Vanhempani hemmottelivat nuorinta siskoani lapsena. Hän oli iltatähti. Heidän mielestään nuorimman sisaruksen lelliminen on normaalia. Pikkusiskolla oli erityisoikeuksia ja sai tahtonsa aina periksi. Vanhempia sisaruksia koski ihan toiset säännöt. Joskus sisaruksista vain pikkusisko sai viikkorahaa. Vanhemmat olivat tyhmiä yksinkertaisia ihmisiä. Säännöt olivat mielivaltaisia. Lapsuudenperheeni dynamiikka oli monella tavalla outo. Kun vanhimman sisaruksen odotettiin olevan jo viisivuotiaana iso tyttö koska oli vanhin, pikkusiskon piti saada olla vielä viisitoistavuotiaanakin vaativa kakara. Muut sisarukset opetettiin tiukasti ottamaan muut huomioon ja käyttäytymään muita kohtaan fiksusti. Pikkusisko opetettiin olemaan itsekeskeinen vaatija jonka ei tarvinnut ottaa ketään muuta huomioon kuin itsensä.
Luulin että aikuiseksi vartuttuaan pikkusisko alkaisi itse ajatella asioita. Mutta mikään ei ole muuttunut. Olemme jo pitkään olleet aikuisia mutta pikkusisko edelleen kuvittelee olevansa maailman napa. Hän käyttäytyy todella itsekeskeisesti. Iltatähti kuvittelee vieläkin että hän on se jonka pitää saada määräillä ja päättää kaikesta. Hänellä on suuret kuvitelmat omista kyvyistään vaikka ei ole kovin älykäs. Hän on saanut palautetta kouluissa ja työpaikoilla käytöksestään mutta ei osaa tai halua ottaa sitä kuuleviin korviinsa. Olen itse sanonut selvästi mikä mielestäni on pielessä mutta hänen kanssaan ei saa edes normaalia keskustelua aikaiseksi.
On vaikea ymmärtää miten aikuinen ihminen ei pysty ottamaan vastaan minkäänlaista kritiikkiä vaikka palaute on koko ajan samanlaista. Itse olen tottunut kuuntelemaan liiankin herkällä korvalla itseeni kohdistuvaa kritiikkiä. Yritän kiinnittää käytökseeni huomiota ja muuttaa itseäni jos saan jatkuvasti samanlaista kritiikkiä. Toisten sisaruksien kanssa ei koskaan ollut tällaisia ongelmia.
Vuosien varrella olen ottanut välillä etäisyyttä häneen ja sitten taas olen yrittänyt luoda jotain sisarussuhdetta. Viime aikoina perheestämme on kuollut jäseniä ja tällaisina aikoina yrittää tietysti pitää niihin vähäisiin perheenjäseniin suhteita yllä joita vielä on jäljellä. Tilanne on se että itse olen joutunut köyhyys ja työttömyyskierteeseen eikä loppua näy. Pikkusiskoni puolestaan pääsi aikoinaan pitkään hyväpalkkaiseen duunin sukulaissuhteiden kautta ja normaalin elämän syrjään kiinni. Se kärjisti tilannetta entisestään. Hän pääsi elättelemään suuruuskuvitelmillaan siitä kuinka paljon onnistuneempi ihminen hän on minuun verrattuna. Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa sen kanssa että hän on menestynyt työelämän mittapuilla paremmin kuin minä. En ole alemmuudentuntoinen. Hänellä on pakkomielle pitää ylemmyydentuntoaan yllä kustannuksellani. Hän takertuu kaikenlaisiin ulkoisiin mitä typerimpiin seikkoihin siitä miten hän on normaali ja minä epänormaali. Se on todella ärsyttävää. Erityisen outoa on se että hänellä on tapana vittuilla minulle miessuhteistani. Hän itse ei ole koskaan edes seurustellut. Kun minulla on ollut seurustelusuhde hänellä on aina todella vastenmielinen tapa kuittailla siitä.
Onko teillä muilla kokemusta että tällainen sisarussuhde voisi vielä korjaantua? Voiko tuollainen ihminen tulla vielä joskus järkiinsä? Taidan olla itse vain tyhmä jos yritän pitää ainoaa jäljellä olevaa siskoani elämässäni? Asia on vaivannut erityisesti viime kesän jälkeen. Pitäisi tehdä päätös asiassa.
Päällepäsmäri pikkusisko
31
2286
Vastaukset
- oppeliini1
Me jokainen olemme erilaisia.
Kaikkia ei mitenkään voi hyväksyä heidän olemuksensa, ajattelutavan ja käytoksen takia. Heitä kohtaan voi ja kuuluukin olla kohtelias, mutta heihin ei tarvitse oma-alotteisesti pitää yhteyttä.
Pakollisissa tapaamisissa ei missään tapauksessa tarvitse kertoa mitään omia asioita, vain jutella yleisistä (sää, ulkopolitiikka, naapurin kissa tjms)
On aivan sama ovatko nuo epämiellyttävät ihmiset sukulaisia, omaa perhettä vai täysin ulkopuolisia.
Täysin tarpeettomasti myrkytät mielesi asialla jolle et voi mitään.
Vain tee omasta elämästäsi paras, iloitse Luojan sinulle antamista mahdollisuuksista tehdä, nähdä ja kokea kauneutta ja hyvyyttä. - ei-sukulaispakkoa
Taidat kuitenkin olla kateellinen ja se purkautuu arvostelemisena, vaikka syytät häntä samanlaisesta käytöksestä. Elä omaa elämääsi ja anna siskosi elää omaansa omaan tapaansa. Ehkä siskosi on hankala tyyppi, mutta tehtäväsi ei ole hänen käytöksensä korjaaminen ja arvostelu siinäkään tapauksessa. Ongelma siis on oman pääsi sisällä, kun et voi lakata vertaamasta itseäsi siskoosi ja yrittämällä vääntää häntä omaan muottiisi ja jauhamalla hemmotteluista ja muista ikivanhoista asioista. Suhtaudu häneen kuin kehen tahansa puolituttuun, jonka kanssa et tule kovin hyvin toimeen, niin alkaa varmaan helpottaa.
- hirsisilmässä
Ap:lle. Niinhän sitä jo raamatussa sanottiin, että on helpompi nähdä malka naapurin silmässä kuin omassa tai jotain sinne päin.
Ota oma elämäsi ensin hallintaan ja vasta sen jälkeen käy muita haukkumaan.
Työttömyys, velkakierre, köyhyys, seurustelusuhteittesi kariutuminen johtuvat sinusta itsestäsi ja sinun omasta käytöksestäsi ja valinnoistasi. Älä sysää omia epäonnistumisiasi sisaresi harteille.- koiraoksennuksellaan
En ole velkakierteessä enkä syyttänyt siskoani omista ongelmistani. Elämäni on kiitos vain ihan hallinnassa. Se tulee kyllä esille ap viestistä. Taisi nyt vain osua ja upota johonkin omaan hermoosi tämä vuodatus.
- tämä_tuli_mieleen
koiraoksennuksellaan kirjoitti:
En ole velkakierteessä enkä syyttänyt siskoani omista ongelmistani. Elämäni on kiitos vain ihan hallinnassa. Se tulee kyllä esille ap viestistä. Taisi nyt vain osua ja upota johonkin omaan hermoosi tämä vuodatus.
Jos kerran olet siskoasi parempi ihminen, niin miksi sukulaisenne ei tarjonnut sitä duunipaikkaa sinulle?
