi, ja kokemus osoittaa, ettei ne päde, silloin tosiaan voi tapahtua niin, ettei ole mitään mieltä totella.
”…siis tulee tilanne jossa lapsi itse päättää uskooko varoitukset ja toimii niiden mukaan, vai kuunteleeko muita mielipiteitä ja muovaa niiden pohjalta oman totuutensa asiasta mikä on vaarallista mikä ei. ”
Tätä sanotaan oppimiseksi. Lapsi päättää aina itse, uskooko vai ei. Samoin hän aina törmää siihen, ettei kaikki ajattele samoin. Siksi mm. kriittisyys on taito, joka vanhempien tulee opettaa. Näin lapsi oppii kyseenalaistamaan myös tuon ryhmän mielipiteitä.
Lapsi joka sokeasti tottelee vanhempiaan aivan kaikessa, ei ole realistinen tavoite.
mummomuori kirjoitti: ”Totteleminen siis vaikeaa toisin sanoen kuuliaisuus, eikö tuo ollut kaiken avain.”
Aivan, sillä se mitä kukin ymmärtää tottelevaisuudella, eroaa toisistaan.
Autoritäärinen asenne, jossa ylempi käskee ja alempi tottelee, oli se käsky sitten miten mielekäs tai mieletön tahansa, on ongelmallisin. Silloin ei todellakaan voi luottaa siihen, totellaanko vai ei. Tällöin todellakin se myy ryhmä voi vaikuttaa, mikäli sen mielestä käsky on järjetön.
Jos totteleminen on sitä, että on ymmärtänyt syyn ja tajuaa seuraukset, ja ne ovat järkeviä, siirtyy totteleminen toiselle tasolle. Eli siihen omaan mieleen ja toimii jopa silloinkin, kun ei ole olemassa mitään rangaistuksen vaaraakaan.
Kaikkea tuota noiden välillä esiintyy.
”…mutta joskus kuitenkin käy niin että muiden huono esimerkki vie mukanaan ja ohjeet ja säännöt unohtuvat…”
Mikäli ohjeet ja säännöt osoittautuvat ettei niitä ole ymmärretty, tai ei ole selitetty motiivia, niitä myös totellaan huonosti. Erityisesti silloin, jos on maalailtu koituvia seurauksia epärealistisesti. Kun huomaa, ettei rangaitukset tai seuraukset olekaan sellaisia, millä pelotetiin, epäilemättä kaikki muukin asetetaan kyseenalaiseksi. Silloin on pakko ottaa itse selvää, koska ei voi luottaa noihin käskyn antajiin.
Sitten on tilaanne missä käskyt ja ohjeet osoittautuvat huonoiksi, ja kokemus osoittaa, ettei ne päde, silloin tosiaan voi tapahtua niin, ettei ole mitään mieltä totella.
”…siis tulee tilanne jossa lapsi itse päättää uskooko varoitukset ja toimii niiden mukaan, vai kuunteleeko muita mielipiteitä ja muovaa niiden pohjalta oman totuutensa asiasta mikä on vaarallista mikä ei. ”
Tätä sanotaan oppimiseksi. Lapsi päättää aina itse, uskooko vai ei. Samoin hän aina törmää siihen, ettei kaikki ajattele samoin. Siksi mm. kriittisyys on taito, joka vanhempien tulee opettaa. Näin lapsi oppii kyseenalaistamaan myös tuon ryhmän mielipiteitä.
Lapsi joka sokeasti tottelee vanhempiaan aivan kaikessa, ei ole realistinen tavoite.
Eli vanhemmat ja esim. opettaja eivät saa käskeä lasta noudattamaan liikennesääntöjä, esim. käyttämään suojatietä.
#Tällöin todellakin se myy ryhmä voi vaikuttaa, mikäli sen mielestä käsky on järjetön.#
Eli jos kaikkien lasten mielestä suojatien käyttö on järjetöntä sitä ei sitten käytetä.
#Erityisesti silloin, jos on maalailtu koituvia seurauksia epärealistisesti. Kun huomaa, ettei rangaitukset tai seuraukset olekaan sellaisia, millä pelotetiin, epäilemättä kaikki muukin asetetaan kyseenalaiseksi.#
Eli jos on viikon kulkenut kadun yli muualta kuin suojatien kohdalta, eikä mitään vahinkoja ole sattunut lapsi voi todeta että vanhemmat ovat erehtyneet kun käskivät käyttää suojatietä, on ihan turvallista ylittää tie muualtakin.
#Sitten on tilaanne missä käskyt ja ohjeet osoittautuvat huonoiksi, ja kokemus osoittaa, ettei ne päde, silloin tosiaan voi tapahtua niin, ettei ole mitään mieltä totella. #
Eli ei ole mitään mieltä käyttää suojatietä, kun mitään vahinkoja ei ole sattunut ja muutkaan eivät käytä suojatietä. Sitten aikuisenakin voi itse päättää mitä esim. lakeja haluaa noudattaa.
#Lapsi joka sokeasti tottelee vanhempiaan aivan kaikessa, ei ole realistinen tavoite. #
Siis lapsi joka noudattaisi koulumatkalla liikennesääntöjä ei ole realistinen tavoite????
ArtoTTT kirjoitti: #Autoritäärinen asenne, jossa ylempi käskee ja alempi tottelee, oli se käsky sitten miten mielekäs tai mieletön tahansa, on ongelmallisin.#
Eli vanhemmat ja esim. opettaja eivät saa käskeä lasta noudattamaan liikennesääntöjä, esim. käyttämään suojatietä.
#Tällöin todellakin se myy ryhmä voi vaikuttaa, mikäli sen mielestä käsky on järjetön.#
Eli jos kaikkien lasten mielestä suojatien käyttö on järjetöntä sitä ei sitten käytetä.
#Erityisesti silloin, jos on maalailtu koituvia seurauksia epärealistisesti. Kun huomaa, ettei rangaitukset tai seuraukset olekaan sellaisia, millä pelotetiin, epäilemättä kaikki muukin asetetaan kyseenalaiseksi.#
Eli jos on viikon kulkenut kadun yli muualta kuin suojatien kohdalta, eikä mitään vahinkoja ole sattunut lapsi voi todeta että vanhemmat ovat erehtyneet kun käskivät käyttää suojatietä, on ihan turvallista ylittää tie muualtakin.
#Sitten on tilaanne missä käskyt ja ohjeet osoittautuvat huonoiksi, ja kokemus osoittaa, ettei ne päde, silloin tosiaan voi tapahtua niin, ettei ole mitään mieltä totella. #
Eli ei ole mitään mieltä käyttää suojatietä, kun mitään vahinkoja ei ole sattunut ja muutkaan eivät käytä suojatietä. Sitten aikuisenakin voi itse päättää mitä esim. lakeja haluaa noudattaa.
#Lapsi joka sokeasti tottelee vanhempiaan aivan kaikessa, ei ole realistinen tavoite. #
Siis lapsi joka noudattaisi koulumatkalla liikennesääntöjä ei ole realistinen tavoite????
HyväKielenkäännös kirjoitti: Erinomainen oivallus kääntää mummon ideologista ajattelua konkretiaan, elävään elämään.
ArtoTTT kirjoitti: Liberaaliteologinen maailmankuva lienee se, että lapset voivat itse päättää mitä liikennesääntöjä he ehkä mahdollisesti haluavat noudattaa.
ArtoTTT
14.4.2018 6:43
TotuusSattuuQC
16.4.2018 13:19