Olen siis ostamassa uutta hybridipyörää työmatkoja varten (13km suunta).
Arvon kahden vaihtoehdon välillä.
etujousitettu tunturi RX700S
Ja jäykkä White SC Lite 18 FF
Työmatkani kulkee helsingin ydinkeskustaan ja tiedustelisin onko muilla kokemusta pyörällä kulkemisesta ydinkeskustassa ja olisiko etujousituksesta paljoa lisäiloa?
Arvon kahden vaihtoehdon välillä.
etujousitettu tunturi RX700S
Ja jäykkä White SC Lite 18 FF
Työmatkani kulkee helsingin ydinkeskustaan ja tiedustelisin onko muilla kokemusta pyörällä kulkemisesta ydinkeskustassa ja olisiko etujousituksesta paljoa lisäiloa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Etujouset voi halutessa lukita tai säätää sopivaksi.
Eikö koko pyörä kannata lukita? Vai onko etujouset sen verran arvokkaat, että niitä varastetaan ja koko pyörä ei varkaita kiinnosta? Aika hurjalta tuntuu kyllä.
Miten tuo säätäminen sitten korvaa lukituksen, ei oikein aukee minulle?
Hän tarkoitti lukittavaa etujousitusta. Etujousitetuissa haarukoissa on joustaminen mahdollista asettaa päälle tai pois päältä. Hän ei tarkoittanut pyörän lukitsemista.
Nuo halpisten ”joustokeulat” ovat turhaa painolastia. Olen ajanut työmatkaa Espoosta Ullanlinnaan, eikä tuollaisesta ”joustokeulasta” ole muuta kuin harmia.
Itse en ostaisi tuollaista pyörää työmatkalle. Jos tarkoitus on ajaa ympärivuoden tai jos reitillä on huonoja pätkiä, niin cyclocrossari ja pelkkään kesä ajoon maantiepyörä on oleellisesti mielyttävämpi vaihtoehto.
XXL:ssä näyttää olevan samaan hintaan halvin maantiepyörä, kuin tuo hybridikin, mutta jos kukkaro venyy ja koko osuu, niin Meridan Racer Ride Disc 200 on varsinaisesti työmatkapyöräksi tarkoitettu pyörä. Kuituhaarukka on alumiinista mukavampi.
Etujousessa ei ole mitään järkeä.
Vanteen saa solmuun jousitetullakin etuhaarukalla, jos rysäyttää päin kanttaretta.
Eturenkaan ja takarenkaan keventäminen ja hyppyyttäminen on pyöräilyn perustaitoja niin maastossa kuin kaupungissakin. Varsinkin Helsingissä asennettiin jokin vuosi sitten paljon huonolaatuisia, teräviä kanttikiviä väärään koroon. Tulkittiinjotain ohjetta väärin.
Rungon kyky absorboida pinnan epätasaisuuksia on oleellinen tekijä Helsingissä, jossa on kivipäällystettyjä katuja ja jonkin verran jopa pyöräteitä. Nyrkkisääntönä alumiinirunko on kova, teräs pehmeä ja kuidusta voidaan tehdä kumpi tahansa. Hyvät teräs- ja kuiturunkoiset pyörät maksava uutena niin paljon enemmän kuin nyt keskusteltu hintaluokka, että ne voi unohtaa, mutta kuitu- tai teräshaarukka on saatavissa tuohonkin hintaluokkaan.
Itse aloitin tuon kaltaisella hinnat alkaen Olmolla pyöräilyn uudestaan nelikymppisenä. Pyörä oli silloinkin tonnin, johon kyllä pystyi siihen aikaan tinkaamaan kengät kaupanpäälle. Nyt ei taida saada?
https://velosport.fi/verkkokauppa/fin/olmo_zerocinque-p-60386-6
Sillä meni vuosi. Pyörä oli riittävän hyvä, jotta sillä oli miellyttävä ajaa. Samalla oppi, mitä olisi halunnut paremmin toteutettuna. Valitettavasti joku nisti tarvitsi päivittäisen annoksensa ja pyörä lähti hammaslääkärin pihasta, jossa ei ollut mitään tikapuita tai lenkkiä, johon sen olisi saanut U-lukolla kiinni.
Tuolla ajoin niin lenkit (20-70km) kuin kesäisin 17 km työmatkan Espoon suunnasta kantakaupunkiin.
Hyvä pyörä, jonka ainoa ”heikkous” oli, että vierastan vieläkin Shimanoa osasarjana. Halvoissa sarjoissa Campa toimii mielestäni paremmin. Se on täsmällisempi, johon Shimanon kannattajat kehuvat Shimanon pehmeyttä.
Kerran erehdyin ostamaan hybridin joustokeulalla. Pyörä oli painava ja joustokeula kuoleentui pian ts. löi pohjaan jokaisessa kuopassa. Vaihdoin tilalle jäykän keulan ja pyörän ajettavuus nousi aivan uudelle tasolle.
Nykypäivän maasto/hybrdi-pyörien jousitetut keula ovat kyllä kestäviä ja paras keksintö täristäville alustoille. Jos välttämättä keulan haluaa lukita, voi säätimen kääntää lock -asentoon.
Kyllä ranteet kiittää, kun hankit kunnon pyörän oikealla jousituksella.
Johan järkikin kertoo, ettei niitä myytäisi, jos ne ovat huonoja.
Itse ajan ajan pääkaupunkiseudulla yksinomaan ja ainoastaan juurikin minulle oikean kokoisella maantiepyörällä. Maantiepyörä on minulle henkilökohtainen urheiluväline, jonka valitsin itselleni asiantuntevan urheilupyörien myyntiin koulutetun ja erikoistuneen urheilupyörämyyjän opastuksella. Valitsimme minulle tismalleen oikean kokoisen urheiluvälineen.
Tarvitset lisäksi jokaiselle vuodenajalle pyöräilyasusteet, ajotietokoneen, kilpapyöräilykengät kesä sekä talvikäyttöön, henkilökohtaiset suojavälineet, urheilupyörän hoito ja huoltotarvikkeet, kunnollisen lämpimän huolto ja säilytystilan, talveksi trainerin sekä siihen liittyvät tietokoneohjelmat.
Varmistathan, että kaikki henkilökohtaiset urheiluasusteet ovat tismalleen juurikin sinulle oikean kokoisia.
Joustosta on hyötyä ja silloinkin vain vähän, jos ajat talvella epätasaisella lumisella tiellä, joka täristää koko ajan. Silloin se auttaa jonkin verran. Tasaisella asfaltilla sen joutaa kytkeä pois, koska pyörä nyökkii koko ajan.
Mulla on lukittava joustokeula ja kesäoloissa se on koko ajan lukossa.
Miettikääs kuinka monessa maantiepyörässä tommoinen härpäke on ? No ei yhdessäkään ja siitä loppupäätelmä.....