- koiraoksennuksellaan
tämä_tuli_mieleen kirjoitti:
Jos kerran olet siskoasi parempi ihminen, niin miksi sukulaisenne ei tarjonnut sitä duunipaikkaa sinulle?
No mutta olipa provokatiivista. Melkein suutuin mutta en ihan.
En tiedä miten syväluotaavan analyysin odotat keskustelufoorumilla saavasi vuosikymmenien tapahtuminen kaikista pikku juonenkäänteistä. En ole orientoitunut siihen että alan tähän kirjoittaa tuhatsivuista elämänkertaa. Älä anna sen kuitenkaan häiritä koska osaat itse jokatapauksessa keksiä hatustasi kaikenlaisia tarinoita tuntemattomien nettikirjoittelijoiden elämään. Olethan jo keksinyt minulle velkakakierteitä ja elämän hallinnan puutetta ja sen sellaista jännää. Kyllä sinä varmasti lopunkin tarinan keksit ihan itse.
Pikkusiskoni on kyllä saanut palautetta oudosta käytöksestään kaikkialta muualtakin. Että ongelma ei ole minun korvieni välissä. Minun ongelmani on se etten tiedä miten toimia täysin joustamattoman ihmisen kanssa joka vyöryy päälle kuin katujyrä. Jokatapauksessa joudun häntä tapaamaan erilaisissa tilanteissa jatkossakin. Olen vain kurkkuani myöten täynnä hänen itsekekskeisyyttään, oikuttelujaan ja tätä koko asetelmaa.
Jos nyt totta puhutaan pikusiskoni saa minussa aikaan sairaan olon. Joku hänessä on pahasti pielessä. Tämän toteaminen ei tarkoita että minä väittäisin olevani täydellinen. Minulla ei ole koskaan ollut muiden ihmisten kanssa samanlaisia ongelmia. Jo kadulla käveleminen hänen kanssaan tuottaa joskus vaikeuksia. Nämä ongelmat ovat olleet olemassa lapsesta asti. Jo koko siinä tavassa miten hän näkee minut on jotain todella omituista. Aivan kuin olisin lavaste hänen elämässään. Kun minä yritän ylläpitää ihmissuhdetta, hän puoletaan tuntuu vain käyttävän minua johonkin. Tulee esineellinen ja käytetty olo kun olen hänen kanssaan tekemisissä. Olo on aika usein vain ällöttynyt kun olen ollut jossakin yhteyksissä hänen kanssaan.
Hän saattaa käskeä minua kuin koiraa olemaan sellainen kuin hän haluaa, tekemään siten kuin hän haluaa, kävelemään sitä tahtia kuin hän haluaa eikä tajua että tuollaisessa asenteessa on mitään pielessä. Kun huomautan asiasta hän yleensä vain suuttuu kuin kakara lisää tai alkaa naureskella. Kaikki mitä meidän välillämme tapahtuu on hänelle kuin kaupankäyntiä. Jos alkaisin oikeasti puolustautumaan se vaatisi minulta itseltäni aika helevetin aggressiivista käytöstä. Enkä usko että sekään tehoaisi. Askarruttaa voiko pelkkä kasvatus muokata ihmisen persoonallisuuden tuollaiseksi. Kasvatus oli kyllä aivan täysin perseestä. Mutta voiko se todella tehdä ihmisestä täysin kykenemättömän edes aikuisena käyttämään omia aivojaan ja umpisokean omalle kätökselleen? Ongelma ei todellkaan ollut se että hän olisi jäänyt rakkaudesta huolenpidosta ja huomiosta paitsi. Päinvastoin. - anna-olla
koiraoksennuksellaan kirjoitti:
No mutta olipa provokatiivista. Melkein suutuin mutta en ihan.
En tiedä miten syväluotaavan analyysin odotat keskustelufoorumilla saavasi vuosikymmenien tapahtuminen kaikista pikku juonenkäänteistä. En ole orientoitunut siihen että alan tähän kirjoittaa tuhatsivuista elämänkertaa. Älä anna sen kuitenkaan häiritä koska osaat itse jokatapauksessa keksiä hatustasi kaikenlaisia tarinoita tuntemattomien nettikirjoittelijoiden elämään. Olethan jo keksinyt minulle velkakakierteitä ja elämän hallinnan puutetta ja sen sellaista jännää. Kyllä sinä varmasti lopunkin tarinan keksit ihan itse.
Pikkusiskoni on kyllä saanut palautetta oudosta käytöksestään kaikkialta muualtakin. Että ongelma ei ole minun korvieni välissä. Minun ongelmani on se etten tiedä miten toimia täysin joustamattoman ihmisen kanssa joka vyöryy päälle kuin katujyrä. Jokatapauksessa joudun häntä tapaamaan erilaisissa tilanteissa jatkossakin. Olen vain kurkkuani myöten täynnä hänen itsekekskeisyyttään, oikuttelujaan ja tätä koko asetelmaa.
Jos nyt totta puhutaan pikusiskoni saa minussa aikaan sairaan olon. Joku hänessä on pahasti pielessä. Tämän toteaminen ei tarkoita että minä väittäisin olevani täydellinen. Minulla ei ole koskaan ollut muiden ihmisten kanssa samanlaisia ongelmia. Jo kadulla käveleminen hänen kanssaan tuottaa joskus vaikeuksia. Nämä ongelmat ovat olleet olemassa lapsesta asti. Jo koko siinä tavassa miten hän näkee minut on jotain todella omituista. Aivan kuin olisin lavaste hänen elämässään. Kun minä yritän ylläpitää ihmissuhdetta, hän puoletaan tuntuu vain käyttävän minua johonkin. Tulee esineellinen ja käytetty olo kun olen hänen kanssaan tekemisissä. Olo on aika usein vain ällöttynyt kun olen ollut jossakin yhteyksissä hänen kanssaan.
Hän saattaa käskeä minua kuin koiraa olemaan sellainen kuin hän haluaa, tekemään siten kuin hän haluaa, kävelemään sitä tahtia kuin hän haluaa eikä tajua että tuollaisessa asenteessa on mitään pielessä. Kun huomautan asiasta hän yleensä vain suuttuu kuin kakara lisää tai alkaa naureskella. Kaikki mitä meidän välillämme tapahtuu on hänelle kuin kaupankäyntiä. Jos alkaisin oikeasti puolustautumaan se vaatisi minulta itseltäni aika helevetin aggressiivista käytöstä. Enkä usko että sekään tehoaisi. Askarruttaa voiko pelkkä kasvatus muokata ihmisen persoonallisuuden tuollaiseksi. Kasvatus oli kyllä aivan täysin perseestä. Mutta voiko se todella tehdä ihmisestä täysin kykenemättömän edes aikuisena käyttämään omia aivojaan ja umpisokean omalle kätökselleen? Ongelma ei todellkaan ollut se että hän olisi jäänyt rakkaudesta huolenpidosta ja huomiosta paitsi. Päinvastoin.Ota ero siskostasi, et voi häntä muuttaa vaikka kuinka kritisoisit. Muodolliset välit eron jälkeen, älä soittele, älä ajattele, älä mustamaalaa, jätä rauhaan.
Niin kuin jo moni antoi ohjeita. - koiraoksennuksellaan
anna-olla kirjoitti:
Ota ero siskostasi, et voi häntä muuttaa vaikka kuinka kritisoisit. Muodolliset välit eron jälkeen, älä soittele, älä ajattele, älä mustamaalaa, jätä rauhaan.
Niin kuin jo moni antoi ohjeita.Kuka mustamaalaa? Saat tuon kuulostamaan siltä kuin minä mustamaalaisin ja häiriköisin siskoani. Kuvio on ihan päinvastoin. Hän mustamaalaa minua mm. toisen puolen sukulaisillemme. Koska hän itse saa koko ajan kiusallista palautetta omasta käytöksestään ja hänellä on tapana purkaa sitä jatkuvaa nöyryytystään minuun hän on ominut toisen puolen sukulaiset itselleen ja juoruillut jo vuosia ties mitä inhottavaa minusta heille. On huvittavaa kun törmään näihin sukulaisiin ja he katsovat minua kieroon kuin he 'tietäisivät' minusta jotakin kiusallista. En uskalla edes ajatella millaisen version pikkusisko on minusta tehnyt heille. Koska en ole itse näiden sukulaisten kanssa tekemisissä eivätkä he ilmeisesti osaa suhtautua kriittisesti siskoni juoruihin heille on muodostunut minusta joku aivan kieroutunut käsitys. Olen ilmeisesti heidän käsityksensä mukaan jonkinlainen säälittävä syrjäytynyt moniongelmainen mielisairas alkoholisti tjsp. Ilme- ja elekieli on näkemisen arvoista kun serkut ja kummit ja kaimat kävelevät kadulla vastaan ja tulevat kekkereissä juttelemaan. Tai pikemminkin tarkkailevat minua etäisyyden päästä. Seitsemän vuotta nuorempi hieman yksinkertainen serkkukin sössöttää minulle kuin olisin kehitysvammainen ja katsoo sillä tavalla kuin jotain pikkulasta katsotaan. Sillä tavalla, tiedätkö, säälien alaspäin.
Että tässäkin kohtaa voit olla huoletta, minä en todella ole se joka harrastaa mustamaalausta selän takana.
Olen vain kertonut ongelmista ihmissuhteessa. Varsinkin viime kesän jälkeen tämä tilanne on pyörinyt päivittäin mielessä ja tuntuu että pitäisi tehdä joku ratkaisu asiassa. Ketään ei ole mainittu nimeltä joten et tiedä kenestä puhun. Ei tällaisesta voi kuitenkaan kertoa jos ei voi käsitellä sen toisen osapuolen ongelmallista käytöstä. Se ei ole mitään mustamaalausta. Se näyttää ärsyttävän sinua jostakin syystä?
Ei se ole niin yksinkertaista pistää välejä poikki kun on kyseessä ihminen jonka kanssa on kuitenkin jo puoli ihmiselämää takana. Olemme kasvaneet yhdessä, meillä oli yhteinen lapsuus ja kaikki siinä ei olllut pelkkää paskaa. Meillä oli yhteiset leikit lapsena, pikkusisko oli myös meidän isosiskojen ja koko naapuruston lemmikki koska oli niin ihana söpöläinen lapsena. Meillä on hauskoja yhteisiä muistoja matkoilta, lapsuuskesiltä, pihaleikeistä. Kaiken paskan lisäksi myös tällaiset asiat ovat hyvässä muistissa. Joten ei se nyt ihan niin suoraviivaista ole että siitä vain hankkiudutaan eroon hankalasta ihmisestä ja avot ongelma poistunut. - anna-olla
koiraoksennuksellaan kirjoitti:
Kuka mustamaalaa? Saat tuon kuulostamaan siltä kuin minä mustamaalaisin ja häiriköisin siskoani. Kuvio on ihan päinvastoin. Hän mustamaalaa minua mm. toisen puolen sukulaisillemme. Koska hän itse saa koko ajan kiusallista palautetta omasta käytöksestään ja hänellä on tapana purkaa sitä jatkuvaa nöyryytystään minuun hän on ominut toisen puolen sukulaiset itselleen ja juoruillut jo vuosia ties mitä inhottavaa minusta heille. On huvittavaa kun törmään näihin sukulaisiin ja he katsovat minua kieroon kuin he 'tietäisivät' minusta jotakin kiusallista. En uskalla edes ajatella millaisen version pikkusisko on minusta tehnyt heille. Koska en ole itse näiden sukulaisten kanssa tekemisissä eivätkä he ilmeisesti osaa suhtautua kriittisesti siskoni juoruihin heille on muodostunut minusta joku aivan kieroutunut käsitys. Olen ilmeisesti heidän käsityksensä mukaan jonkinlainen säälittävä syrjäytynyt moniongelmainen mielisairas alkoholisti tjsp. Ilme- ja elekieli on näkemisen arvoista kun serkut ja kummit ja kaimat kävelevät kadulla vastaan ja tulevat kekkereissä juttelemaan. Tai pikemminkin tarkkailevat minua etäisyyden päästä. Seitsemän vuotta nuorempi hieman yksinkertainen serkkukin sössöttää minulle kuin olisin kehitysvammainen ja katsoo sillä tavalla kuin jotain pikkulasta katsotaan. Sillä tavalla, tiedätkö, säälien alaspäin.
Että tässäkin kohtaa voit olla huoletta, minä en todella ole se joka harrastaa mustamaalausta selän takana.
Olen vain kertonut ongelmista ihmissuhteessa. Varsinkin viime kesän jälkeen tämä tilanne on pyörinyt päivittäin mielessä ja tuntuu että pitäisi tehdä joku ratkaisu asiassa. Ketään ei ole mainittu nimeltä joten et tiedä kenestä puhun. Ei tällaisesta voi kuitenkaan kertoa jos ei voi käsitellä sen toisen osapuolen ongelmallista käytöstä. Se ei ole mitään mustamaalausta. Se näyttää ärsyttävän sinua jostakin syystä?
Ei se ole niin yksinkertaista pistää välejä poikki kun on kyseessä ihminen jonka kanssa on kuitenkin jo puoli ihmiselämää takana. Olemme kasvaneet yhdessä, meillä oli yhteinen lapsuus ja kaikki siinä ei olllut pelkkää paskaa. Meillä oli yhteiset leikit lapsena, pikkusisko oli myös meidän isosiskojen ja koko naapuruston lemmikki koska oli niin ihana söpöläinen lapsena. Meillä on hauskoja yhteisiä muistoja matkoilta, lapsuuskesiltä, pihaleikeistä. Kaiken paskan lisäksi myös tällaiset asiat ovat hyvässä muistissa. Joten ei se nyt ihan niin suoraviivaista ole että siitä vain hankkiudutaan eroon hankalasta ihmisestä ja avot ongelma poistunut.Näkäöään ärsyynnyt saamistasi vastauksista ja alat syytellä sinulle vastannutta. Sillä tavallahan se riita syntyy. Ongelmien ratkaisu vaatii sen että tekee jotakin toisella tavalla, siis itse teet, ei sisko. Ainoa mitä pystyy muuttamaan on oma käytös, mutta itse sitä muutosta on haluttava.
Lapsuudenmuistot ovat tärkeitä, mutta eivät ne mihinkään poistu, vaikka siskon kanssa ei ole enää läheistä suhdetta. Riitelykin on läheisyyttä, se kissanhännänvetohan jatkuu monilla hautaan asti perintöriitojenkin merkeissä.
