Tornionlaaksossa poikkeuksellisen kauniit naiset

Tornionlaaksossa ja etenkin Pellossa on paljon poikkeuksellisen kauniita naisia. Tämä johtuu tietenkin alueen geneettisesti rikkaasta historiasta.
Aikojen kuluessa suomalaiset, ruotsalaiset ja saamelaiset geenit ovat sekoittuneet sopivassa suhteessa. Ehkä merkittävin tekijä väestön poikkeukselliseen kauneuteen on kuitenkin se, että Tornionlaakson asuttivat pysyvästi Ruotsin kautta alueelle saapuneet italialaiset ja belgialaiset raudantekijät. He rakensivat jokivarteen "bruukkeja", joihin tarvittiin paljon osaavaa työvoimaa, koska koneita ei ollut käytössä.
Etenkin Isovihan jälkeen 1700-luvulla Ylitornio-Pello-Pajala -alueelle muutti suuri määrä Belgian ranskalaista väestöä edustavia valloneja tekemään rautaa. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi ranskalainen Maupertuisin tutkimusryhmä teki noihin aikoihin alueella mittauksia. Koko Tornionlaakson alue on siis geneettisesti poikkeuksellisen rikasta aluetta.
12863
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Olekko+tosissas?+Eiköhän+99%+maailman+paikoista+ole+geneettisesti+vielä+rikhaampia+ko+Pello+tai+Torniolaakso.+Pakolaisiaki+täälä+tosi+vähän.+Ei+Pello+mikhään+New+York+ole.

Äänestä

Totta kirjoitat kauniita naisia kyllä on,en tiedä mikä niissä vikana kun kaikki eronneet,tehneet muutaman mukulan siinä samalla.Ikänaisia on komeita mutta niin hyvin meikanneet ettei edes aviomies tunne kun krapulassa heräävät aamulla vaimo vierellä

Äänestä

Pari tyypillistä negatiivisuuden edustajaa kommentoi edellä.Perustakaa oma negis puolue johon jäsenkirjan saa vain toisia mollaavat ja kaikesta huonoja puolia löytävät tyypit...tulis varmaan suurin puolue täällä...ikävä kyllä mutta näitä riittää

Äänestä

Olen ihan vakuuttunut, että Maupertuisin retkikunta jätti tutkimustuloksensa lisäksi Pellon Korteniemen kestikievariin hyviä ranskalaisia geenejä. Huhujen mukaan siitä lähtien sukuun on syntynyt tummia ja iloisia tyttöjä. Miettiessäni tyttöjä väittäisin, että ranskalaisissa geeneissä tuli myös paljon älykkyyttä ja kauneutta.

Äänestä

Mitä?Missä?Enpä vaan minä ole nähnyt.

Äänestä
  • Alanko oikein muisteleen. Olihan niitä ainakin kolme kaunista. Mutta, mutta. Kestikevarin keeneillä ei pitäis olla tekoa. Se lepo on vissiin ostetulla maala.

    Äänestä

Synnyttäjäksi kelpaavat mutta, kasvatusäidit tekee kunniallista työtä kasvattaessaan lapsesta hyvän ja raittiin aikuisen joka pärjää elämässään paremmin kuin juokaleitten kasvattamat, lopettakaa se juokaleitten hyysääminen raittiit ja työtä tekevät kärsivät juopon asuessa lähellä, juoppo ahdistelee ja haisee ja ärsyttää!!!

Äänestä
  • Eron tullessa antakaa lapsuudenkoti äidille joka kasvattaa lapset uuden miehensä kanssa, ei suvun omistuksessa olevalle juopolle!

    Äänestä

  • Kyllä vaan näin on! Lapset tarvitsevat hyvän lapsuuskodin ja äidin joka huolehtii puhtaudesta yms, ei ole äidin vika jos hakee muualta lohdutusta kun juoppo juo ja pilaa kaiken juo kaiken omaisuuden jopa muidenkin vetää perässään juoppoläävään? Äiti on paras kasvattaja tai raitis isäkin on hyvä.

    Äänestä

Moni näillä seuduilla sota-aikana syntynyt ei ole edes saanut tietää, että on oikeasti saksalaisten sotilaiden jälkeläisiä. Häpeän vuoksi asiasta vaiettiin iäksi.

Äänestä
  • Venäläisistä sotavangeista tuli isä huomattavasti useammalle. Nyt vaan puhutaan kestikievarin geenivarastosta missä se sitten onkaan.

    Äänestä


Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


123467890 kirjoitti:

Tornionlaaksossa ja etenkin Pellossa on paljon poikkeuksellisen kauniita naisia. Tämä johtuu tietenkin alueen geneettisesti rikkaasta historiasta.
Aikojen kuluessa suomalaiset, ruotsalaiset ja saamelaiset geenit ovat sekoittuneet sopivassa suhteessa. Ehkä merkittävin tekijä väestön poikkeukselliseen kauneuteen on kuitenkin se, että Tornionlaakson asuttivat pysyvästi Ruotsin kautta alueelle saapuneet italialaiset ja belgialaiset raudantekijät. He rakensivat jokivarteen "bruukkeja", joihin tarvittiin paljon osaavaa työvoimaa, koska koneita ei ollut käytössä.
Etenkin Isovihan jälkeen 1700-luvulla Ylitornio-Pello-Pajala -alueelle muutti suuri määrä Belgian ranskalaista väestöä edustavia valloneja tekemään rautaa. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi ranskalainen Maupertuisin tutkimusryhmä teki noihin aikoihin alueella mittauksia. Koko Tornionlaakson alue on siis geneettisesti poikkeuksellisen rikasta aluetta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu