Minua vaivasi pitkään afrikkalainen kulttuuri. Ylistävään sävyyn kerrottiin sen yhteisöllisyydestä. Siihen sopii huonosti yhteen esim. Ruandan kansanmurha. Eräs lause helpotti ajatteluani. Yhteisöllinen kulttuuri on väkivaltainen. Kun sen kuulee ääneen, voi sopeutua. Henkilö, joka mieltää itsensä yhteisölliseksi, voi asian kuultuaan olla raikkaammin yhteisöllinen. Asian tunnistaminen kehittää tapaa olla väkivallaton. Tällä palstalla on käsitelty kvanttiteoriaa. Yhteistä on rajapintojen epämääräisyys. Miten lokeroida yhteisöllisyys ja yksilökeskeisyys? Esim. talvisotaan lähtiessä voi kuvitella olleen yhteishenkeä. Toisaalta lähdön ratkaisi yksittäisen henkilön oma intressi.
Yhteisöllisyys ja yksilökeskeisyys
Pipopää
11683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Missä on ylistetty afrikkalaisen kulttuurin (sellaista yhtenäistä ei edes ole olemassa) yhtenäisyyttä?
Pitää osata erottaa todellisuus ja valkoisten ylipainoisten tätien seksuaalisvaikutteiset unelmat.
Ensimmäisen lauseen vimeisen sanan siis piti olla "yhteisöllisyyttä". Sori virhe.
Yksilöllisyys on alemman tason ilmiö verrattuna yhteisöllisyyteen.
Ylemmän tason ilmiöt tukevat mm. luovuutta ja yksilöiden välistä luottamusta, joka alkaa tukemaan asioiden ja ilmiöiden kehitystä.
Yleisafrikkalaista kulttuuria ei ole olemassakaan. Afrikka on suuri manner ja sinne mahtuu paljon kaikenlaista.
Kaikki asiat eivät ole sitä miltä ne ensisilmäykseltä näyttävät olevan. Ei varsinkaan Afrikassa. Afrikan historia on ihmisten orjuuttamisen, väkivallan ja alistamisen historiaa, ja se on hyvin pitkälti Eurooppalaista perintöä.
Romantisoitu mielikuva "jaloista villeistä" joita ilkeät eurooppalaiset sitten vain ilmestyivät kiusaamaan. Ennen eurooppalaisiahan Afrikassa vallitsi suoranainen paratiisi, jossa pikajuoksijaheimot elivät sulassa sovussa keskenään, kten tekivät leijonat ja lampaatkin jotka nekin häiriintyivät vasta eurooppalaisen heteromiehen läsnäolosta.
Oikeasti häiritsevintä on että käytännössä tämänlaista äärimmäisen lapsellista ajatusmaailmaa esiintyy jopa yliopistoissa ns. "älymystön" keskuudessa, joiden "älykköjen" pitäisi olla tulevaisuutemme toivo. Ja ei, kyseessä ei ole olkiukko vaan asian voi lukea ihan yliopistovaikuttajien blogeista jotka ovat avoin ikkuna heidän häiriintyneen naiiviin ajattelumaailmaansa. Jonkinlainen neomarxistinen kieroutuma jossa todelliset faktat ja oikea historia saavat väistyä jonkin epämääräisen "tärkeämmän hyvän" vuoksi lasketellun narratiivin tieltä. Tuolla fantasiamaailmaan pohjautuvalla idealistisella polulla tulee yleensä vain vastaan se että ennen pitkää saavat "väistyä" myös "väärää mieltä" olevat ihmiset, vaikka sitten joukkohautoihin, kuten naapurissa sen seitsemän kymmentä vuotta.
Mutta me suomaliset maksamme velkaa. Olemme kollektiivisesti vastuussa muiden tekemisistä. Kun valkoinen ulkomainen paha mies tekee huonoa, suomalaiset miehet ovat tästä tietysti kollektiivisesti vastuussa.
Kun valkoinen mies tekee jotain hyvää, keksii vaikka sähkön, silla ei ole merkitystä, koska jotkut ihmiset ovat vain lähtökohtaisesti pahoja.
Kyllä älyköt ovat sitten viisaita.
Älykkö ja viisas eivät ole enää nykyään synonyymi. Älyköt ovat ponnistelleet kovasti todistaakseen tämän, ja lopulta onnistuneet siinä.
"Afrikan historia on ihmisten orjuuttamisen, väkivallan ja alistamisen historiaa, ja se on hyvin pitkälti Eurooppalaista perintöä."
Höpö höpö. Afrikan väkivallan historia oli jo olemassa kaunan ennen mitään "Eurooppalaista perintöä". Afrikan heimot orjuuttivat toisiaan, ja käyttivät kauppatavarana jos sotimiselta jättivät henkiin. Hieman myöhemmin ilmestyivät ensimmäiset valloittajat, arabit jotka myivät mustaa saharan eteläpuolista väestöä orjiksi toisilleen, siinä missä myivät myös toiset mustat toisia mustia.
Katsos kun perinnöllä tarkoitetaan yleensä jotakin joka oli ennen, joten tässä tapauksessa valkoisen miehen syyllistämisesi ei onnistu. Jos siis pitäydytään todellisuudessa ja oikeassa historiassa.
Äläkä poistattele asiallisia viestejä jos ja kun ei löydy vasta-argumentteja, raukka.
"Äläkä poistattele asiallisia viestejä jos ja kun ei löydy vasta-argumentteja, raukka."
Tyypillinen vasuri-"älykön" toimintatapa.
Totta. Ei se mennyt niin että eurooppalaiset tuhosivat afrikkalaisen tieteen, taiteen, ja korkeakulttuurin. Vai voiko joku osoittaa näyttöä siitä että sellaisia olisi ollut?
Sen maanosan historia on verinen, ja siinä ei eurooppalaisilla ole ollut osaa eikä arpaa. Siellä on tapeltu ja teurastettu vuosituhansia ja eletty käytännössä kivikaudella. Ja sama meno jatkuu tänäkin päivänä. Etelä-Afrikkaakin (valtiota) ollaan hyvää vauhtia palauttamassa totaaliseen luonnontilaan.
Afrikkalainen renesanssi oli se kun joku keksi että p*skaläjä ei ole vain p*skaläjä, vaan siitä voi tehdä talon ja asua siinä p*skaläjässä.
Mukava lukea yhteisöllisyyden ja luovuuden yhteydestä. Miellän itseni yhteisölliseksi, vaikka kritisoin sitä. Mielestäni ratkaisuni on luova. Jostakin on lähdettävä liikkeelle. tässä se oli lause: yhteisöllinen kulttuuri on väkivaltainen. Se perustuu välittömään havaintoon. Lauseesta voi lähteä luomaan toisenlaista yhteisöllisyyttä. Vihanpito kumoaa positiivisen puolen, ylistämiseen ei ole aihetta.
Yhteisöllisyydestä puhuttin enemmän joskus ennen Ahtisaaren presidenttikautta. Toivon, että keskustelua ei henkilöidä, kysymys on ilmiöstä.