- niinmetsävastaa
"Olen itse sanonut selvästi mikä mielestäni on pielessä mutta hänen kanssaan ei saa edes normaalia keskustelua aikaiseksi.
On vaikea ymmärtää miten aikuinen ihminen ei pysty ottamaan vastaan minkäänlaista kritiikkiä vaikka palaute on koko ajan samanlaista. "
Herää kysymys millä tavalla itse käyttäydyt sisartasi kohtaan.- koiraoksennuksellaan
Minulle on herännyt sama kysymys. Olen tajunnut käyttäytyväni aivan liian alistuvasti vain jotta rauha pysyisi. Koska jos minä en jousta ja anna periksi nousee myrsky.
Se on vähän sama kuin tietynlaisten kulttuurien ihmiset tulkitsevat ystävällisyyden ja vieraanvaraisuuden alistumisen ja omanarvontunnottomuuden merkiksi. Se on survival of the fittest. Heille toise osapuolen joustaminen ja kompromissien teko tarkoittaa että tyhmä perseennuolija tarjoaa johtaja paikan ilmaiseksi kun toinen vain yrittää luoda tasa- arvoista ihmissuhdetta. - poispois
Ystävällisyys ja vieraanvaraisuus saa itselle hyvän olon! Onhan siinä tehnyt oikein!
Jos joku tulkitsee tuon halventavalla tavalla, se on heidän katsomuksensa, itsellä siihen ei ole osaa ei arpaa.
Mihin itsellä ON osaa ja arpaa: valita ihmiset joiden kanssa on ja haluaa olla tekemisissä. Tuohon ryhmään ei tietenkään kuulu halveksijat ja muut ilkeämieliset. Ts, ihmiset jotka antavat vain pahaa mieltä. Se on heidän 100% oma VALINTA elää ja toimia. Siihen sinä et voi vaikuttaa.
Olivatpa he perhettä, sukua tai keitä muita tahaansa, vain laske tuon tason ihmiset pois elämästäsi.
- neutraali_suhtautuminen
Jos kerran noin ikävä sisko sinulla on, niin täytyyhän sinun tajuta ettei siskosi ole terve. Hänellä on poikkeama käytöksessä, mielenterveysongelma tai kehityshäiriö, what ever, ei sillä diagnoosilla ole minkäänlaista väliä. Eikä oikeasti silläkään miksi hänestä on tullut sellainen kuin on tullut.
Minulla on kokemusta ongelmallisista sisaruussuhteista. Ne paranivat heti kun muutin omaa käyttäytymistäni.
Sanot olevasi hyvä ihminen, sinulla ei ole mitään ongelmia vaikka olet työttömyyys- ja köyhyyskierteessä, joten ole se mitä sanot olevasi, viisaampi kuin siskosi. Käyttäydy häntä kohtaan jatkossa neutraalisti, älä moiti siskoasi, älä arvostele hänen tekemisiään, älä vähättele hänen älykkyyttään tai tekemiään valintoja, älä puhu hänen asioista kenellekään muulle. Siskosi on mikä on, hyväksy se ja anna olla.
Anna siskosi mennä omia menojaan ja mene sinä yksin omaan tahtiisi. Älä lähde hänen kanssaan minnekään yhdessä, jos pyytää, sanot että kiva kun kysyit mutta olen jo suunnitellut muuta. Ei sinun ole pakko hänen kanssaan kahvitella ulkona tai hyppiä siskosi pillin mukaan.
Ole ystävällinen siskollesi, kun soittaa, vastaat ja juttelet normaalisti. Jos hän vaahtoaa, vaatii, käskyttää, juoruilee sinusta muille ihmisille tai mustamaalaa sinua, älä lähde mukaan.
Jos siskosi haluaa tulla luoksesi käymään, anna tulla, mutta sano, että olen sopinut tapaamisen vaikkapa kahden tunnin päähän siitä. Näin hän ei viivy luonasi kauaa. Kun käy sano kiva kun kävit tule toistekin. Ei väliä mitä hän sinusta puhuu, vastaa hänelle ystävällisesti ja hyvällä tavalla.
Jos olette samassa paikassa sukuloimassa, anna siskosi käyttäytyä niin kuin käyttäytyy, ei hän ole sinun ongelmasi. Sinä olet sinä, et siskosi jatke etkä osa. Jos kuulet että siskosi on sinua mustamaalannut muille ihmisille, sanot että siskoni nyt on oma persoonansa, jos teillä on kysyttävää minun asioistani, niin kerron mielelläni.
Sanot ettet ole pitänyt yhteyttä toisen puolen sukulaisiin ja nyt he luulevat sinusta vaikka ja mitä. No, asia on helposti korjattavissa, soitat kysyt niille mitä kuuluu, käyt kylässä, viet mennessäsi kukkia, käyttäydyt aurinkoisesti, avoimesti ja hyvin. Silleen ne väärät luulot ja asiat korjaantuvat. Pikkuhiljaa sinun oman käytöksesi myötä.- koiraoksennuksellaan
Onko sinulla erityinen syy vastailla minulle noin piikikkäästi ja viisastelevasti tähän tapaan?
"Sanot olevasi hyvä ihminen, sinulla ei ole mitään ongelmia vaikka olet työttömyyys- ja köyhyyskierteessä, joten ole se mitä sanot olevasi, viisaampi kuin siskosi. "
En ole sanonut mitään tuollaista. Oletko miettinyt mikä minun jutuissani ärsyttää sinua? Vai onko sinulla kenties tavoite saada minut ärsyyntymään jotta voisit todistaa että viat ovat minussa, ja etten minäkään täydellinen ole? Aivan kuin olisin jotain sellaista väittänyt.
Kuten sanoin vuosien varrella olen ottanut etäisyyttä ja välillä ollaan oltu enemmän tekemisissä. Tähän mahtuu kaikenlaisia vaiheita. Ohjeesi kuulostavat siltä kuin kuvittelisit etten ole itse ymmärtänyt että kuvailemallasi tavalla voi toimia hankalien ihmissuhteiden kanssa. Ongelmahan on juuri se etten jaksa enää tuollaista loputonta pelaamista että täytyy koko ajan taktikoida, ennakoida ja manipuloida tilanteita, keksiä tekosyitä ja valehdella jne. Se on uuvuttavaa. Leikki- ikä on jo ohi.
Minulla ei ole koskaan ollut tapana ottaa kantaa millään tavalla hänen henkilökohtaiseen elämäänsä ja valintoihinsa. Tässäkin kohtaa se kuvio on päinvastoin. Hän on kova tyttö ronkkimaan minun henkilökohtaisia asioitani, valintojani, vittuilemaan miessuhteistani ja arvostelemaan kaikkea mitä teen. Ja se totta tosiaan on ongelma minulle halusin tai en. En tiedä minkälaisessa teflonkuplassa sellaiset ihmiset elävät jotka väittävät ettei sen pitäisi vaikuttaa omaan elämään mitenkään mitä muut ihmiset sinulle tekevät. Tosielämä ei mene niin.
Ja mikä sinut saa kuvittelemaan että jos ihmisten vain antaa mennä menojaan he myös menevät menojaan? - neutraali_suhtautuminen
koiraoksennuksellaan kirjoitti:
Onko sinulla erityinen syy vastailla minulle noin piikikkäästi ja viisastelevasti tähän tapaan?
"Sanot olevasi hyvä ihminen, sinulla ei ole mitään ongelmia vaikka olet työttömyyys- ja köyhyyskierteessä, joten ole se mitä sanot olevasi, viisaampi kuin siskosi. "
En ole sanonut mitään tuollaista. Oletko miettinyt mikä minun jutuissani ärsyttää sinua? Vai onko sinulla kenties tavoite saada minut ärsyyntymään jotta voisit todistaa että viat ovat minussa, ja etten minäkään täydellinen ole? Aivan kuin olisin jotain sellaista väittänyt.
Kuten sanoin vuosien varrella olen ottanut etäisyyttä ja välillä ollaan oltu enemmän tekemisissä. Tähän mahtuu kaikenlaisia vaiheita. Ohjeesi kuulostavat siltä kuin kuvittelisit etten ole itse ymmärtänyt että kuvailemallasi tavalla voi toimia hankalien ihmissuhteiden kanssa. Ongelmahan on juuri se etten jaksa enää tuollaista loputonta pelaamista että täytyy koko ajan taktikoida, ennakoida ja manipuloida tilanteita, keksiä tekosyitä ja valehdella jne. Se on uuvuttavaa. Leikki- ikä on jo ohi.
Minulla ei ole koskaan ollut tapana ottaa kantaa millään tavalla hänen henkilökohtaiseen elämäänsä ja valintoihinsa. Tässäkin kohtaa se kuvio on päinvastoin. Hän on kova tyttö ronkkimaan minun henkilökohtaisia asioitani, valintojani, vittuilemaan miessuhteistani ja arvostelemaan kaikkea mitä teen. Ja se totta tosiaan on ongelma minulle halusin tai en. En tiedä minkälaisessa teflonkuplassa sellaiset ihmiset elävät jotka väittävät ettei sen pitäisi vaikuttaa omaan elämään mitenkään mitä muut ihmiset sinulle tekevät. Tosielämä ei mene niin.
Ja mikä sinut saa kuvittelemaan että jos ihmisten vain antaa mennä menojaan he myös menevät menojaan?En minä viisastellut, toin vain ilmi sen, että vaikka olet huonommassa osassa kuin siskosi, omien puheittesi mukaan, eihän siskosi täällä ole kertomassa omaa puoltaan väleistänne, niin ole se parempi ihminen.
Vai nostaako sinussa taustalla päätään sama luonne kuin siskollasi?
Herkästi loukkaantuva ja itseensä ottava?
Enkä yritä opettaa enkä viisastella yhtään mitään. Jos olet niin viisas kuin sanot olevasi, anna olla, lopeta siskosi tekemisistä ja sanomisista ärsyyntyminen. Ei teidän molempien tarvitse käyttäytyä pienen uhmaikäisen lapsen lailla ja koetella toisianne. Eikä sinun tarvitse pelailla mitään pelejä, kun sanot, että olet sopinut muuta, se muu voi olla vaikka oleminen yksiksesi, teet lupauksen itsellesi tänään en vietä aikaa siskoni kanssa, ja se siitä, muuta on sovittu.
Jos kerran tämä sama paskakäytös on jatkunut koko siskosi suunnalta koko hänen olemassa oloajan, 20-30 vuotta tai enemmän, miksi yhä ärsyynnyt, lopeta.
Koeta tajuta, että eihän sinun tarvitse välittää vaikka siskosi ronkkii sinun henkilökohtaisia asioitasi. Aina kun siskosi kommentoi sinun elämääsi, et reagoi, et kommentoi, et suutu, et vastaa yhtään mitään ihan sama vaikka haukkuisi tai ivaisi kuinka, vaihdat puheenaihetta.
Et puhu itsestäsi, et miesasioistasi, et työttömyydestäsi, et köyhyydestäsi, et puhu yhtään mistään joka sivuaa sinun omaa elämääsi siskollesi.
Jos siskosi vittuilee sinulle ihan sama olipa se mistä tahansa, niin so what, et ota koppia vastaan, muutat keskustelun suuntaa tyyliiin; kylläpä on ilmoja pidellyt, mitenkäs sulla meni se juttu josta kerroit. Puhutte vain hänen tekemisistään, ette koskaan sinun. Piste.
Siskoasi et voi muuttaa, mutta omaa käytöstäsi voit. Et reagoi enää negatiivisiin asioihin.
Jos siskosi sattuu kehumaan vaikka tukkaasi että onpa se nätisti, sanot kiitos. Ja kaikkiin muihinkin positiivisiin asioihin... mutta... et koskaan vastaa mitään mikä sivuaa sinun omaa elämääsi.
Älä ruoki siskosi uteliaisuutta, älä anna hänelle ammuksia käsiin millään mikä sivuaa sinun omaa elämääsi.
Anna siskosi olla se ikävä ihminen. Manipuloikoon jotain toista jatkossa.
Ole sinä se mukava tyyppi ja käyttäydy sen mukaisesti.
Jos se ei sinulta onnistu, niin mieti, olisiko teissä molemmissa sittenkin sitä samaa pahaa ja ilkeää verta. - koiraoksennuksellaan
neutraali_suhtautuminen kirjoitti:
En minä viisastellut, toin vain ilmi sen, että vaikka olet huonommassa osassa kuin siskosi, omien puheittesi mukaan, eihän siskosi täällä ole kertomassa omaa puoltaan väleistänne, niin ole se parempi ihminen.
Vai nostaako sinussa taustalla päätään sama luonne kuin siskollasi?
Herkästi loukkaantuva ja itseensä ottava?
Enkä yritä opettaa enkä viisastella yhtään mitään. Jos olet niin viisas kuin sanot olevasi, anna olla, lopeta siskosi tekemisistä ja sanomisista ärsyyntyminen. Ei teidän molempien tarvitse käyttäytyä pienen uhmaikäisen lapsen lailla ja koetella toisianne. Eikä sinun tarvitse pelailla mitään pelejä, kun sanot, että olet sopinut muuta, se muu voi olla vaikka oleminen yksiksesi, teet lupauksen itsellesi tänään en vietä aikaa siskoni kanssa, ja se siitä, muuta on sovittu.
Jos kerran tämä sama paskakäytös on jatkunut koko siskosi suunnalta koko hänen olemassa oloajan, 20-30 vuotta tai enemmän, miksi yhä ärsyynnyt, lopeta.
Koeta tajuta, että eihän sinun tarvitse välittää vaikka siskosi ronkkii sinun henkilökohtaisia asioitasi. Aina kun siskosi kommentoi sinun elämääsi, et reagoi, et kommentoi, et suutu, et vastaa yhtään mitään ihan sama vaikka haukkuisi tai ivaisi kuinka, vaihdat puheenaihetta.
Et puhu itsestäsi, et miesasioistasi, et työttömyydestäsi, et köyhyydestäsi, et puhu yhtään mistään joka sivuaa sinun omaa elämääsi siskollesi.
Jos siskosi vittuilee sinulle ihan sama olipa se mistä tahansa, niin so what, et ota koppia vastaan, muutat keskustelun suuntaa tyyliiin; kylläpä on ilmoja pidellyt, mitenkäs sulla meni se juttu josta kerroit. Puhutte vain hänen tekemisistään, ette koskaan sinun. Piste.
Siskoasi et voi muuttaa, mutta omaa käytöstäsi voit. Et reagoi enää negatiivisiin asioihin.
Jos siskosi sattuu kehumaan vaikka tukkaasi että onpa se nätisti, sanot kiitos. Ja kaikkiin muihinkin positiivisiin asioihin... mutta... et koskaan vastaa mitään mikä sivuaa sinun omaa elämääsi.
Älä ruoki siskosi uteliaisuutta, älä anna hänelle ammuksia käsiin millään mikä sivuaa sinun omaa elämääsi.
Anna siskosi olla se ikävä ihminen. Manipuloikoon jotain toista jatkossa.
Ole sinä se mukava tyyppi ja käyttäydy sen mukaisesti.
Jos se ei sinulta onnistu, niin mieti, olisiko teissä molemmissa sittenkin sitä samaa pahaa ja ilkeää verta.Niin niin. Eli tarkoituksesi on ärsyttää minua tarkoituksella jotta voit todistaa että minäkin olen viallinen ja oikeastaan olemme samanlaisia siskoni kanssa. Kylläpä on nokkelaa.
"En minä viisastellut, toin vain ilmi sen, että vaikka olet huonommassa osassa kuin siskosi, omien puheittesi mukaan, eihän siskosi täällä ole kertomassa omaa puoltaan väleistänne, niin ole se parempi ihminen."
Sanoit selvästi että itse olisin väittänyt olevani parempi ja viisaampi ihminen. Ei kovin hedelmällinen tapa keskustella laittamalla jatkuvasti sanoja toisen suuhun. Ja tiedät oikein hyvin sen olevan ärsyttävää. Uskotko sinä oikeasti että jos saat tällä tavalla toisen ärtymään se todistaa jotakin toisen vaikeasta luonteesta?
"Jos olet niin viisas kuin sanot olevasi, anna olla, lopeta siskosi tekemisistä ja sanomisista ärsyyntyminen."
My ass....en ole sanonut olevani viisas. Kuten tiedät.
Ei täst tuu lasta eikä paskaa kuule nyt sun kaa.
Ja nyt jäädään odottelemaan voitonriemuista kommenttia että haa, kas tuossa, vaikea luonne se nostaa päätään. Että nyt on niinko sitten todistettu että olen itse vaikea luonne, tai yliherkkä, tai jotain. Kiva kiitos tästä. - koiraoksennuksellaan
neutraali_suhtautuminen kirjoitti:
En minä viisastellut, toin vain ilmi sen, että vaikka olet huonommassa osassa kuin siskosi, omien puheittesi mukaan, eihän siskosi täällä ole kertomassa omaa puoltaan väleistänne, niin ole se parempi ihminen.
Vai nostaako sinussa taustalla päätään sama luonne kuin siskollasi?
Herkästi loukkaantuva ja itseensä ottava?
Enkä yritä opettaa enkä viisastella yhtään mitään. Jos olet niin viisas kuin sanot olevasi, anna olla, lopeta siskosi tekemisistä ja sanomisista ärsyyntyminen. Ei teidän molempien tarvitse käyttäytyä pienen uhmaikäisen lapsen lailla ja koetella toisianne. Eikä sinun tarvitse pelailla mitään pelejä, kun sanot, että olet sopinut muuta, se muu voi olla vaikka oleminen yksiksesi, teet lupauksen itsellesi tänään en vietä aikaa siskoni kanssa, ja se siitä, muuta on sovittu.
Jos kerran tämä sama paskakäytös on jatkunut koko siskosi suunnalta koko hänen olemassa oloajan, 20-30 vuotta tai enemmän, miksi yhä ärsyynnyt, lopeta.
Koeta tajuta, että eihän sinun tarvitse välittää vaikka siskosi ronkkii sinun henkilökohtaisia asioitasi. Aina kun siskosi kommentoi sinun elämääsi, et reagoi, et kommentoi, et suutu, et vastaa yhtään mitään ihan sama vaikka haukkuisi tai ivaisi kuinka, vaihdat puheenaihetta.
Et puhu itsestäsi, et miesasioistasi, et työttömyydestäsi, et köyhyydestäsi, et puhu yhtään mistään joka sivuaa sinun omaa elämääsi siskollesi.
Jos siskosi vittuilee sinulle ihan sama olipa se mistä tahansa, niin so what, et ota koppia vastaan, muutat keskustelun suuntaa tyyliiin; kylläpä on ilmoja pidellyt, mitenkäs sulla meni se juttu josta kerroit. Puhutte vain hänen tekemisistään, ette koskaan sinun. Piste.
Siskoasi et voi muuttaa, mutta omaa käytöstäsi voit. Et reagoi enää negatiivisiin asioihin.
Jos siskosi sattuu kehumaan vaikka tukkaasi että onpa se nätisti, sanot kiitos. Ja kaikkiin muihinkin positiivisiin asioihin... mutta... et koskaan vastaa mitään mikä sivuaa sinun omaa elämääsi.
Älä ruoki siskosi uteliaisuutta, älä anna hänelle ammuksia käsiin millään mikä sivuaa sinun omaa elämääsi.
Anna siskosi olla se ikävä ihminen. Manipuloikoon jotain toista jatkossa.
Ole sinä se mukava tyyppi ja käyttäydy sen mukaisesti.
Jos se ei sinulta onnistu, niin mieti, olisiko teissä molemmissa sittenkin sitä samaa pahaa ja ilkeää verta.Tämä on muuten hauska tämä kulunut vanha neuvo että "ole _sinä_ se mukava tyyppi". Tai se kypsä ja fiksumpi jne. Jos joku joutuu olemaan epäkypsän tai muuten hankalasti käyttäytyvän ihmisen vaikutuspiirissä häntä kehotetaan yleensä juuri noin. Nousemaan sen toisen yläpuolelle kuin joku saatanan omaan erinomaisuuteensa ihastunut narsisti. Ja sitten tulee hyvä mieli?
Ei minulla ole mitään erityistä tarvetta olla erityisen mukava. Minä haluan olla mieluummin itse onnellinen ja saada mielenrauhan itselleni. Ei se tule siten että kuluttaa energiaa sosiaalisissa tilanteissa sen todistelemiseen että juuri minä olen mukavampi tyyppi kuin se joku toinen. Neuvosi ovat kuin kehottaisit minua kasvamaan narsistiksi. Tai ainakin olemaan emotionaalisesti epärehellinen itselleni. Jos minua ärsyttää, ei se ole valintakysymys. Se on tunne joka tulee automaattisesti. Ja yleensä aika luonnollisena jatkumona aivan loogisesti ymmärrettävien syiden vuoksi.
Nää kuluneet vanhat viisaudet ovat juuri sitä. Kuuneita vanhoja toimimattomaksi todettuja neuvoja. Nothing else. - neutraali_suhtautuminen
koiraoksennuksellaan kirjoitti:
Tämä on muuten hauska tämä kulunut vanha neuvo että "ole _sinä_ se mukava tyyppi". Tai se kypsä ja fiksumpi jne. Jos joku joutuu olemaan epäkypsän tai muuten hankalasti käyttäytyvän ihmisen vaikutuspiirissä häntä kehotetaan yleensä juuri noin. Nousemaan sen toisen yläpuolelle kuin joku saatanan omaan erinomaisuuteensa ihastunut narsisti. Ja sitten tulee hyvä mieli?
Ei minulla ole mitään erityistä tarvetta olla erityisen mukava. Minä haluan olla mieluummin itse onnellinen ja saada mielenrauhan itselleni. Ei se tule siten että kuluttaa energiaa sosiaalisissa tilanteissa sen todistelemiseen että juuri minä olen mukavampi tyyppi kuin se joku toinen. Neuvosi ovat kuin kehottaisit minua kasvamaan narsistiksi. Tai ainakin olemaan emotionaalisesti epärehellinen itselleni. Jos minua ärsyttää, ei se ole valintakysymys. Se on tunne joka tulee automaattisesti. Ja yleensä aika luonnollisena jatkumona aivan loogisesti ymmärrettävien syiden vuoksi.
Nää kuluneet vanhat viisaudet ovat juuri sitä. Kuuneita vanhoja toimimattomaksi todettuja neuvoja. Nothing else."""Hänellä on suuret kuvitelmat omista kyvyistään vaikka ei ole kovin älykäs.... Muut sisarukset opetettiin tiukasti ottamaan muut huomioon ja käyttäytymään muita kohtaan fiksusti. Pikkusisko opetettiin olemaan itsekeskeinen vaatija jonka ei tarvinnut ottaa ketään muuta huomioon kuin itsensä."""""
Tuon perusteella oletin sinun olevan älykkäämpi (viisaampi) fiksumpi kuin siskosi. Jos tajuaisit pointtini, sinä et enää ärsyyntyisi siskosi käytöksestä, mutta kun et tajua, olet oikeassa, et ole viisas, anteeksi, olin väärässä. Se tästä sun perseestä.
Sinulla ei ole mitään erityistä tarvetta olla mukava. Ei ole siskollasikaan. Pattitilanne.
Sinä et muuta käytöstäsi, siskosi ei muuta käytöstään. Olette olleet tukkanuottasilla
jo vuosikymmenen tai kaksi, eikä muutosta tule, sama paska sisaruussuhde jatkuu tai katkeaa lopullisesti. Sitten vanhana haudan partaalla itketään miten ikävä on kun ei osattu sovussa elää. - koiraoksennuksellaan
neutraali_suhtautuminen kirjoitti:
"""Hänellä on suuret kuvitelmat omista kyvyistään vaikka ei ole kovin älykäs.... Muut sisarukset opetettiin tiukasti ottamaan muut huomioon ja käyttäytymään muita kohtaan fiksusti. Pikkusisko opetettiin olemaan itsekeskeinen vaatija jonka ei tarvinnut ottaa ketään muuta huomioon kuin itsensä."""""
Tuon perusteella oletin sinun olevan älykkäämpi (viisaampi) fiksumpi kuin siskosi. Jos tajuaisit pointtini, sinä et enää ärsyyntyisi siskosi käytöksestä, mutta kun et tajua, olet oikeassa, et ole viisas, anteeksi, olin väärässä. Se tästä sun perseestä.
Sinulla ei ole mitään erityistä tarvetta olla mukava. Ei ole siskollasikaan. Pattitilanne.
Sinä et muuta käytöstäsi, siskosi ei muuta käytöstään. Olette olleet tukkanuottasilla
jo vuosikymmenen tai kaksi, eikä muutosta tule, sama paska sisaruussuhde jatkuu tai katkeaa lopullisesti. Sitten vanhana haudan partaalla itketään miten ikävä on kun ei osattu sovussa elää.Kasvatustapa ei korreloi älykkyyden kanssa. Kuvailin tuossa vanhempien kasvatustapaa ja erilaisia vaatimuksia eri sisaruksille. Jos minut kasvatettiin ottamaan muut huomioon ja käyttäytymään muita kohtaan fiksusti ja siskoani hemmoteltiin ja hänelle suotiin erivapauksia ja oikeuksia se ei ole sama kuin väittäisin itse olevani erityisen älykäs ja viisas. Ja se että minä opin kasvatuksen vuoksi änkeämään itseni tosten tossujen alle, nuoleskelemaan toisten perseitä, kritisoimaan aina itseäni ja etsimään itsestäni vikoja silloinkin kun vika oli jossain ihan muualla teki minusta lopulta vain tekopyhän. Tekopyhyys ei ole mikään jalo ominaisuus. Se on käänteistä narsismia. Opin tuosta tavasta pois jo aikoja sitten.
Eikä sillä ole minulle merkitystä sinänsä onko joku älykäs tai vähemmän älykäs. Älykkäät ihmiset voivat olla todella kusipäisiä ja vähän yksinkertaisemmat voivat olla hyvin sympaattisia ihmisiä.
Täytyy sanoa että sinulla täytyy olla ylimaallisia kykyjä jos pystyt olemaan ärsyyntymättä vain tahdon voimalla. Minä en ole ollenkaan noin erinomainen. - koiraoksennuksellaan
neutraali_suhtautuminen kirjoitti:
"""Hänellä on suuret kuvitelmat omista kyvyistään vaikka ei ole kovin älykäs.... Muut sisarukset opetettiin tiukasti ottamaan muut huomioon ja käyttäytymään muita kohtaan fiksusti. Pikkusisko opetettiin olemaan itsekeskeinen vaatija jonka ei tarvinnut ottaa ketään muuta huomioon kuin itsensä."""""
Tuon perusteella oletin sinun olevan älykkäämpi (viisaampi) fiksumpi kuin siskosi. Jos tajuaisit pointtini, sinä et enää ärsyyntyisi siskosi käytöksestä, mutta kun et tajua, olet oikeassa, et ole viisas, anteeksi, olin väärässä. Se tästä sun perseestä.
Sinulla ei ole mitään erityistä tarvetta olla mukava. Ei ole siskollasikaan. Pattitilanne.
Sinä et muuta käytöstäsi, siskosi ei muuta käytöstään. Olette olleet tukkanuottasilla
jo vuosikymmenen tai kaksi, eikä muutosta tule, sama paska sisaruussuhde jatkuu tai katkeaa lopullisesti. Sitten vanhana haudan partaalla itketään miten ikävä on kun ei osattu sovussa elää.Mitä tarkoitat että olisimme olleet 'tukkanuottasilla' jo vuosikymmenet? Ongelma ei ole se että olisimme olleet riidoissa. Ongelma on dynamiikka.
Taidan siirtää nyt jotain omia sisarussuhteistasi tähän mun ongelmaani ja kuvittelet että tässä on samanlainen ongelma kuin sinulla itselläsi sisarustesi kanssa. Opettele erottamaan omat asiasi muiden asioista. - koiraoksennuksellaan
koiraoksennuksellaan kirjoitti:
Mitä tarkoitat että olisimme olleet 'tukkanuottasilla' jo vuosikymmenet? Ongelma ei ole se että olisimme olleet riidoissa. Ongelma on dynamiikka.
Taidan siirtää nyt jotain omia sisarussuhteistasi tähän mun ongelmaani ja kuvittelet että tässä on samanlainen ongelma kuin sinulla itselläsi sisarustesi kanssa. Opettele erottamaan omat asiasi muiden asioista.Korjaus:
"Taidan siirtää nyt jotain omia sisarussuhteistasi tähän mun ongelmaani..."
Tarkoitus oli sanoa "Taidat siirtää nyt jotain omia sisarussuhteistasi tähän mun ongelmaani"
- neutraali_suhtautuminen
hyvää elämää sinulle,.
- koiraoksennuksellaan
Olisikohan sun pitänyt ottaa itse omista neuvoistasi vaarin ja olla ärsyyntymättä viesteistäni? Eihän siihen tarvita muuta kuin tahdonvoimaa. ;-)
Tuntemattoman nettikirjoittelijan asiat eivät vaikuta omaan elämääsi mitenkään mutta silti nämä minun vuodatukseni ottaa noin kauhean koville juuri sinussa. Samaan aikaan kehotat minua olemaan ärsyyntymättä siitä miten siskoni kohtelee minua ja se totta tosiaan vaikuttaa minun elämääni. Ei ihan johdonmukaista ajattelua. - neutraali_suhtautuminen
koiraoksennuksellaan kirjoitti:
Olisikohan sun pitänyt ottaa itse omista neuvoistasi vaarin ja olla ärsyyntymättä viesteistäni? Eihän siihen tarvita muuta kuin tahdonvoimaa. ;-)
Tuntemattoman nettikirjoittelijan asiat eivät vaikuta omaan elämääsi mitenkään mutta silti nämä minun vuodatukseni ottaa noin kauhean koville juuri sinussa. Samaan aikaan kehotat minua olemaan ärsyyntymättä siitä miten siskoni kohtelee minua ja se totta tosiaan vaikuttaa minun elämääni. Ei ihan johdonmukaista ajattelua.Ei minulla ole mitään syytä ärsyyntyä kommenteistasi, päinvastoin, sääliksi käy jos suhteesi siskoosi jatkuu kuvailemallasi tavalla lopun elämäänne.
Meidän kahden välille ei synny keskusteluyhteyttä. Aloitus on sinun, ymmärrän ettei minulla ole mitään annettavaa sinulle, joten ei ole mitään järkeä tästä tätä enempää keskustella.
Toivotan uudelleen hyvää jatkoa ja väistyn muualle. - koiraoksennuksellaan
neutraali_suhtautuminen kirjoitti:
Ei minulla ole mitään syytä ärsyyntyä kommenteistasi, päinvastoin, sääliksi käy jos suhteesi siskoosi jatkuu kuvailemallasi tavalla lopun elämäänne.
Meidän kahden välille ei synny keskusteluyhteyttä. Aloitus on sinun, ymmärrän ettei minulla ole mitään annettavaa sinulle, joten ei ole mitään järkeä tästä tätä enempää keskustella.
Toivotan uudelleen hyvää jatkoa ja väistyn muualle.Ei sinulla olekaan mitään syytä ärsyyntyä viesteistäni. Tilanteesi ei liity sinuun henk. koht mitnekään. Siksi onkin mielenkiintoista kuinka suurta ärstystä ne sinussa ovat aiheuttaneet ja kuinka suurella intohimolla jaksat kommentti toisensa jälkeen vittuilla minulle.
- koiraoksennuksellaan
koiraoksennuksellaan kirjoitti:
Ei sinulla olekaan mitään syytä ärsyyntyä viesteistäni. Tilanteesi ei liity sinuun henk. koht mitnekään. Siksi onkin mielenkiintoista kuinka suurta ärstystä ne sinussa ovat aiheuttaneet ja kuinka suurella intohimolla jaksat kommentti toisensa jälkeen vittuilla minulle.
Tarkoitin tilanteeni ei tilanteesi. Prkln kirjoitusvirheet..
- jauhaajauhaa
Täydellisen tarpeettomasta jauhat tuota samaa, kuin vanhaa purukumia.
Lue oikein ajatuksella Oppeliini1.n ensimmäinen viestisi.
Siinä kerrotaa kaikki mitä sinun tulee tietäv saadaksesi ajatuksesi tasapainoon.
Tokko sinulla ole muuta ajateltavaa??????- koiraoksennuksellaan
Mitä samaa minä olen jauhanut? Vastailin nimimerkille nautraali_suhtautuminen korjaillen hänen vääriä tulkintojaan. Jos itse aloittaa keskustelun mielestäni on aika luonnollista vastailla kommentteihin ja keskustella loppuun asti.
Mutta joo tätä siitä saa kun itse päättää tulla jonnekin suolikaksytneljään ajattelemaan ääneen. By bad.
- nohätää
Johan on jaanattu samaa asiaa... Mutta poikkeama aiheesta puuttuu, joten otan sen hoitaakseni.
Eli reilu vuosi sitten aloitin työn viitenä iltana pari tuntia. Viime kesänä mut sivuutettiin täysin lisätuntien suhteen, kun vakimuijat piti lomiaan. Sen sijaan tuli yx tk-eläkeläinen, jolla on vaihinkokersa lapsestaan mitään välittämättömän äijän kanssa. Sitten yx jäi pois ja toi eukko tuli vakituiseksi. Sovittiin, ett hän tekee joka toisen viikonlopun ja joka toisen maanantain. Ensin oli puhe, ett tiistai-illankin tekisi. Mutt se kersa tarvi auton, kun ei voi mennä pyörällä 6km asfalttitietä! Joten tein koko talven joka toisen viikonlopun, jonka jälkeen ma vapaa. Hänen viikonloppunsa jälkeen ma töihin ja koko viikko töitä.
Jatkan toiste, tuli jotain.- nohätää
Hän siis tk-eläkkeellä eikä voi siksi tehdä enempää t. niin hän väittää.
Kerran sitten pyysin jotain hänen vuoroaan tehtäväkseni, että saisin 18h sille viikolle ja tienaisin työttömyysturvaa. Ei sopinut, oliko jokin lasku mihin tarvi rahaa. Alkoi lirkutella, että kesällä sitten saisin lisää tunteja ja noita 18h viikkojakin. Kesän tultua ei sitten ollutkaan sellainen aie kellään.
Kerran tarvin omasta syystä vapaailtaa ja aloin aamusta soittaa hänelle. Puoliltapäivin hän vastasi; kertoi yrittäneensä tietylle lääkärille aikaa. Puhe oli puuromaista ja hidasta. Lupasi tulla illalla. Soittelin sitten jollekin ja hän meni töihin ja peruutti tuon muijan vuoron, kun ilmeisesti oli edelleen vähemmän työkunnossa. Hänellä tiesin olevan jotain päihdehistoriaa vuosia sitten, mutten töissä siitä kertonut.
Joku viikonloppu oli sovittuna, että teen pe päivä iltavuoron, la vapaa ja su töitä. Eiköhän tää soita ja pyydä vaihtamaan pe-iltani la-iltaan. Sinne meni sekin vapaa! Arvaan, ett on kallistettu muutakin kuin autonrattia! Kerran hänelle sattui vatsapöpö juuri mun vapaapäivälle.
Nyt pinna paloi. No, joku otti sitten asiakseen ja nyt on listat ja saan iltavapaita. Kannatti nostaa meteli ja sanoa asiat halki ihmiselle, joka ei muuten kuuntele. Viime kesänä kutsuin hänet poimimaan jotain puutarhastani ja yleensä kuuli jotai, ett "sulla on mieskin elättämässä ja mun pitää tuota lasta elättää". Ei ole mun vika, itse on päättänyt pullauttaa muksun äijälle, joka ei vastuutaan kanna!
Helpotti, kun tänne sain jutun kipata. Kiitos!
Aloittajalle en neuvoja tyrkytä. Lähinnä voisit päättää olla vähemmän tekemisissä. Jos edelleen olet tekemisissä, sun on siedettävä siskosi luonne ja käytös. Et sinä voi sitä muuttaa eikä kai kukaan muukaan.
- Toiseksi..jäänyt
Ei voi juuri muuta ajatella, kuin että sisarkateus kestää monilla hautaan saakka.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta832122Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt231808- 311781
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin211530Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu671496- 761402
hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo201364Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61322En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121284- 721271